Tiede-huuhaa on arkipäivää, Onko tutkimuksen kriisi myös tieteen kriisi?

Elämme koko ajan hektisessä some-kulttuurissa, jossa kuka tahansa voi luoda erilaisia ansainta-alustoja ja blogeja nettiin mielin määrin ja ryhtyä itse tekemään vaikka ”tiedettä”. Parhaiten voit kuitenkin hankkia rahaa ryhtymällä vaikkapa kirjoittamaan Ryssille trolleja! Osallistuin viime talvena tiedekuntani seminaariin Helsingin Yliopistossa, jossa käsiteltiin tieteen huijauksia ja tiedelehtiin kirjoitettuja tahallisia huijausartikkeleita, jotka arvostetut tiedelehdet julkaisivat tosina. Googlaamalla saat tietoja näistä huijauksista ja voit nauraa niille. Itse tirskuin banaanihuijaukselle, jossa väitettiin, että banaanin kuoresta voi valmistaa voimakasta päihdyttävää ainetta ja divetymonoksidihuijaukselle, jossa väitettiin veden olevan vaarallista. Uskomattomia olivat progesterex eli fiktiivinen treffihuume ja väite vaaleahiuksisten geenien päättymisestä 2202.

Toinen asia kokonaan on se, miten tiedelehtikin sortuu hyväksymään huijauksen totena. Arvostetulle Social Text -nimiselle tunnetulle lehdelle kävi köpelösti, kun se uskoi pilanpäiten tehtyyn artikkeliin, jossa todisteltiin, että painovoimakin on sosiaalinen konstruktio. Seminarissa kerrottiin kolmen tutkijan ryhmästä, joka teki muutamalle uudelle postmodernille tiedelehdille tahallisia kepposia, jotka menivät täydestä, koska lehdet eivät tehneet ns. vertaisarviointia hyväksyessään huuhaa artikkelit. Tutkijat saivat tiedelehtiin läpi viidesosan 20:stä jutustaan, vaikka kaikki olivat silkaa humpuukia. Läpi menivät mm. koirien vapaa kopulointi eli ”raiskauskulttuuri, jossa tutkijat muka käsikopelolla tarkastivat koirapuistossa käyneiden koirien sukuelimet. He väittivät uskottavan vakuuttavasti, että miesten taipumuksen seksuaaliseen väkivaltaan voisi kytkeä pos kouluttamalla heitä kuten koiria! Käsittämätöntä, että tämä ”satumainen” artikkeli sai johtavalta akateemiselta Gender, Place ja Culture lehdeltä erityisiä kehuja.

Läpi menivät myös kehopositiivinen juttu, jossa väitettiin, että sairaalloinen lihominen on kehonrakennusta siinä missä punttisalillakin käynti. Uskomattomin oli kuitenkin se mullistava metodi, jossa feministinen tulkitseva tanssi olisi perinteistä tiedettä parempi tapa tutkia tähtiä ja maailmankaikkeutta! Hupsis! Miten nämä voivat upota tiedelehtiin? Tiedän ystäväpiiristäni monta ns. ”tolkun ihmistä”, jotka nauraisivat suoralta kädeltä näille jutuille. Professori Attte Korhola on huolissaan siitä, että arveluttavat tieteelliset julkaisut ovat lisääntymässä siksi, että kilpailu julkaisujen määrästä kiristyy ja niitä tehtaillaan lyhyiden apurahojen turvin ts. määrä korvaa laadun. Mitä mielettömämpiä väitteitä risteilee ympärillämme, mutta voimme kukin kohdallamme käyttää sitä tutttua common sense eli ”maalaisjärkeä” pohtiessamme, mikä on totta ja mikä fuulaa! ”Totuuden jälkeinen” aika on haasteellista ja vaatii uudenlaista medialukutaitoa kuin se maantiedon kirja, joka väitti 1950-luvulla että neekerit ovat heikkolahjaisempia ja siirtävät asioita mielellään huomiseksi. Pääministeri Matti Vanhasen isä, professori Tatu Vanhanen todisteli tätä väitettä koko ikänsä. Kaikkea kanssa!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO