Miksi eläkkeensaajat ja työikäiset asetetaan vastakkain?

Eläkkeensaajien oikeuksista on asiallisesti kirjoittanut ainoastaan Iltalehti ja Omalähiö. Valitettavan usein kirjoituksissa on asetettu vastakkain nuoret ja “ahneet” eläkeläiset? Koko ajan Suomen mediaan ovat vaikuttaneet ne 30 eläkeyhtiötä, jotka hoitavat uskomatonta yli 220 miljardin eläkemassaa. Ne ovat vastoin totuutta väittäneet, että rahat loppuvat, jos taitetusta indeksistä luovutaan. Mitään näin valheellista tietoa ,ei Venäjäkään, ole kyennyt trolleillaan manipuloimaan Suomen kansaa.

Eläkeläiset eivät esitä kuin köyhtymiskierteen katkaisemista. Eläkkeensaajat ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka köyhtyy lakisääteisesti koko ajan. Paavo Lipponen on tämän kehityksen priimus motor! Hänen hallituksensa runttasi ja siunasi Suomen eläkeläiset ikuiseen Köyhälään! Tähän asti on kukin työikäinen sukupolvi täysimääräisesti hoitanut sekä lastensa että vanhusten toimeentulon. Kysymys kuuluukin! Miksi tämä halutaan kyseenalaistaa?

Rinteen 100 euron korotusesitykselle köyhimmille, pelkällä kansaneläkkeen pohjaosalla, eläville naurettiin suohon ja Kepun ja Kokoomuksen taholta se leimattiin vaalikalasteluksi. Rinne tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että tämä korotus maksettaisiin yhteisistä verovaroista. Monilta on näköjään kokonaan jäänyt huomioimatta, että me eläkeläiset maksamme veroja YHTEENSÄ 5 miljardia euroa! Tästä summasta riittäisi hyvin jaettavaa myös köyhimmille eläkeläisille! Moni päättäjä ei tajua, että kansaneläke on ensi sijassa työttömyystukea. kun taas työeläke on Suomessa ensisijainen vanhuuseläke. Se taas maksetaan työeläkemaksuina kerätyistä varoista, eikä valtion budjetista.

Vääryys on siinä, että eläkeläiset maksavat samasta tulomäärästä enemmän kuin työikäiset. Meitä vanhuuseläkeläisiä on nykyisin 1,3 miljoonaa. Tällä ihmismäärällä ja joukkovoimalla, me kykenisimme vaikuttamaan äänestäjinä siihen, että toiveemme ja vaatimuksemme otetaan todesta, mutta lepsuhkoitahan me tosi asiassa valitettavasti olemme! Tosiasia, mikä päättäjiltämme on jäänyt kulukorvauksien kahmimisen lomassa, huomiotta, on se tosiasia, että EU:n määrittämän köyhyysrajan ( 1200/kk) alle jää Suomessa lähes 400 000 eläkeläistä! Suuri joukko heistä sinnittelee myös aivan köyhyysrajan pinnassa. Jos tälle joukolle ei sitä 100 euroa myönnetä, me eläkeläiset olemme tulevaisuudessa sovittamattomassa ristiriidassa oikeudenmukaisen Suomen kanssa.

En todellakaan ymmärrä, miksi jättää jättimäiset eläkerahastot koskemattomiksi? Nämä rahastot ovat paisuneet vuosi vuodelta ja suurin osa meidän nykyeläkkeistämme maksetaan näiden rahastojen pelkillä koroilla! Kaikkien etu olisi parempi eläketurva. Työeläkkeiden korotus olisi todella kustannustehokasta elvytystä. Se yksinkertaisesti kasvattaisi verotuloja, kasvattaisi työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentäisi toimeentulo- ja asumiskustannuksia!

Mikä vaikeus tätä on ymmärtää? Eihän tämä ole rakettitiedettä, vaan sitä yksinkertaista Elon vanhan kansakoulun laskuoppia. Miettikää, että Suomen maksamat maataloustuet olivat vuonna 2016 uskomattomat 2,035 miljardia euroa, jonka me “eläkeläiset” käytännössä maksoimme. Sipilä hoitaa taas varmasti huonon ja kuivan kesän jälkeen maatalouteen lisää rahaa. Hyvä näin! Mutta milloin meidän eläkeläisten jatkuva kurjistaminen saadaan loppumaan?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO