Uutta hallitusta on synnytetty nyt jo 7 viikkoa ja välillä on vaikuttanut siltä että synnytystuskat ovat olleet niin kovat, että mitään ei loppujen lopuksi synny. Nyt näyttää vahvasti siltä, että meillä on kuin onkin uusi hallitus juuri ennen juhannusta. Paljon on ollut vääntöä ja kääntöä suuntaan jos toiseenkin. Päällimmäisenä ohjenuorana on Orpolla ollut säästäminen ja leikkaaminen, sillä niillä vankkureillahan kokoomus ajeli eduskuntavaaleissa komeaan voittoon, joten onhan ne lupaukset lunastettava. Jokainen meistä muistanee 6+3 miljardia -hokeman?
Ja eihän se säästäminen ja leikkaaminen helppoa ole. Neuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan leikkaamaan tullaan mm. asumistuesta, Soten kustannuksista ja kehitysavusta. Eniten kitkaa on löytynyt maahanmuuttopolitiikasta ja kehitysyhteistön leikkaamisesta, lähinnä perussuomalaisten ja Rkp:n kesken, jotka ovat näissä kysymyksissä hyvin pitkälti eri laidoilla. Sote-asiat ovat myös aiheuttaneet paljon pohdintaa, sillä alati kasvavia kustannuksia tulisi jollain tapaa pystyä hillitsemään. Aivan viime metreillä myös kristillisdemokraatit pääsivät näyttämään kyntensä, kun saivat estettyä viinien menemisen päivittäistavarakauppojen hyllyille. Kompromissina kaupan hyllyille saatiin sentään A-oluet.
Pääasia on tietenkin se, että hallitus saadaan muodostettua, eri asia on sitten se, miten puolueet pysyvät ruodussa eli hallitusohjelman sisällä, sillä se tulee sisältämään aika paljon kompromisseja, jotka tulevat aiheuttamaan eripuraisuutta kunkin puolueen sisällä. Varsinkin perussuomalaisten usein aika äänekäs ja somessa jopa räävitön kenttäväki ja eduskuntaryhmä ei varmasti ole tyytyväinen kaikkiin tehtyihin kompromisseihin. Innolla jo odottelen mm. Sebastian Tynkkysen ja Mauri Peltokankaan luonnehdintoja hallitusohjelmasta. Samoin osa Rkp:n edustajista on avoimesti ollut sitä mieltä, ettei tähän hallitukseen olisi kannattanut lähteä mukaan. Aika hyvin tulevaa hallitusta kuvaa Riikka Purran luonnehdinta hallituksen sisäisestä kemiasta: Riittää että syntyy hallitus, rakkauden ja avioliiton haen muualta.
Ainahan hallitukselle pitää joku kiva lempinimi antaa. Virallisempia lempinimiä vuosien varrella ovat olleet mm. punamulta-, sinipuna-, ja sateenkaarihallitus, joista ilmenee heti hallituksen kokoonpano. Sitten on niitä epävirallisia, jopa hieman ivaaviakin nimityksiä, kuten esim. Marinin huulipunahallitus tai Sipilän SSS-hallitus? Tämä nykyinen on tietysti oikeisto- tai porvarihallitus, mutta mikä olisi hyvä epävirallinen lempinimi? Oppositiosta on Orpon hallitukselle värivaihtoehtoina jo väläytetty sinimustaa ja sysimustaa eli kauhean iloiselta ei tuleva hallitus vaikuta ainakaan värien suhteen. Odotellaan vielä hallitusohjelman ja leikkaus- ja säästölistojen virallista julkistamista, jotta nähdään kuinka sysimustalta se tulevaisuus sitten todellisuudessa näyttääkään.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi