Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman liikuntaraportin mukaan suomalaisten liikuntatottumukset tai oikeammin niiden puute on huolestuttavalla tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkumattomuus tulee aiheuttamaan jo lähitulevaisuudessa merkittäviä ongelmia yhteiskunnalle. Yhtenä indikaattorina varusmiesten kuntotulokset ovat laskeneet vuosi vuodelta. Liikkumisen määrä vähenee, jolloin kestävyys- ja lihaskunto heikkenee. Samaan aikaan paino nousee. Esimerkiksi varusmiesten paino on noussut keskimäärin kahdeksan kiloa vuodesta 1993. Pelkästään se on iso tekijä, mutta samaan aikaan laskeneet kuntotulokset aiheuttavat jo työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Liikkumattomuus lyhentää työuria, vie ennenaikaiselle eläkkeelle ja vie taloudellisen kantokyvyn. Olemme vaikeuksissa, jos emme kykene näitä koko ajan laskeneita käyriä kääntämään. Liikkumattomuus on paitsi yhteiskunnallinen ongelma, se aiheuttaa myös yksilölle haittaa. Liikunnan puute altistaa sydän- ja verisuonisairauksille tai kakkostyypin diabetekselle, joka on vahvasti elintapasidonnainen sairaus. Jo pelkästään sen hoitoon kuluu jopa kymmenen prosenttia vuotuisista terveysmenoista.
Meillä on paljon ammatteja, joissa pitäisi olla hyvässä kunnossa. Miten poliisi, sotilas, rajavartija tai pelastaja voisi aloittaa työuransa, jos kunto ei yksinkertaisesti vaativaan työhön riitä? Liike tehostaa aivojen palautumista ja siksi työikäisten kannattaa lisätä liikkumistaan. Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö on tehty käyttämistä varten. Nykykehitys on kuitenkin päinvastainen, suomalaiset liikkuvat yhä vähemmän. Tämä johtaa kalliisiin yhteiskunnan ja terveydenhuollon kustannuksiin.
Liian vähäinen liike ja runsas istuminen ovat isoimmat riskitekijät. Suositusten mukaan reilu tunti reipasta liikettä päivässä riittää, jotta istumisen terveyttä huonontavia vaikutuksia voisi vähentää. Ja kyse ei todellakaan ole mistään hikijumpasta tai kovista juoksutuloksista. Perusliikunta, kuten kävely, pyöräily ja uinti sekä työmatkaliikunta ovat kivijalka kaikelle terveydelle ja hyvinvoinnille.
Se, että nykyään istutaan paljon ja liikutaan vähän, on arveltu aiheuttavan pelkästään terveydenhuollossa yli 3 miljardin kustannukset vuosittain. Olisiko tässä mietinnän paikka, kun tuleva hallitus miettii kovasti niitä säästökohteita? Kansan takamus pitäisi saada nostettua ylös penkistä jollain keinolla ja liikettä lisättyä kokonaisvaltaisesti. Se, jos mikä olisi säästöä, jos jokainen meistä pitäisi huolta omasta kunnostaan. Paine terveydenhuollossa vähenisi ja kustannukset laskisivat. Samalla oma olokin kohenisi ja kaikenlaisten terveydenhoitopalveluiden ja lääkkeiden käyttö vähenisi. Ja tämä ei vaatisi mitään muuta kuin sen, että jokainen meistä ottaisi itseään niskasta kiinni ja kiinnittäisi huomiota omaan liikkumiseensa.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Lähde: Taloussanomat 18.4.2023