Tällä viikolla on eduskunnassa keskusteltu tiiviisti hallituksen turvallisuusselonteosta. Tuttavallisemmin kyseessä on siis selvitys siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei. Itse turvallisuusselonteko ei ota kantaa kumpaankaan suuntaan, mutta nyt kissa on vihdoinkin nostettu pöydälle ja luulenpa, että tulemme näkemään yllättävänkin nopeita ratkaisuja. Maailma on nyt nähnyt, ettei Venäjä kunnioita mitään sopimuksia ja siltä löytyy varmasti aina joku ”peruste ja oikeutus” sotatoimiin naapurimaissa. Mikään muu ratkaisu kuin Natoon liittyminen ei turvallisuusnäkökohdat huomioiden anna riittävää turvaa Suomelle. On turha kuvitella, että Venäjän sanaan voisi luottaa jatkossakaan, kun se haaveilee takaisin Neuvostoliiton suuraikoihin ja Venäjän keisarikunnan rajoihin vuodelta 1914.
Kun Suomi hakee, toivottavasti mahdollisimman pian, Natoon, kaikkien nykyisten Nato-maiden täytyy hyväksyä Suomen jäsenyys. Yhdenkin maan vastustus voi kaataa koko hankkeen. Eniten epäilyksiä on ollut Unkarin suhteen, mutta presidentti Niinistö ehtikin jo asiaa kyselemään Unkarin presidentiltä, jolta tuli välitön tuki Suomen hakemukselle.
On puhuttu, että Naton jäsenenä Suomeen tulisi Nato-tukikohtia ja ydinaseita. Tämä ei ole totta, ellei Suomi itse sitä pyytäisi. Riippuu paljon Suomesta itsestään, millaista Nato-joukkojen läsnäoloa Suomi pyytäisi. Toinen harhaluulo on se, että jatkossa varusmiehiämme lähetettäisiin ympäri maailmaa Naton eri operaatioihin. Tämäkin luulo voidaan tyrmätä, sillä Suomi päättäisi edelleenkin niistä operaatioista, joihin sotilaita lähettää. Toki liittokunnan jäsenenä Suomelta odotettaisiin osallistumista Naton yhteiseen toimintaan. Varusmiehet ja reserviläiset eivät joutuisi sotimaan Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan tähän käytettäisiin ammattisotilaita tai vapaaehtoisia reserviläisiä, kuten kriisinhallintaoperaatioissa on toimittu tähänkin asti.
Yksi iso kysymysmerkki ilmassa vielä on, nimittäin se mitä Ruotsi tekee? Eli kun Suomi jättää jäsenhakemuksensa, seuraako Ruotsi varmasti perässä? Naapurimaassakin asiaa kiirehditään, sillä Ruotsissa selvitys maan turvallisuuspoliittisesta linjasta pyritään saamaan valmiiksi jo 13.toukokuuta mennessä, kun aikaisempi deadline oli toukokuun loppu.
Jos Suomi ja Ruotsi menevät yhtä aikaa Natoon, jäseninä olisivat kaikki pohjoismaat. Samalla syntyisi puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kannalta todella vahva ja yhtenäinen Nato-Pohjola. Ilman Ruotsia Suomi liittyisi samaan viiteryhmään kolmen Baltian Nato-maan eli Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Ei huono, muttei paras vaihtoehto.
Venäjä tulee reagoimaan vahvasti Suomen ja Ruotsin mahdollisiin jäsenhakemuksiin. Sotilaallista vastausta tuskin nähdään, mutta iso kirjo erilaisia häirintä- ja pelotteluyrityksiä tullaan näkemään. Käsillä on se historiallinen hetki, kun Suomi lopullisesti irtoaa Venäjän vaikutuspiiristä. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Venäjä siirry Nato-jäsenyyden ansiosta pois naapuristamme ja se, että meillä on edelleen yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa. Jatkossa se on myös Naton ja Venäjän välinen raja.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi