Lahden kaupungin ja Lahden Setan järjestämä 13–29-vuotiaille suunnattu homodisco on saanut sosiaalisen median kiehumaan. Keskustelu on ollut paikoin hyvinkin kiivasta, eikä tapahtuman järjestäminen ole kaikkien mieleen. Mutta mistä tässä kohussa oikeastaan on kysymys?
Lähdetään liikkeelle siitä, ettei itse tapahtuman järjestämisessä pitäisi olla mitään ihmeellistä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on aivan samanlainen oikeus tavata toisiaan, tanssia, kuunnella musiikkia ja viettää aikaa turvallisessa ympäristössä kuin kaikilla muillakin. Jos tällaiselle tapahtumalle on kysyntää, miksi kaupunki ei sitä järjestäisi? Nuorten oma aloitekin on varmasti hyvä peruste.
Mutta sitten tulee se iso kysymys: ikähaarukka 13–29 vuotta. Kolmetoistavuotias on käytännössä lapsi, joka on vasta siirtymässä yläkouluun tai sen alkuvaiheisiin. Kaksikymmentäyhdeksänvuotias puolestaan on aikuinen, joka on saattanut olla jo vuosia työelämässä ja perustaa perhettä. Näiden kahden ikäryhmän elämäntilanteet, kokemukset ja tarpeet ovat melko kaukana toisistaan.
Miksi siis kaikki samaan diskoon? Kaupungin perustelu löytyy nuorisolaista, jossa nuoriksi määritellään alle 29-vuotiaat. Tämä on kuitenkin melko hallinnollinen peruste. Se, että ihminen kuuluu lain mukaan nuorisopalveluiden kohderyhmään, ei vielä tarkoita, että 13-vuotiaiden ja lähes kolmekymppisten pitäisi osallistua samaan tapahtumaan.
Eikö olisi luontevampaa järjestää tapahtumat esimerkiksi 13–17-vuotiaille ja erikseen täysi-ikäisille? Näin toimitaan monissa tavallisissakin nuorisodiskoissa. Kyse ei ole kenenkään syrjimisestä, vaan eri-ikäisten nuorten ja aikuisten erilaisten tarpeiden huomioimisesta.
Kaupungin mukaan viime vuoden tapahtuma sujui hyvin, ja osallistujista valtaosa oli alaikäisiä. Se on hyvä asia. Paikalla on myös ammattitaitoisia ohjaajia ja järjestyksenvalvojia. Silti ikärajojen tarkoituksenmukaisuutta on täysin asiallista kysyä.
Yhtä lailla on syytä tuomita keskustelussa esiintyneet vihaviestit ja uhkaukset. Niille ei ole mitään oikeutusta. Eri mieltä saa olla, mutta ihmisten maalittaminen ei kuulu sivistyneeseen keskusteluun.
Lahden kaupungin ei tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että se haluaa tarjota sateenkaarinuorille turvallisen kohtaamispaikan. Sen sijaan kaupungin pitäisi pystyä perustelemaan, miksi juuri tällainen ikähaarukka on tarpeellinen.
Hyvä tarkoitus ei automaattisesti tarkoita, että kaikki toteutuksen yksityiskohdat olisivat järkeviä. Tästäkin keskustelusta olisi voinut tulla paljon pienempi, jos ikärajat olisi mietitty alun perin hieman tarkemmin.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

