Seurakuntavaalit eivät ehkä saa kansaa liikkeelle samalla tavalla kuin eduskunta- tai kuntavaalit. Monelle saattaa olla jopa epäselvää, mistä seurakuntavaaleissa oikeastaan päätetään. Eikö kirkon asioista päätä kirkkoherra ja piispakin?
Todellisuudessa seurakuntavaaleissa valitaan päättäjiä, joiden ratkaisut vaikuttavat hyvinkin konkreettisesti ihmisten arkeen. Kyse ei ole vain jumalanpalveluksista tai kirkollisista toimituksista, vaan myös rahasta, kiinteistöistä, työntekijöistä ja seurakuntien tarjoamista palveluista.
Lahdessa äänestäjä valitsee edustajansa kahteen eri toimielimeen. Yhteinen kirkkovaltuusto on seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa talousarviosta, kirkollisverovarojen käytöstä, kiinteistöistä ja suurista investoinneista. Seurakuntaneuvosto puolestaan päättää oman paikallisseurakuntansa toiminnasta, kuten lapsi- ja nuorisotyöstä, diakoniasta ja erilaisista tapahtumista.
Päätettävänä on siis paljon muutakin kuin se, montako kertaa viikossa kirkonkellot soivat.
Mutta kuinka moni haluaa olla vaikuttamassa? Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti jäi koko maassa 12,7 prosenttiin. Vuonna 2018 se oli 14,4 prosenttia. Käytännössä lähes yhdeksän kymmenestä äänioikeutetusta jätti äänensä käyttämättä.
Samaan aikaan kirkon jäsenmäärä on ollut pitkään laskussa. Vuoden 2025 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului enää noin 61 prosenttia suomalaisista eli alle 3,5 miljoonaa ihmistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten kirkkoon kuului lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta.
Kirkko elää parhaillaan suurta muutosta. Jäsenmäärä vähenee, talous kiristyy ja seurakuntien on mietittävä, mihin rajalliset rahat käytetään. Juuri siksi paikallisella päätöksenteolla on entistä suurempi merkitys. Mitä kiinteistöjä pidetään, mistä luovutaan ja kuinka paljon voimavaroja suunnataan esimerkiksi lapsiin, nuoriin, vanhuksiin tai vähävaraisiin?
On helppo arvostella kirkon toimintaa ja ihmetellä, miksi seurakunta ei näy omassa elämässä. Mutta jos ei käy edes äänestämässä, on vaikea perustella, miksi päätöksenteon pitäisi olla omannäköistä.
Seurakuntavaalit eivät ehkä ole vuoden puhutuin vaalitapahtuma, mutta niiden merkitystä ei pidä vähätellä. Kirkon tulevaisuus ratkaistaan myös paikallisissa seurakunnissa, ei pelkästään piispojen kabineteissa.
Äänestäminen on pieni vaiva, mutta sillä voi olla suuri merkitys. Kirkosta saa olla montaa mieltä, mutta sen toimintaan vaikuttaminen kannattaa jättää mahdollisimman monen, eikä vain aktiivisimman kymmenyksen tehtäväksi.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi