Datakeskusten vyöry paljastaa Suomen sähköjärjestelmän heikkoudet

Miksi tavallisen lahtelaisen pitäisi olla kiinnostunut datakeskuksista ja sähkömarkkinoista? Siksi, että kyse on meidän sähkölaskusta, työpaikoista ja siitä, kuka maksaa tarvittavat energiainvestoinnit.

Suomi on luottanut liikaa siihen, että markkinat ja energiayhtiöt ratkaisevat sähköjärjestelmän ongelmat. Yritykset tavoittelevat kannattavaa liiketoimintaa, mutta valtion tehtävä on huolehtia sähkön riittävyydestä, kohtuullisesta hinnasta, huoltovarmuudesta ja ympäristövastuusta.

Datakeskusten vyöry on paljastanut järjestelmän heikkoudet. Kansainväliset teknologiayhtiöt suunnittelevat miljardiluokan investointeja, mutta kunnat ja kaupungit ovat tässä pelissä liian pieniä toimijoita. Tarvitaan kansalliset pelisäännöt, joissa uudet suuret sähkönkäyttäjät velvoitetaan osallistumaan uuden sähköntuotannon, säätövoiman ja sähköverkon rahoittamiseen. Investointien on tuotettava myös kotimaista arvonlisää, ja niiden ympäristövaikutukset on arvioitava kokonaisuutena. Suurkäyttäjien on tuotava Suomeen ratkaisuja ja rahaa, ei pelkästään lisää sähkönkulutusta.

Orpon ja Purran hallituksen olisi pitänyt olla hereillä jo aikaisemmin. Edes Googlen ja muiden suurten toimijoiden hankkeet eivät johtaneet riittäviin uudistuksiin. Todennäköistä on, että osa datakeskusten aiheuttamista lisäkustannuksista päätyy tavallisten sähkönkäyttäjien maksettavaksi.

Erityinen ongelma on säätövoiman riittävyys. Kun tuuli ei puhalla ja kulutus on korkealla, sähkön hinta voi nousta rajusti. Säätövoimakapasiteettia on ajettu alas, vaikka sitä tarvitaan yhä enemmän. Tämä kehitys on kestämätön. Markkinoille on tuotava uutta säätövoimaa mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tarvitsemme kilpailutetun kapasiteettimekanismin, joka kannustaa investoimaan ja varmistaa, että tuotantokapasiteettia pidetään käyttövalmiina myös silloin, kun sitä tarvitaan vain harvoin. Näin voidaan hillitä hintapiikkejä ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta.

Uutta säätövoimaa suunnitellaan myös fossiilisen tuontimaakaasun varaan. Samalla kotimaisen biokaasun mahdollisuuksia on laiminlyöty. Biokaasu voisi korvata osan maakaasusta, vahvistaa huoltovarmuutta ja luoda työpaikkoja. Myös energiavarastoja ja kulutusjoustoa tarvitaan.

Nykyinen sähkömarkkina on osalle tuottajista erittäin kannattava. Hintapiikit voivat tuoda huomattavia lisätuloja esimerkiksi vesi- ja ydinvoimalle. Uusi säätövoima vähentäisi näitä tuottoja. Siksi myös Energiateollisuuden edunvalvontaa on tarkasteltava kriittisesti: nykyinen järjestelmä ei välttämättä palvele kuluttajien ja kansantalouden etua. Eli lauletaan sitä laulua mitä yritykset haluavat.

Suomi tarvitsee monta uudistusta. Sähkön hinnanmuodostus on avattava riippumattomalle tutkimukselle. Säätövoimalle tarvitaan kilpailutettu kapasiteettimekanismi ja kotimaiselle biokaasulle todellinen kasvuohjelma. Datakeskusten on maksettava aiheuttamansa verkkokustannukset ja osallistuttava uuden tuotannon ja säätövoiman rahoittamiseen. Pelkät pr – tarkoitukseen tehnyt professuurit ei nyt riitä. Kuluttajien ja myös tuotannollisen teollisuuden hintasuojaa on vahvistettava. Kaikki tämä ei voisi nyt odottaa kevään eduskuntavaaleihin saakka. Orpon ja Purran hallituksen on otettava nyt vastuu uudistuksista. Jotain tapahtuu, mutta ei tarpeeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön olisi pitänyt valmistella ja johdettava kokonaisuutta heti kun ongelmat oli nähtävissä.

Suomen puhdas sähkö on kansallinen kilpailuetu. Sen hyötyjen on jäätävä Suomeen ja näyttävä myös tavallisten suomalaisten arjessa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Elämää Etelä-Lahdessa

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Raine Järvisen sydän sykkii yhä lahtelaiselle urheilulle – kolumneja on syntynyt jo yli 40 vuotta
Viikate soi yhä 30 vuoden jälkeen – Kaarle Viikate viihtyy Lahdessa, mutta laulujen juuret ovat Kouvolassa
Laura Voutilainen palaa Lahteen laulamaan ja naurattamaan – luvassa on imitaatioita ja joulun tunnelmaa
Launeen yhteislyseosta maailman kriisialueille – Rauli Virtanen oppi Lahdessa luottamaan ihmisiin
Jukka Kekkonen: Oikeusvaltio ei murene yhdessä yössä
Rehtori, muusikko ja urheilumies – Erkki Salmisen elämä oli monisävyinen
Aknestik juhlii nelikymppisiä – yhtyeen juhlakiertueella kahdeksan kaupunkia
Takataskun lopettamisuhka väistyi – asiakkaat ottivat päätöksen vastaan helpottuneina
Kouvolasta Pohjois-Koreaan ja MTV-gaalaan: Rockrumpali ”Twist Twist” Erkinharju on soittanut ammatikseen vuodesta 1985 lähtien
Tekniikka muuttuu, mutta tarina säilyy – Lahden Videokuvaajat täyttää 70 vuotta
Saksalaiset ratkaisivat Lahden taistelun keväällä 1918
Launeen Citymarketista tuli nuorten kokoontumispaikka – ”Suurin osa nuorista käyttäytyy aivan asiallisesti”
Taide ja rukous täyttävät Launeen kirkon – tapahtumaan voi tulla katsomaan, kokemaan tai tekemään itse
Saksalan syystapahtumassa tehtiin tehtäviä, arvattiin ja vaikutettiin uimahallin puolesta
Ministeri Lulu Ranne: Suomalainen tarvitsee autoaan – romutuspalkkio vauhdittaa autokannan uudistumista
Launeen seurakunnan miestenillassa puhuttiin kutsumuksesta, lastensuojelusta ja välittämisestä
Veijo Vierumäki on tehnyt yli 20 vuotta vapaaehtoistyötä – ”Muita auttamalla on saanut myös itse paljon”
Eriväriset bussit ovat herättäneet huomiota Lahdessa – taustalla vuoden 2025 keskeytetyt hankinnat
Kumppanuuspöydät pääsevät vielä vaikuttamaan aluepalveluohjelmaan
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
ARKISTO