Viime lauantaina SDP:n Hämeen piirihallitus nimesi minut eduskuntavaaliehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleihin. Puolueessamme järjestettiin jäsenien kesken jäsenäänestys, joka kertoo siitä, että mielenkiintoa ehdokkuudesta on paljon eri puolilla Hämettä. Sain eniten ääniä Päijät-Hämeen ehdokkaita ja kiitän luottamuksesta näinä vaativina aikoina Suomessa ja maailmalla. Keskiviikkona olimme jo täysin eduskuntavaaliteemassa Helsingissä Pörssitalolla järjestetyssä puolueiden puheenjohtajatentissä, jossa sijaistin varapuheenjohtajana puheenjohtaja Sanna Marinia. Paikalla olivat mm. Kokoomuksen Petteri Orpo ja Perusuomalaisten Riitta Purra. Tämä kertoo siitä, että vaikka vaaleihin on vielä aikaa, paneelit ja vaalityö alkaa tiivistyä pikkuhiljaa kohti kevättä syksyn koleudesta huolimatta. Keskustelimme koulutuksen tärkeydestä, taloudesta, sijoittamisesta, mutta etenkin Suomen selviytymisestä ja tulevaisuudesta. Monista asioista olemme samaa mieltä, joissain asioissa hyvinkin erimielisiä. Suuri kysymys kevään vaaleissa on millaisen hallituksen suomalaiset haluavat? Sellaisen, joka haluaa, että kaikilla on mahdollisuus koulutukseen ja työelämään sekä hyvään hoivaan ja turvaan vai sellaisen, joka lähtee surutta leikkaamaan suomalaisten sosiaaliturvasta, asumistuista ja hyvinvoinnista? Kasvua haluamme varmasti kaikki, mutta silloin pitää nähdä koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä investointien merkitys Suomen tulevaisuudelle. Selvää on kuitenkin se, että sopeuttamista pitää tehdä ja säästökohteitakin varmasti löytyy.
Koulujen ja koulutuksen tilanne sekä parannukset ovat varasti yksi vaaliteema. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on laskenut viime vuosina. Edellisen hallituksen aikana oppimista siirrettiin työpaikoille työharjoitteluihin, lähiopetusta vähennettiin ja ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin satojen miljoonien leikkaukset. Tämä johti siihen, ettei oppilailla ollut työelämään tarvittavia taitoja harjoittelun alkaessa. Työnantajien harteille laskettiin nuorten kouluttaminen ja kasvattaminen, mikä ei ole työpaikoilla mahdollista ajan, eikä resurssien puuttuessa. On tärkeää turvata jokaiselle hyvät ja yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen ja siihen, että lähiopetusta on tarjolla riittävästi. Hallitus on kauden aikana lisännyt ammatillisen koulutuksen resursseja lähes 300miljoonalla eurolla ja päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä sen pysyvää perusrahoitusta 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa parantava Oikeus osata -kehittämisohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen. Kolmen vuoden (2020–2022) aikana ammatillista koulutusta on kehitetty yhteensä yli 270 miljoonalla eurolla. Ohjelmaan sisältyy merkittävä, määräaikainen rahoitus opettajien ja ohjaajien lisäämiseen vuosina 2019–2022, yhteensä 250 milj. euroa.
Lahdessa on saatu viime aikoina hyviä työllisyys ja investointiuutisia. Viime viikolla saimme taas huonoja sellaisia. Rapalan Asikkalan tuotannon lakkauttaminen koskettaa montaa perhettä Asikkalan lisäksi koko Päijät-Hämeessä. Liiketoiminnan lisäksi Rapala on osa Asikkalan ja Päijänteen kulttuurihistoriaa ja siksi tuotannon siirtäminen pois Suomesta on järkytys meille kaikille. Henkilöstölle tämä tuli täysin yllätyksenä, koska tuotanto oli edellisenä vuotena ennätystasolla. Kyseisen toimialan markkinakehitys on ollut vahvaa, mutta haasteitakin on. Esimerkiksi Venäjä on ollut tärkeä markkina kalastusvieheitä valmistavalle suomalaiselle teollisuudelle. Potentiaalia on EU – markkinan lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Rapalan henkilöstö tarvitsee nyt kaiken tuen. Tärkeää on nyt, että koordinaatio eri toimenpiteille toimii ja siinä myös kunnan ja maakunnan rooli on keskeinen. Korvaavan teollisen työn ja uuden yritystoiminnan löytäminen on mahdollista. Sen esimerkiksi Scanian, Kaipolan, Naantalin tai Kemin vastaavat tapaukset ovat osoittaneet. On luotu jopa enemmän kuin meillä oli aiemmin, kuten Lahdessa sähköisen liikenteen tuleminen ja Kempower on osoittanut.
Pelicans on aloittanut kautensa hyvin ja nyt olla monen ehkä yllätykseksi kolmantena liigassa. Kausi on kuitenkin pitkä ja siksi yleisö toivottavasti löytää Lahden jäähalliin pimeinäkin tiistai-iltoina. Uuden monitoimiareenan suunnittelu pitää saada käyntiin nopeasti, jotta myös valtion rahoitusta voidaan neuvotella. Mitä laadukkaampi ja erottuvampi kokonaisuus urheilukeskuksen alueelle tehdään, sitä todennäköisimmin myös eri rahoituskanavia on saatavilla. Kisapuistosta on toivottavasti opittu se, että hankkeeseen sitoutuminen pitää olla kaikilla 100 prosenttia heti alusta alkaen. Silloin voimme kilpailla koko Suomen tarjonnassa, koska osaamista ja houkuttelevuutta meiltä löytyy sekä osaamista tapahtumien järjestämiseen.
Ville Skinnari