Mikä on Euroopan tulevaisuus?

Terveisiä Keski-Euroopasta, Ranskasta ja Saksasta, missä olen ollut tällä viikolla tapaamassa ministerikollegoita ja yrityksien edustajia. Matkan agenda on ollut painavin mahdollinen ja kiteytyy kysymykseen ”mikä on Euroopan tulevaisuus?” Miten itsenäisiä olemme nyt Eurooppana ja mitä haluamme olla suhteessa Kiinan ja Yhdysvaltoihin? Ranskan EU-puheenjohtajuus on lähellä ja samoin vaalit. Toin tapaamissani esille Suomelle tärkeitä teemoja Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudelle.

Pariisissa puhuimme ratkaisuista globaaleihin haasteisiin, kuten ilmasto- ja digisiirtymään, maailmankauppaan, verotukseen sekä uutta kasvua vauhdittaviin talousreformeihin. Keskustelin Ranskan kauppaministerin kanssa erityisesti energia-alan ja ydinvoiman mahdollisuuksista sekä start up -yritysten yhteisestä tekemisestä ja rahoituksesta. Ranska tekee parhaillaan suuria teollisia investointeja tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin, kuten vihreään vetyyn.

Osallistuin Pariisissa myös teollistuneiden maiden talousyhteistyöjärjestö OECD:n vuosittaiseen ministerikokoukseen, jossa juhlistettiin samalla järjestön 60-vuotisjuhlaa. OECD on Suomellekin tärkeä yhteistyöfoorumi ja arvoyhteisö, joka puolustaa vapaata kauppaa, demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa. Ja tuottaa meille tärkeää tietoa. Tapasin kokouksen yhteydessä myös järjestön uuden pääsihteerin, australialaisen Mathias Cormannin. Hän kehui heti kättelyssä innokkaasti punaisia kenkiäni ja kysyi, ovatko ne kenties australialaista krokotiilinnahkaa? Vastasin, etteivät ole, vaan ovat suomalaista kestävää laatua ja vieläpä Lahdesta ja Monoselta.

Pariisissa on muuten sijainniltaan yksi hienoimmista Suomen suurlähetystöistä. Lähetystö sijaitsee kaupungin keskustassa Seine-joen varrella, jonne avattiin juhlallisin menoin ”Suomen aukio” eli ”Place de Finlande” presidentti Urho Kekkosen valtiovierailun aikana lokakuussa 1962. Kekkonen oli sopinut Ranskan tuolloisen presidentin de Gaullen kanssa, että tähän paikkaan tulee Suomen suurlähetystö. Näin tapahtui ja olemme tässä paikassa edelleen noin 60 vuotta myöhemmin.

Ranskasta suuntasin TGV-junalla rajan yli Saksaan maan autoteollisuuden ytimeen eli Stuttgartiin. Siellä pitävät päämajaansa monet maailmankuulut autonvalmistajat aina Mersuja valmistavasta Daimlerista Porscheen. Osallistuin Stuttgartissa autoalan tulevaisuutta käsittelevään businessfoorumiin ja tapasin keskeisten saksalaisyritysten edustajia sekä Baden-Württembergin osavaltion päättäjiä. Autoala satsaa nyt miljardikaupalla sähköautojen kehitykseen ja tuotantoon, sillä ne ovat tulevaisuuden markkinat ja pörssiyhtiöiden tehtävänä on vastata kysyntään. Stuttgartia ympäröivä Baden-Württembergin osavaltio on Suomelle tärkeä vientikohde. Vuonna 2019 lähes kuudennes Saksan-viennistämme ja yli kaksi prosenttia Suomen koko tavaraviennistä suuntautui nimenomaan Baden-Württembergiin.

Saksan päätös kieltää polttomoottoriautot vaikuttaa koko maailmaan. Ja päätöksen tekevät viime kädessä autojen valmistajat politikkojen vauhdittamana. Saksassa käynnistyi tänään hallitusneuvottelut. Tuloksia toivottavasti tulee pian. Tapaan Saksan matka aikana sekä SPD:n että Virheiden edustajia. Keskustelujen aiheina ovat talous- ja kauppapolitiikka, ulkosuhteet, turvallisuus ja Eurooppa-politiikka, energia ja tutkimus sekä innovaatiopolitiikka. Eli kaikki se, mikä vaikuttaa myös Suomen tulevaisuuteen.

Sähköinen liikenne on aidosti osa myös Suomen liikenteen tulevaisuutta. Hallitus on tehnyt liikenteen sähköistymistä tukevia päätöksiä, sillä se on sekä ilmaston että talouden kannalta fiksua. Kun tarjontaa tulee lisää, myös kuluttajahinnat laskevat. Uusien sähköautojen ”nollasarjaa” eli testiautoja näkyy kaduilla. Nämä autot ovat kohta myös Lahden kaduilla. On tapahtumassa sama, mikä nähtiin aikanaan kännyköiden yleistyessä: connectivity eli digitaaliset yhteydet ja sähköistyminen muuttavat nyt maailmaa todella nopeasti. Meidän pitää olla tämän kehityksen kärjen mukana – ellei kärjessä – Suomessa ja Lahdessakin. Siksi LUT:n uusi sähköisen liikenteen professuuri on Lahdelle ja koko Suomelle äärimmäisen tärkeä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 6.7. – 2.8.
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
Maailmaa vuosikymmeniä kiertänyt Petri Saraste arvostaa nyt Lahden kesää ja arjen pieniä iloja
Lähteen koulu luopuu avotiloista – ”Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa”
Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
Uudet lähijunat saapuvat Lahteen loppukesällä – esteettömyys ja matkustusmukavuus paranevat
Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
ARKISTO