Lahti nousi tällä viikolla taas Ruotsinkin kartalle, kun kollegani länsinaapurista, Ruotsin ulkomaankauppaministeri Anna Hallberg vieraili kutsustani Lahdessa. Olen tehnyt tiiviisti yhteistyötä Hallbergin kanssa, joten oli hienoa päästä esittelemään hänelle Lahtea sekä lahtelaista osaamista ja tekemistä.
Suomen ja Ruotsin suhde on tiivis, ja hyvästä syystä. Maidemme välillä liikkuvat niin tavara ja investoinnit kuin työvoima, opiskelijat ja matkailijat. Kun katsoo maitamme yhdistäviä asioita, kuten huippuluokan koulutusta, julkista terveydenhuoltoa sekä puhdasta vettä ja elintarvikkeita, sieltä löytyy paljon maailmanmarkkinoiden hamuamia tuotteita. Olemme Ruotsin kanssa pöydän samalla puolella monissa asioissa myös EU:ssa sekä edistämässä avointa, vapaata kauppaa ja kansainvälisiä pelisääntöjä.
Suomen ja Ruotsin tiivistyvä talousyhteistyö tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia myös Lahdelle. Hallbergin viesti oli selvä: Lahdella ja sen yrityskentällä on paljon tarjottavaa Ruotsille. Meillä on hyvä sauma nostaa profiiliamme esimerkiksi sähköistymisen ja energiateknologian sektoreilla, ja iskeä tätä kautta suomalais-ruotsalaiseen kauppa- ja kasvupotentiaaliin.
Myös Lahdessa pitää katsoa länsinaapuriin ja toisinpäin. Molemminpuolisella yhteistyöllä avautuu aivan uusia ovia vientiin ja tuotannon kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kävimme Hallbergin kanssa tähän jo läpi konkreettisia askelmerkkejä Seurahuoneella, jossa olivat mukana Lahden kaupunki, LUT-yliopisto ja Lahden Teollisuusseura ja sen kärkiyritykset Kemppi, Kempower ja Polttimo. Sähköisen liikenteen klusteri kehittyy Lahdessa edelleen, kiinnostusta kumppanuuksiin on nyt Ruotsissa ja Japanissa saakka. Kaupunkien välinen yhteistyö on tärkeää. Käymme nyt läpi eri vaihtoehtoja urheilun ja kulttuurin yhteistyötä unohtamatta.
Vierailimme Hallbergin kanssa lisäksi Lahden ruotsinkielisessä koulussa, jossa saimme kuulla oppilaiden upean lauluesityksen ja paljon mutta. On tärkeää, että myös toinen kotimainen kielemme näkyy ja kuuluu Lahdessa. Kun on kaksikielinen voi olla helposti myös monikielinen ja oppii helpommin muita kieliä. Meille on muuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana useita ruotsinkielisiä perheitä, mikä näkyy Svenska Gårdenin kasvaneissa luokkakoissa. Monikielisyys on kilpailuvaltti, ja kieliryhmien kohtaaminen rikastuttaa koko Päijät-Hämettä.
Puualan osaaminen ja hiilineutraali rakentaminen on tosi lahtelaista osaamista. Ruotsia ja ruotsalaisia kaupunkeja ja yrityksiä kiinnostaa olla tässä tiivisti mukana. Yhdessä yritysten, Lahden kaupungin, yliopiston ja ammattikorkean sekä myös Salpauksen kanssa kutsun koolle tapaamisen jossa luomme konkreettiset askelmerkit yhteistyölle.
Lahtelaiset äänestivät kunnallisvaaleissa koulutuksen, hyvinvoinnin ja työpaikkojen puolesta. Näiden tavoitteiden tulee siksi näkyä myös kaupungin taloudenhoidossa seuraavan neljän vuoden ajan. On pidettävä huolta siitä, että Lahden tarpeet ja tulot kohtaavat ja että talouden kokonaiskuva on hallussa. Se tarkoittaa investointeja ja panostuksia henkilöstöön. Suunnitelma tämän kokonaisuuden tekemiseksi on vielä liian ohuella pohjalla, tarvitaan koko Lahden ja valtuuston vahva tahto myös uuden tekemiseen ja luomiseen.
Oli siksi aivan oikein, että sivistyslautakunta torppasi viime viikolla budjettiesitykseen sisältyneet 4,9 miljoonan euron koulutusleikkaukset. Lautakunnan omassa ehdotuksessa päädyttiin päinvastoin lisäämään määrärahoja niin perusopetukseen kuin nuorisopalveluihin ja lukioille. Lahden koulu- ja nuorisotoimen budjetissa on jo nykyisellään vajautta – liikkumatilaa on lisättävä, ei kavennettava.
Kaupungin rahanjako tarkentuu vielä syksyn mittaan budjettivalmistelun edetessä. Kuitenkin jo nyt on selvää, että äänestäjien tahdon pitää näkyä lopputuloksessa. Lahden tulevaisuus rakentuu nuorten, osaamisen ja toimivien palveluiden varaan, eikä tästä voi tinkiä.
Ville Skinnari