Suomella pitää olla yksi ulkopoliittinen linja

Maailman katseet ovat tällä viikolla New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa. Tai ainakin pitäisi olla, jos haluamme edelleen uskoa monenkeskiseen yhteistyöhön, kansainväliseen oikeuteen ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen.

Juuri tähän hetkeen osuu kotimainen keskustelu puolustusministeri Antti Häkkäsen vierailusta Israeliin. Kysymys ei ole siitä, saako Suomen puolustusministeri matkustaa Israeliin. Kysymys kuuluu: miksi juuri nyt, miksi puolustusministeri Israel Katzin tapaaminen oli välttämätön ja mikä on Suomen yhteinen linja?

Häkkänen on kertonut olleensa itse aloitteellinen vierailun järjestämisessä. Hänen mukaansa matkasta ei käyty etukäteen erillistä keskustelua muun ulkopoliittisen johdon kanssa. Pääministeri Petteri Orpo puolestaan on kuvannut matkaa puolustusministerin normaaliksi virkamatkaksi.

Tämä herättää paljon kysymyksiä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan yhteisesti. Israelin nykyisessä tilanteessa puolustusministerin tapaaminen maan puolustusministerin kanssa ei ole vain tekninen virkamatka. Ministeritason tapaaminen on aina myös poliittinen viesti.

Häkkänen perustelee vierailua Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmällä. Suomen on hänen mukaansa varmistettava, että saamme järjestelmään uusimman teknologian ja päivitykset.

Mutta juuri tämä perustelu on huolestuttava. Kun Suomi on tehnyt miljardiluokan puolustushankinnan, lähtökohdan pitää olla, että sovitut järjestelmät, päivitykset ja huoltovarmuus toimitetaan sopimusten mukaisesti. Jos niiden saaminen edellyttää puolustusministerin henkilökohtaista vierailua ja tapaamista Israelin poliittisen johdon kanssa, kyse on jo itsessään huoltovarmuuskysymyksestä.

Daavidin linko -hankinnasta päätettiin Marinin hallituksen aikana keväällä 2023. Päätös tehtiin ennen lokakuun 2023 terrori-iskua ja sitä seurannutta Gazan sotaa ja kansanmurhaa. Maailma oli toinen.

Jos vastaavaa asehankintaa ratkaistaisiin nyt, poliittinen ja kansainvälisoikeudellinen toimintaympäristö olisi täysin erilainen. Israelin toiminta Gazassa olisi väistämättä osa harkintaa ja vaihtoehtoiset toimittajat olisi arvioitava tästä lähtökohdasta. Jo tehtyjen sopimusten hoitaminen ja Suomen puolustuskyvyn turvaaminen on eri asia kuin uusien poliittisten valintojen tekeminen.

Samaan aikaan ulkoministeri Elina Valtonen on allekirjoittanut yhdessä yhdentoista muun maan ulkoministerin kanssa lausuman, jossa arvostellaan Israelin siirtokuntapolitiikkaa, puolustetaan kahden valtion ratkaisua ja todetaan siirtokuntien olevan kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Tämä ei ole Suomelle uusi linja. Suomen Lähi-idän politiikka on vuosikymmeniä nojannut kansainväliseen oikeuteen, YK:n päätöslauselmiin ja kahden valtion ratkaisuun.
Pienelle maalle kyse ei ole sanahelinästä. Kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on Suomen oma turvallisuusetu. Emme voi uskottavasti vaatia Venäjää kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta Ukrainassa, jos suhtaudumme sen rikkomiseen valikoivasti muualla.

Suomen pitää myös puolustaa kahden valtion ratkaisua. Israelin siirtokuntien laajeneminen ja siirtokuntalaisväkivalta tekevät siitä päivä päivältä vaikeamman. Suomen luonnollinen viiteryhmä tässä ovat muut Pohjoismaat, Kanada ja eurooppalaiset kumppanimme, joiden kanssa Valtonenkin yhteisen lausuman allekirjoitti.

Israelin kanssa pitää pystyä keskustelemaan ja jo sovituista puolustushankinnoista on pidettävä kiinni. Mutta samalla Israelin kansainvälisen oikeuden rikkomuksista ja Gazasta pitää pystyä puhumaan suoraan – myös Israelille.

Häkkänen on kuvannut Israelin toimia ”tietyiksi ylilyönneiksi”. Ylilyönneiksi? Gazan tapahtumia ei voi tällaisella sanavalinnalla vähätellä.

Suomen ongelma on nyt ennen kaikkea linjan epäselvyys. Ulkoministeri antaa yhden viestin, puolustusministeri toisen, eikä näin merkittävästä vierailusta Häkkäsen mukaan edes keskusteltu etukäteen muun ulkopoliittisen johdon kanssa.

Pienen maan vahvuus on johdonmukaisuus. Meidän pitää tietää, mikä Suomen linja on – ja saman linjan pitää kuulua Helsingissä, YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa ja Lähi-Idän pääkaupungeissa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Elämää Etelä-Lahdessa

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Raine Järvisen sydän sykkii yhä lahtelaiselle urheilulle – kolumneja on syntynyt jo yli 40 vuotta
Viikate soi yhä 30 vuoden jälkeen – Kaarle Viikate viihtyy Lahdessa, mutta laulujen juuret ovat Kouvolassa
Laura Voutilainen palaa Lahteen laulamaan ja naurattamaan – luvassa on imitaatioita ja joulun tunnelmaa
Launeen yhteislyseosta maailman kriisialueille – Rauli Virtanen oppi Lahdessa luottamaan ihmisiin
Jukka Kekkonen: Oikeusvaltio ei murene yhdessä yössä
Rehtori, muusikko ja urheilumies – Erkki Salmisen elämä oli monisävyinen
Aknestik juhlii nelikymppisiä – yhtyeen juhlakiertueella kahdeksan kaupunkia
Takataskun lopettamisuhka väistyi – asiakkaat ottivat päätöksen vastaan helpottuneina
Kouvolasta Pohjois-Koreaan ja MTV-gaalaan: Rockrumpali ”Twist Twist” Erkinharju on soittanut ammatikseen vuodesta 1985 lähtien
Tekniikka muuttuu, mutta tarina säilyy – Lahden Videokuvaajat täyttää 70 vuotta
Saksalaiset ratkaisivat Lahden taistelun keväällä 1918
Launeen Citymarketista tuli nuorten kokoontumispaikka – ”Suurin osa nuorista käyttäytyy aivan asiallisesti”
Taide ja rukous täyttävät Launeen kirkon – tapahtumaan voi tulla katsomaan, kokemaan tai tekemään itse
Saksalan syystapahtumassa tehtiin tehtäviä, arvattiin ja vaikutettiin uimahallin puolesta
Ministeri Lulu Ranne: Suomalainen tarvitsee autoaan – romutuspalkkio vauhdittaa autokannan uudistumista
Launeen seurakunnan miestenillassa puhuttiin kutsumuksesta, lastensuojelusta ja välittämisestä
Veijo Vierumäki on tehnyt yli 20 vuotta vapaaehtoistyötä – ”Muita auttamalla on saanut myös itse paljon”
Eriväriset bussit ovat herättäneet huomiota Lahdessa – taustalla vuoden 2025 keskeytetyt hankinnat
Kumppanuuspöydät pääsevät vielä vaikuttamaan aluepalveluohjelmaan
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
ARKISTO