Pääkirjoitus 1.4.2022

Lakko

Lakko on usein se viimeinen keino, jolla työntekijät voivat vauhdittaa jumiutuneita palkkaneuvotteluja. Tällä hetkellä Suomea puhuttaa kaksi lakkoa. UPM:n paperityöläisten lakko ja pikkuhiljaa käynnistyvä hoitajalakko. Paperityöläisten lakko on kestänyt jo kolme kuukautta, mutta mitään suurta haittaa siitä ei ole vielä ollut tavalliselle kaduntallaajalle. Metsäteollisuuden mukaan paperityöntekijä ansaitsee Suomessa kolmivuorotyöstä noin 5100 euroa kuukaudessa. Mielestäni aika hyvä palkka, vaikka kolmivuorotyöstä onkin kyse. Ala ei vaadi pitkiä opintoja, mutta ilmeisesti alalla on ollut riittävästi vääntövoimaa jo vuosikaudet palkkaneuvotteluissa, sillä onhan paperi ollut aina yksi Suomen ykkösvientiartikkeleista. Ja kun maksajana on yksityinen taho, niin hieman huono on mennä väittämään, että paperimiehet ovat ylipalkattuja. Se maksaa kellä on rahaa ja paperiteollisuudella sitä tuntuu vielä olevan.

Entäpä sitten hoitoala? Myös sote-ala on nyt lähtenyt lakkoilun tielle. Kunta-alan sote-työehtosopimuksen piiriin kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit sekä sosiaalityöntekijät jokaisesta Suomen kunnasta ja kuntayhtymästä. Tavalliselle kaduntallaajalle hoitajalakko tulee näkymään enemmän kuin paperimiesten lakko, sillä leikkaussaleja suljetaan ja kiireettömiä leikkauksia siirretään. Myös kiireettömät hoidot perutaan ja tutkimusaikoja lykätään lakonjälkeiseen aikaan. Tähän työehtosopimukseen kuuluvien kokonaisansio oli lokakuussa 2020 keskimäärin 3 093 euroa. Ja kolmivuorotyöstä usein on tässäkin kyse.

Eri aloja ja niiden palkkoja ei pitäisi vertailla, sillä kaikki työ on tärkeää. Silti tämä nykyinen tilanne saa ainakin allekirjoittaneen liputtamaan nimenomaan hoitajien puolesta. Kaksi vuotta ovat poliittiset päättäjät ja käytännössä koko yhteiskunta kiitellyt kilvan hoitohenkilökuntaa, joka on ollut koronan vuoksi suunnattomassa paineessa. Alalta on lähtenyt huonon palkan ja huonojen työolosuhteiden vuoksi paljon väkeä viimeisten vuosien aikana ja paine työssä on noussut monin paikoin sietämättömäksi. Olemme suunnattomassa kiitollisuuden velassa näille sote-alan sankareille, mutta nähtävästi palkassa se ei saa näkyä. On aika ihmeellistä, että jotain alaa osataan arvostaa hyvillä palkoilla ja sitten hoitoalan arvostus jää pelkästään kauniisiin kiitospuheisiin. Kiitospuheet ovat kivoja, mutta niillä ei kukaan elä.

Nyt jos koskaan, on aika nostaa hoitotyön arvostus sille kuuluvalle paikalle. Ihmisille, jotka huolehtivat meidän terveydestämme pitää yksinkertaisesti maksaa parempaa palkkaa. Rahat on nyt kaivettava jostain ja se on oltava poliitikkojen prioriteetti numero yksi. Kauniit kiitospuheet on muutettava nyt materiaksi. Muuten nuo kauniit kiitospuheetkin muuttuvat turhaksi lässytykseksi. Hoitotyö ei todellakaan saa olla mikään huonopalkkainen paskaduuni, sillä nämä ihmiset huolehtivat meidän kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista ja on syytä muistaa, että ilman terveyttä meillä ei ole oikein mitään muutakaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO