Pääkirjoitus 25.2.2022

Suomen Nato-optio heräsi henkiin

Jotta maailman ongelmat eivät pyörisi pelkästään koronan ympärillä, päätti naapurivaltiomme diktaattori Putin antaa uutta huolen aihetta maailmalle hyökkäämällä Ukrainaan. Syntyykö tästä nyt kolmas maailmansota, kysyy nyt moni huolestuneena ja aivan aiheesta kysyykin. Monet eivät ehkä ole huomanneet, mutta Venäjä on viime vuosina ”harrastanut” sotatoimia naapuvaltioissaan toistuvasti. Georgian sota tai Krimin valloitus ei vielä huolestuttanut oikeastaan kovinkaan monia. Pakotteita kyllä asetettiin, mutta muuten jäi sellainen maku, että minkäs teet? Krimin valloituksesta USA:n presidentti Trump peräti totesi täysin virheellisesti Krimin oikeastaan kuuluvankin Venäjälle. Putin huomasi, että voi käytännössä mellestää vapaasti.

Itse en usko, että kolmatta maailmansotaa tulee tälläkään kertaa, sillä siinä tapauksessa voittajia ei olisi. Valitettavasti ukrainalaisten kannalta tilanne näyttää siltä, että Ukraina joudutaan uhraamaan rauhan puolesta. Miksikö? Ensinnäkin Ukraina ei ole Naton jäsen, joten Nato ei tule Ukrainaa auttamaan. Samoin on vaikea nähdä, että mikään muukaan maa tai EU lähettäisi joukkojaan Venäjää vastaan. Lisäksi USA ja Venäjä ovat aina pyrkineet välttämään kaikkia aseellisia konflikteja toisiaan vastaan, joten myöskään USA:n armeijaa ei tulla Ukrainassa näkemään. Käytännössä Ukraina taistelee yksin, tosin materiaalista ja taloudellista tukea se tulee länsimailta saamaan aina siihen asti, kunnes Venäjän tankit rullaavat pitkin Kiovan katuja.
USA:n ja EU:n asettamat taloudelliset pakotteet eivät tule murtamaan Venäjää. Onpa Venäjän suunnasta jopa naureskeltu länsimaiden asettamille pakotteille. Kiina ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä, joten voidaan olettaa, että sieltä suunnasta kyllä Venäjää autetaan, jos pakotteet aiheuttavat taloudellisia ongelmia.

Kun kuunteli Putinin puhetta siitä, miten Neuvostoliitto ja Venäjä ovat tehneet pahoja virheitä päästäessään entiset etupiirinsä maat itsenäistymään, alkoi varmasti monen suomalaisenkin takamuksen alla tuntua kylmä rinki. Kyllä. Suomi on yksi näistä maista, joihin Putin puheessaan viittasi. Putin todellakin haikailee Venäjän ja Neuvostoliiton suuruuden aikoihin ja hyökkäys Ukrainaan näyttää sen, että hän on valmis tekemään kaiken mahdollisen palauttaakseen Venäjän suuruuden päivät. Enää puuttuu se, että Putin kruunaa itsensä tsaariksi.

Nato-keskustelu Suomessa tulee varmuudella kiihtymään ja uskon, että kannatus Nato-jäsenyyden puolesta on Suomessa hurjassa kasvussa. Pienenä, mutta tärkeänä huomiona haluan nostaa esiin sen tosiseikan, että tästä Putinin haikailemasta Neuvostoliiton entisestä etupiiristä ainoina Natoon eivät kuulu Ukraina ja Suomi. Tämä fakta nostaa karvat pystyyn. Ukrainaan hyökättiin. Onko Suomi seuraavana Putinin listalla? Voiko Venäjään luottaa enää millään tasolla?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO