Tämän kuun puolessa välissä Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi laskelmansa ostovoiman kehittymisestä Suomessa. Julkaisu ennustaa ostovoiman kehittyvän maltillisesti, mikä ei herätä suurta mielenkiintoa. Kiinnostavaa on kuitenkin tarkastella, miten ennustukseen on päädytty.

Palkansaajien tutkimuslaitos konkretisoi laskelmansa seitsemän esimerkkiperheen kautta. Niiden avulla tarkastellaan ansiotulojen, tulonsiirtojen ja verojen kehityksen vaikutusta erilaisten kotitalouksien ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu sekä suunnitellut että toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi niissä huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset.
Esimerkkiperheille lasketaan myös Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat kotitalouskohtaisen inflaatiovauhdin ja reaalitulokehityksen arvioinnin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkastelemat seitsemän perhettä ovat eläkeläispariskunta, hyvätuloinen pariskunta, kahden lapsen toimihenkilöperhe, kahden lapsen työntekijäperhe, yhden lapsen yksinhuoltajaperhe ja yksin asuva työtön.

Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Ensi vuodesta alkaen eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät nopeaan 2,5 % kasvuun, mikä on selvästi enemmän kuin muilla esimerkkiperheillä. Kasvun taustalla on hallitusohjelman mukainen pienten eläkkeiden korotus ja omistusasujien matala inflaatio. Ansiotulojen aiempia vuosia parempi kehitys nostaa myös hyvätuloisenperheen sekä toimihenkilö- ja työntekijäperheiden ostovoimaa, vaikka heidän verotus kiristyy kiky-sopimuksessa sovitun työeläkemaksun nousun takia.

Muiden palkansaajien tavoin myös vuokralla asuvan pienituloisen yksinhuoltajan ansiotulot nousevat. Nousu on kuitenkin vähäisempää, koska osa tuloista leikkaantuu pois tulonsiirtojen pienentyessä. Syynä on se, että lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen vuonna 2020 tuleva lisä parantaa kyllä ostovoimaa, mutta vuokralla asumisen kustannusten nousu puolestaan laskee sitä.

Vuokralla yksinasuvan työttömän inflaatio on ensi vuonna korkein. Perusturvan korotus nostaa työmarkkinatukea, mutta samalla toimeentulotuen määrä vähenee. Työttömillä kotitalouskohtainen inflaatio on korkein, sillä vuokran osuus on kokonaiskulutuksesta keksimäärin noin 40 %.

Myös uudet työllisyystilastot kertovat, että Lahden työllisyystilanne on parantunut eli suunta on oikea. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Vastuu on meillä kaikilla, jotka voimme asiaan vaikuttaa. Käymme Lahdessa 7.10. läpi työllisyyden kehittymistä sekä Lahden omia toimenpiteitä valtakunnantason uudistusten lisäksi. Tulemme mm. lisäämään palkkatuen käyttöä. 

Ketään ei pidä jättää yksin. Ei työkykyisiä, osatyökykyisiä eikä vammaisia. Kaikki otetaan mukaan. Näin työllisyysaste on saatu nousemaan myös muissa Pohjoismaissa.

Ville Skinnari