Pääkirjoitus 28.10.2022

Mallia Tampereelta?

Lahden kaupunginvaltuusto kävi seminaarimatkalla Tampereella. Kyseessä oli lähinnä opintomatka, sillä Tampere on tällä hetkellä se Suomen elinvoimaisin ja vetovoimaisin kaupunki. Lahden päättäjiä tietenkin kiinnostaa se, miten ihmeessä Tampere on onnistunut nostamaan kaupungin vetovoiman tappiin, mutta sama ei tunnu oikein luonnistuvan Lahdelta. Tampereelle on valmistunut viime vuosien aikana todella isoja ja mittavia hankkeita, joista mainittakoon vaikkapa kansiareena, rantatunneli, raitiovaunut ja monet uudet asuinalueet. Seuraavaksi valmisteilla on upouusi Tammelan jalkapallostadion. Tamperelaisten mielestä kyseessä on vuosien pitkäjänteisen kaupunkikehittämisen tulos. Lahdessa mennään usein sen asian taakse, ettei täällä saa mitään uudistuksia aikaan, kun valtuustossa on liikaa jarrumiehiä- tai naisia. On turha luulla, etteikö Tampereellakin olisi kaikista näistä isoista rakennusprojekteista väännetty tiukasti valtuustosalissa. Tuskinpa mikään näistä Tampereenkaan hankkeista on mennyt maaliin yksimielisesti? Erona on ollut ehkä se, että hankkeisiin on Tampereella uskallettu sitoutua yli puoluerajojen pitkäjänteisesti niin, ettei seuraava valtuusto ole heti äänestänyt hanketta nurin.

Lahdessa puhutaan useasti, että täällä vain riidellään ja vängätään vastaan, eikä osata kehittää asioita pitkäjänteisesti. Änkyröidään, taisi ex-kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanenkin joskus aikoinaan todeta mm. kehätien vastustuksesta, kun asiat eivät edenneet niin kuin Strömsössä. Totta, kyllä Lahdessa änkyröitykin on, jopa useampaankin otteeseen, mutta mielestäni kaikki mielipiteet, myös ne vastustavat, kuuluvat demokraattiseen päätöksentekoon. Se, että jotain ajatusta vastustetaan, ei varmasti estä kyseisen asian läpimenoa, jos idea on tarpeeksi hyvä ja kannatettava. Ja se pitää hyväksyä, että vastustajia löytyy aina sekä niitä, jotka haluavat vastustamisella kerätä pelkästään poliittisia pisteitä.

Otetaanpa esimerkiksi lahtelaisesta pitkäjänteisyydestä taas pöydälle nostettu Liisu eli keskustan liikennesuunnitelma, joka perustuu siihen, että kaupungin läpiajoliikenne ohjattaisiin jatkossa ns. kehäkaduille. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Vesijärvenkatu kavennettaisiin ja samalla Saimaankatu ja Mannerheiminkatu pitäisi yhdistää kalliilla tunnelilla tai erityisellä kansiratkaisulla. Käsittääkseni suunnitelma aiotaan taas tuoda päätettäväksi sellaisenaan. Tämä on mielestäni juuri sitä jääräpäistä lahtelaista päätöksentekoa, josta tulisi päästä eroon. Tuodaan päätettäväksi sitä samaa suunnitelmaa vuodesta toiseen, kuuntelematta lainkaan niitä useita parannusehdotuksia, joita Liisuunkin on ehdotettu. Kompromisseja on löydettävä, niin asiaa eteenpäin vieviltä tahoilta, kuin vastustajiltakin. Jos asiat pakotetaan läpi runnomalla, ei jäljelle jää kuin katkeria häviäjiä.

On hyvä, että Lahdessa rima on asetettu korkealle, kun mallia on lähdetty hakemaan tämän hetken ehdottomalta ykköskaupungilta eli Tampereelta. Täytyy kuitenkin muistaa, että Lahti on Lahti ja Tampere on Tampere. Apinointia ei ole syytä tehdä, sillä molemmilla kaupungeilla on omat vahvuutensa ja ominaispiirteensä. Se mikä toimii Tampereella, ei välttämättä sovi Lahteen. Lisäksi on syytä muistaa kaupungin elinvoimaisuuteen vahvasti vaikuttava yliopistostatus. Tampere on ollut yliopistokaupunki jo vuodesta 1925, Lahti vasta muutamia vuosia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Mallia Tampereelta?

  1. Hyvin sanottu kaupunkien erilaisuudesta.
    Tampereella on myös jätetty paljon vanhaa kulttuirihistorillista rakennetta uuden väliin. Tuntuu siltä, että Lahdessa vähäisetkin historialliset paikat jyrätään, kun halutaan (tai kun joku ”vaikuttava taho” taustalla haluaa) vallata parhaat paikat.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 6.7. – 2.8.
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
Maailmaa vuosikymmeniä kiertänyt Petri Saraste arvostaa nyt Lahden kesää ja arjen pieniä iloja
Lähteen koulu luopuu avotiloista – ”Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa”
Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
Uudet lähijunat saapuvat Lahteen loppukesällä – esteettömyys ja matkustusmukavuus paranevat
Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
ARKISTO