Pääkirjoitus 11.2.2022

Suomettuminen

Suomalaisten kammoksuma termi kaukaa menneisyydestä eli suomettuminen nousi vahvasti esiin Euroopan medioissa, kun Ranskan presidentti Macronin kerrottiin tarjonneen Ukrainalle suomettumista yhtenä keinona välttää sota Venäjän kanssa. Macron ehti jo kieltämään koko termin käytön, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kuten kaikki varmasti muistamme, niin termillä suomettuminen tarkoitettiin Suomen alistumista Neuvostoliiton tahtoon ja poliittiseen ohjaukseen. Ja käytännössä sitähän Suomen ulkopolitiikka pitkälti oli aina 50-luvulta 90-luvun alkuun, jolloin koko Neuvostoliitto romahti. Jotkut ovat kutsuneet aikakautta myös ehkä hieman paremmin kuvaavalla termillä ”rähmällään oleminen”.

Suomelle vanhan termin putkahtaminen esille keskelle kiivainta eurooppalaista kriisiä on ymmärrettävästi kiusallista, sillä Suomi on varsin selkeästi ollut sillä kannalla, ettei Venäjä voi kieltää toisen valtion liittymistä mihinkään liittoon, sillä jokaisella valtiolla on oltava suvereniteetti omissa asioissaan ja päätöksissään. Lisäksi presidentti Niinistö on ollut vahvasti esillä tavaten ja keskustellen niin Putinin, Bidenin kuin muidenkin Euroopan johtajien kanssa. Suomea on pidetty esimerkkinä siitä, miten Venäjän ja Putinin kanssa voi tulla toimeen perääntymättä kuitenkaan omista vaateistaan. Onhan Suomi Venäjän naapurimaana liittynyt EU:hun, pitää yllä suhteellisesti suurta sotavoimaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa olematta sen jäsen. Miksi tätä ei sallittaisi myös Ukrainalle? Miksi Venäjän pitäisi saada päättää Ukrainan asioista?

Putinin taktiikkana on koko ajan ollut se, että Venäjä ei uhkaa ketään, mutta Nato suunnittelee Ukrainan valloitusta. Tätä sanomaa Venäjän oma propagandakoneisto toistaa maan medioissa päivittäin. Kukaan ei varmuudella tiedä, suunnitteleeko Putin oikeasti Ukrainan valloitusta, vai onko kyseessä vain taktinen peli, jossa Venäjä haluaa alleviivata omaa merkitystään maailman politiikassa. Seuraavaksi Venäjä on vahvasti hakemassa Kiinasta itselleen selkänojaa ja kumppania Natoa ja USA:ta vastaan.

On muuten uskomatonta, että vaikka maailma on kärvistellyt jo pari vuotta maailmanlaajuisen pandemian kourissa, niin Putinin ainoa ongelma tuntuu olevan Ukraina. Tilanne maailmalla on äärimmäisen kireä, mutta tuskinpa kukaan uskoo sodan mahdollisuuteen. Se olisi kaikkein huonoin vaihtoehto ja varmuudella siinä ei kukaan voittaisi. Onneksi kaikki asianosaiset ovat selkeästi ensisijaisesti turvautumassa vuoropuheluun ja diplomatiaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO