Pääkirjoitus 7.11.2025

Ultraprosessoitua hypermaukasta ruokaa

Silmiini osui mainio brittiläinen dokumentti nykyisestä ruokakulttuuristamme. Siinä kerrottiin varsin tyhjentävästi, mistä on kyse ns. ultraprosessoidussa ruoassa ja sen vaikutuksista terveyteemme. Valmisruoat, jotka usein ovat juuri näitä ultarprosessoituja ruokia, ovat pitkälle jalostettuja, täynnä säilöntäaineita, suolaa, sokeria, maunvahventajia ja väriaineita. Esimerkiksi limsat, pitkään säilyvät leipomotuotteet, makeat aamiaistuotteet, monet valmisruuat, halvat makkarat, kananugetit ja energiapatukat.

Pitkälle jalostetut valmisruuat muodostavat nykyään monissa länsimaissa jopa puolet päivittäisestä ravinnosta, Yhdysvalloissa jopa 60 prosenttia. Niiden käyttöä kannattaisi ehdottomasti vähentää, sillä pitkälle jalostetut ruuat ovat yksi suurimmista tekijöistä lihavuuden lisääntymisessä länsimaissa. Rasvan ja sokerin lisäksi monet einekset sisältävät myös maunvahvistajia, jotka lisäävät tuotteiden houkuttelevuutta ja saavat ihmiset syömään liikaa. Näiden valmisruokien proteiinipitoisuus on myös usein alhainen, mikä joidenkin tutkijoiden mukaan saa ihmiset syömään yhä lisää saadakseen päivittäisen proteiinintarpeensa tyydytetyksi. Tuotteet siis suunnitellaan tarkoituksella riippuvuutta aiheuttaviksi, jotta myynti maksimoituisi. Samaa riippuvuusmallia käytettiin aikaisemmin mm. tupakkateollisuudessa. Pehmeä ruoka, jota ei tarvitse pureskella, vähentää kylläisyyden viestejä, joten ihminen syö enemmän. Hypermaukas tuote aiheuttaa himon. Kun tärkkelys on prosessoitua, elimistö pilkkoo tuotteen nopeasti. Tällöin verensokerikin nousee nopeasti, ja lisäksi elimistö alkaa varastoida rasvaa. Käy niin, että ns.kevyttuote voikin lihottaa enemmän.

Ruokia on ennenkin prosessoitu, mutta ultraprosessointi tarkoittaa ainesosia, joita ei kotikeittiöistä löydy. Useat tutkimukset ovat viime vuosina yhdistäneet pitkälle prosessoitujen ruokien saannin ja vaaralliset sairaudet kuten 2-tyypin diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja sydän- ja verisuonitaudit. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että runsas valmisruokien käyttö voi lisätä myös suolistosyövän riskiä ja se kasvattaa ennenaikaisen kuoleman riskiä. Paljon pitkälle käsiteltyä valmisruokaa syövillä on myös keskimäärin huonompi mielenterveys kuin muilla. Eniten pitkälle prosessoituja ruokia syöneillä oli erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan huomattavasti enemmän masennuspäiviä ja ahdistusoireita viidessä vuodessa ja vähemmän hyviä päiviä kuin vähiten huonolaatuisia valmisruokia syöneillä.

Eli jos välität omasta terveydestäsi, niin parasta olisi tehdä ruoka mahdollisuuksien mukaan aina itse omassa keittiössä tuoreista aineksista ilman kaikenmaailman maunvahventajia, säilöntä- ja väriaineita ja lisättyä sokeria ja suolaa. Kaupat eivät tee valinnastamme helppoa. Ne haluavat meidän ostavan mahdollisimman paljon ultraprosessuituja tuotteita ja siksi ne ovatkin poikkeuksetta aina halvempia kuin esim. tuoreet vihannekset, juurekset ja hedelmät. Onneksi vielä pääsemme itse sentään valitsemaan kumpia tuotteita ostamme.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
ARKISTO