Pääkirjoitus 29.11.2019

Tutkinta- ja anteeksipyyntöjä

Viime viikolla vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi saamelaisilta anteeksi vanhoja Naima-Aslak sketsejään 80- ja 90-luvulta. Peteliuksen silloinen aisapari Aake Kalliala ei sen sijaan nähnyt mitään syytä pyytää sketsejä anteeksi. Hänen mielestään kyseessä on sen ajan kuva ja asiaan tulee suhtautua myös niin. Toisaalta voidaan miettiä myös sitä, kuinka paljon Peteliuksen anteeksipyyntöön vaikutti poliittinen painostus? Olisiko Petelius pyytänyt sketsejä anteeksi, jos ei olisi vihreiden kansanedustaja? Totuutta ei tiedä kuin Petelius itse, mutta jos hän oikeasti oli sitä mieltä, että anteeksi on syytä pyytää, niin annetaan miehen toki pyytää anteeksi, jos se hänen mieltään helpottaa. Onhan mediassa nähty toki myös kiittäviä lausuntoja saamelaisilta asian tiimoilta. Seuraavana Peteliuksen anteeksipyyntölistalle ilmoittautuivat romanit, joten Peteliuksella voi loppuvuosi mennä hyvinkin anteeksipyydellessä eri kansaryhmiltä. Onhan mies kunnostautunut sketsiviihteen saralla neljällä vuosikymmenellä ja vitseistä ovat saaneet osansa kovin monet. Jännityksellä odotan vaativatko esimerkiksi savolaiset Peteliukselta anteeksipyyntöä…

Moni on varmasti miettinyt, että ollaanko nyt menossa jo liian pitkälle, kun vanhoista sketsiohjelmista aletaan rustaamaan tutkintapyyntöjä. Valitettavasti näyttää nyt vahvasti siltä, että yksi uusi tapa tehdä politiikkaa on tehdä tutkintapyyntöjä ihmisten mielipiteistä ja tekemisistä vuosien varrella. Ei niin väliä, vaikka ”rikos” olisi jo 30 tai 40 vuotta vanha. Alkunsa tämä trendi on saanut luultavasti siitä, että joidenkin perussuomalaisten tekstit ja mielipiteet on nostettu tutkintaan vihapuheena. Siitä innostuneena vedettiin seuraavaksi mukaan Päivi Räsäsen raamattupuheet tilille ja nyt on päästy jo 80- ja 90-lukujen sketsihuumoriin. Innolla odottelen, kuka seuraavaksi vedetään alttarille uhrattavaksi. Kenties Aarne Tarkas ja Repe Helismaa ”Pekka ja Pätkä neekereinä” -elokuvasta vuodelta 1960?

Eiköhän poliisilla ole parempaakin tekemistä, kuin tutkia onko suomalainen sketsihuumori kansanryhmää loukkaavaa vai ainoastaan huonoa/hyvää huumoria? Sitä paitsi Suomessa koomikot ovat tehneet vitsejä varmasti kaikista mahdollisista ihmisryhmistä. Ja kaikille on kyllä naurettu aika tasapuolisesti. Kaikiltako heidän nyt tulee pyytää anteeksi? Viheltäkää joku tämä leikki poikki nyt, ennen kuin näistä tutkintapyynnöistä itsessään tulee huumoria. Sketsihuumorilla ja oikealla vihapuheella kansanryhmää vastaan ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Kyllä tolkun ihminen normimaalaisjärjellä osaa eritellä huumorin huumoriksi ja vihapuheen vihapuheeksi. Tämä kaikki todistaa vain todeksi vanhan sanonnan, että huumori on erittäin vaikea laji, varsinkin tosikoille.

Kiitos ja anteeksi!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
Asukkaat ja kaupunki seuraavat rottatilannetta Launeella
Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
Olavi Lanun veistokset eivät vanhene
Konsta Hietanen viettää kesän teatterissa ja luonnossa – pääroolissa Kivinokan musikaalissa
Päätoimittaja Petri Salomaa 60 vuotta: Tässä iässä ei tarvitse enää todistella mitään
Timo Sandbergin uutuusdekkari Surmasatama sukeltaa Lahden satamaan ja sodanjälkeiseen Suomeen
ARKISTO