Koronarokotukset ovat käynnissä ympäri maata, mutta monen mielestä asiat etenevät liian hitaasti. Suomessa on annettu tähän päivään mennessä (21.1.) rapiat 78 000 rokotetta, joka on kyllä aika pieni määrä verrattuna siihen, että rokote on ollut saatavilla jo kohta kuukauden päivät. Pullonkaulana on ollut käsittääkseni rokotteiden saatavuus, sekä se, että tällä hetkellä käytettävä BioNTech-Pfizerin rokote vaatii -70 asteen lämpötilan säilytykseen. THL:ssa uskotaankin vahvasti, että rokottaminen pääsee todella käyntiin vasta kun ns. kansanrokote eli AstraZenecan rokote rantautuu Suomeen. Useimpien arvioiden mukaan kyseinen rokote saisi myyntiluvan jo ensi viikolla. Rokotetta on tilattu Suomeen osana EU:n yhteishankintaa 3,7 miljoonaa kappaletta ja kaiken kaikkiaan Suomi on mukana EU:n kanssa tilaamassa useampaa eri rokotetta siten, että rokoteannoksien määrä on kaiken kaikkiaan yli 20 miljoonaa. Rokotuksista vastaavat pääosin kunnat, mutta koska Suomessa 1,9 miljoonaa ihmistä kuuluu työterveyden piiriin, todennäköisesti helpoin tapa järjestää koronarokotukset on ottaa mukaan myös yksityinen sektori. Myös tämä tulee omalta osaltaan nopeuttamaan rokotusprosessia.

Rokote herättää myös kysymyksiä. Tammikuun alussa tehdyn kyselyn mukaan suomalaisista peräti 81 prosenttia ottaisi rokotteen, joka on korkea osuus verrattuna moniin muihin maihin. Meillä luotto terveydenhoitoon on siis hyvin korkea. On selvä, että näin nopeasti kehitetty rokote herättää epäilyksiä, kun normaalisti rokotteita kehitetään useita vuosia. Toisaalta paine saada rokotteet nopeasti markkinoille oli kova ja kilpailutilanne hyvin hektinen. Nopeuteen vaikutti myös käsittääkseni se, että rokotteen ”pohja” oli jo olemassa, sillä erilaisia koronaviruksia on ollut maapallolla jo aiemminkin. Jotkut skeptikot ovat nostaneet esiin sikainfluenssarokotukset 10 vuoden takaa, jolloin yli 200 pääosin nuorta sairastui rokotteen laukaisemana narkolepsiaan.

Rokottamiseen liittyy aina mahdollisuus sivuvaikutuksiin. Yleisesti ottaen sivuvaikutukset ovat lieviä kuten paikallinen kipu, päänsärky ja kuume. Näin myös koronarokotteen kohdalla.
Vaikka suurin osa kansasta on valmis koronarokotteen ottamaan, niin liki 20% vastustaa tai ainakin empii rokotteen ottamista. Jos rokotan, voi tulla haittavaikutus. Jos en rokota, voi tulla tauti. Kumpi on pahempi? Se on kuitenkin selvä, että laumasuoja tautia vastaan pitää saada, jotta pandemia saadaan kuivumaan ja laumasuojaan tarvitaan noin 70% kattavuus väestöstä.

Itse olen valmis ottamaan rokotteen heti kun se vain on mahdollista. Muuta tietä ulos tästä kurjuudesta en näe. Allekirjoittanut ei ole rokotusjonon kärkipäässä, joten rokotusjonossa on odotettava vielä monta kuukautta.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi