Pääkirjoitus 1.2.2019

Vanhustenhoitoa vai -säilytystä?

Viime viikolla kummastelin työttömien valmennuskursseja, joilla yritykset rahastavat. Tämä rahastus kuitenkin kalpenee sen rinnalla mitä tällä viikolla on tullut esiin joidenkin hoivayritysten vanhustenhoidosta. Esillä ovat olleet erityisesti isot yksityiset hoiva- ja terveysjätit Esperi Care, Attendo ja Mehiläinen. Puutteita ja laiminlyötejä on ollut monella tasolla, joista suurin osa juontaa juurensa siitä, että yritykset eivät ole palkanneet tarpeeksi hoitohenkilökuntaa hoivakoteihin. Hoitajat ovat ylityöllistettyjä ja joutuvat usein oman työnsä ohessa tekemään paljon muitakin töitä kuin varsinaisia hoitotöitä.

Tämä on varmasti ollut tiedossa jo monta vuotta, mutta mitään muutosta parempaan ei ole tapahtunut, pikemminkin päinvastoin, sillä kun isot yksityiset hoivayritykset rynnistivät markkinoille altistettiin vanhustenhoito samalla kovien bisneslakien armoille. Tulosta on tehtävä.
Hoitoalalla suurimmat kustannukset aiheutuvat työvoimasta, joten sitä oli vähennettävä tuloksen parantamiseksi. Monissa kunnissa juuri nämä yksityiset hoivajätit ovat voittaneet kilpailutuksen tarjoamalla kunnille kaikkein edullisinta pakettia. Halvan paketin hintana on ollut huonompi hoito, mutta jostain syystä kunnissa ei ole reagoitu tarvittavalla tasolla hoitoalalta tulleisiin viesteihin hoitohenkilökunnan liian pienistä henkilöresursseista.
Näyttää siltä, että tämän päivän vanhustenhoito on enemmänkin vain vanhusten säilömistä, kuin oikeaa, välittävää hoitoa. Hoiva- ja terveysjätit tekevät kovaa tulosta veronmaksajien rahoilla ja jotkut niistä eivät maksa edes veroja Suomeen ja samalla tinkivät päälle vielä hoidon laadusta.

Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger linjaa, että Suomen vanhuspalveluissa on noin miljardin euron ero verrattuna muihin pohjoismaihin. Iso kysymys onkin mihin päättäjämme haluavat vähenevät varamme jatkossa käyttää? Ei tämä kovin hyvältä näytä, sillä syntyvyys Suomessa jatkaa laskuaan, jolloin tulevaisuudessa työvoima vähenee ja veropohja kaventuu samaa vauhtia kun väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa.
Kaikkeen ei valtion ja kuntien rahat yksinkertaisesti riitä. Satsataanko infrastruktuuriin vai ihmisiin? Tulevat eduskuntavaalit ovatkin isossa roolissa siinä miten Oy Suomi Ab tulevaisuuden haasteet ottaa vastaan ja mihin varoja käytetään. Eivät eläkeläiset ja vanhustenhoito ole suinkaan ainoa iso kysymys, joka pitäisi ratkaista. Isoja kysymyksiä ovat varmasti myös ilmastonmuutokseen varautuminen sekä maahanmuutto kaikkine sivujuonteineen.

Jo kuutisen vuotta sitten kirjoitin pääkirjoituksessani, että Suomessa vangeillakin on paremmat oltavat kuin vanhuksilla. Tuntuu aika oudolta, että rikollisten olot olisivat paremmat kuin vanhuksilla, mutta näin se vain menee hyvinvointivaltio-Suomessa vuonna 2019.
Siitä sainkin oivan idean. Hankkimalla itselleni linnatuomion jollain kivalla rötöksellä, vältän hoivakodin ja varmistan hyvän hoidon itselleni loppuvuosikseni vankilassa valtion kustannuksella. Lisäksi vankilassa saa tehdä töitä ja siitä saa jopa palkkaa. Tai sitten pitää kaatua saappaat jalassa hyvissä ajoin ennen vanhuutta, ettei tarvitse mennä hoivakotiin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO