Pääkirjoitus 30.11.2018

Suomi 101

Viime vuonna vietettiin Suomen valtion 100-vuotisjuhlia oikein isolla kädellä. Oli juhlaa jos jonkin näköistä ja erilaisia Suomi100-tuotteita löytyi enemmän kuin tarpeeksi. Mielenkiintoisin Suomi100-tuote oli eittämättä juhlaruumisarkku. Onneksi en sellaista tarvinnut. Siitä juolahtikin mieleeni, että tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta sisällissodasta, mutta se nyt ei varsinaisesti taida olla mikään juhlimisen paikka, kun veli veljeään julmasti tappaa? Toisaalta voisihan sitä juhlia, ettei sataan vuoteen ole sisällissotaa ollut?

No, kyllä 101-vuotias Suomikin ansaitsee mielestäni onnittelut. Taas yhden vuoden vanhempi ja viisaampi. Tai ehkei nyt sentään viisaampi, sillä joskus mediaa seuratessani tuntuu, että olemme menossa aina vain hullumpaan suuntaan tässä maassa. Fakta kuitenkin on, että Suomi on yksi maailman parhaista maista millä mittarilla tahansa mitattuna. Tosin me suomalaiset koitamme sitä faktaa kovasti päivittäin kiistää. Siinä missä muualla kärsitään sodista, nälänhädästä, köyhyydestä, luonnonkatastrofeista sekä muista elämänlaatuun negatiivisesti vaikuttavista asioista, meillä taistellaan enimmäkseen sotesta ja maahanmuuttajista. Ongelmia toki nekin, mutta ihan eri mittakaavassa kuin henkeä uhkaavat katastrofit. Koulutus ja terveydenhoito on Suomessa maailman huippuluokkaa koulutusleikkauksista ja sote-taistelusta huolimatta.

Minkälainen on sitten se kuuluisa keskivertosuomalainen vuonna 2018, 101-vuotiaassa Suomessa?
Suomalaisen keski-ikä on 42,3 vuotta. Vähän yli puolet suomalaisista asuu pientalossa ja 35 prosenttia kerrostalossa. Asunnon keskikoko on noin 80 neliötä. Suomalaisen olohuoneen tärkein huonekalu on tietenkin televisio, jota keskimääräinen suomalainen katselee 3 tuntia päivässä.
Tavallinen suomalainen syö lihaa 76,4 kiloa vuodessa. Kasviksia vain noin 58 kiloa vuodessa. Kahvinjuojina suomalaiset ovat aina kunnostautuneet, niinpä suomipoika ja -tyttö juo kahvia 2,8 kupillista päivässä. On meillä suomalaisilla toinenkin lempijuoma, nimittäin alkoholi eri muodoissaan. Suomalainen juo vuoden aikana keskimäärin noin 94 litraa olutta, 15 litraa viiniä, kymmenen litraa long drink -juomia, yhdeksän litraa siideriä ja kuusi litraa väkeviä. On siinä litkimistä. Kalsarikännit ovat varsin suomalainen ilmiö, sillä peräti 90% alkoholista juodaan kotioloissa.

Töihin Maija ja Matti Meikäläinen huristelee, polkaisee tai kävelee keskimäärin 14 km matkan. Palkkaa aherruksestaan keskivertokuukausipalkkalainen saa 3500 euroa kuussa. Tuntuu aika isolta summalta vai mitä? Liikuntaa keskivertofinski harrastaa vähintään kolme kertaa viikossa.
Suurin osa suomalaisista käyttää nettiä päivittäin. Näin tekee peräti 88% 16–89-vuotiaista suomalaisista eli meillä on tietotekniikka aika hyvin hanskassa. Netinkäytön kasvusta huolimatta keskimäärin suomalainen lukee 43 minuuttia päivässä. Näin pienen ilmaisjakelulehden päätoimittajana miellyttää erityisesti se tieto, että sanomalehtiä suomalainen lukee keskimäärin 14 minuuttia päivässä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille meille suomalaisille!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO