Pääkirjoitus 26.10.2018

Kiistakapulana Vesijärvenkatu

Vesijärvenkadun kaventaminen kaksikaistaiseksi Kirkkokadun ja Lahdenkadun väliltä on ollut kovasti tapetilla tänä syksynä ja mielipiteet, niin puolesta kuin vastaankin, ovat sinkoilleet mediassa ja mielipidepalstoilla. Kaupungin taholta on annettu ymmärtää, että kaventamista vaatisivat ennen kaikkea Vesijärvenkadun yrittäjät, jotka haluaisivat paremmat parkkitilat autoille kadun varteen. Lisäksi vaaraa aiheutuu, kun pyöräilijät ja kävelijät surffailevat milloin missäkin kohtaa jalkakäytävää suloisessa sekamelskassa.

Vesijärvenkadun yrittäjät tekivät asiasta kuitenkin adressin, jossa vastustetaan kaventamista. Tämä hämmästyttääkin pientä lahtelaista kulkijaa. Kuka sitä kaventamista sitten oikein haluaa? Uskonkin, että idean takana eivät ole kadun yrittäjät, vaan Lahden virkamiesarmeijan halu toteuttaa strategiaa, johon on sitouduttu. Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on jo melko pitkään ollut kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön voimakas kasvu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilyn olosuhteita pyritään parantamaan merkittävästi lähivuosina, kun keskustaa kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla. Nähtävästi tämä tarkoittaa samanaikaisesti yksityisautoilun vähentämistä tai ainakin sen vaikeuttamista.

Itse kyllä kannatan pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamista, mutta tuo Vesijärvenkadun kaventaminen tuntuu oudolta. Kyseessä on kuitenkin monelle tärkeä läpiajoväylä ja liikennemäärätkin käsittääkseni ovat kohtaisen suuret. Ketä kaventaminen oikein palvelisi?
Vesijärven kaventamista on suunniteltu Lahdessa iät ja ajat ja pitkään ideana olikin siirtää etelä-pohjoissuunnassa kulkeva läpiliikenne Saimaankadulle siten, että Launeelta tullessa olisi tehty tunneli Anttilanmäen alta Saimaankadulle. Siitä ajatuksesta on sittemmin luovuttu, mutta Vesijärvenkadun kaventaminen taisi jäädä vahingossa suunnitelmiin? Kaksikaistaisena Vesijärvenkatu olisi melkoinen sumppu, varsinkin silloin kun joku haluaisi kääntyä vaikkapa Kulmakadulle. Vai meinataanko kääntyminen vasemmalle kieltää kokonaan kyseiseltä Vesijärvenkadun pätkältä?

Itse kuljen päivittäin Vesijärvenkatua pitkin töihin ja takaisin reitillä Satama – Laune. Useimmiten autolla, mutta pyörällä matkaa tehdessäni käytän aina Kauppakatua, sillä Vesijärvenkatua pitkin ajaminen pyörällä on vaarallista, kun kävelijät poukkoilevat kuka missäkin kohtaa jalkakäytävää ja vaaratilanteita syntyy helposti. Siksi olenkin sitä mieltä, että kävelijät ja pyöräilijät pitää saada omille kaistoilleen jalkakäytävällä. Siihen ei välttämättä tarvita Vesijärvenkadun kaventamista. Siihen riittäisi yksinkertaisesti valkoinen viiva keskelle jalkakäytävää ja selkeät merkit osoittamaan kummalla puolella kulkevat pyörät ja kummalla puolella kävellään. Ja jos se ei riitä, maalataan pyöräilijöiden puoli selkeästi vaikkapa punaiseksi.

Kun kävelyä ja pyöräilyä halutaan Lahdessa kuitenkin jollain tapaa edistää, niin Vesijärvenkadun kaventamisen sijaan fiksumpaa olisi tehdä vaikkapa Rautatienkadusta kokonaan kävelykatu aina Harjukadulla asti. Olisiko siinä ideaa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO