Ruokakaupassa on jotain pahasti nurinkurista. Mitä enemmän ruoka on teollisesti jalostettua, sokerilla, suolalla ja rasvalla kyllästettyä, sitä halvemmaksi se usein tulee. Tuoreet vihannekset, hedelmät ja juurekset maksavat helposti enemmän kuin valmisateria, makkara tai pussillinen sipsejä.
Ultraprosessoitu ruoka ei ole enää mikään marginaalinen ilmiö. Se muodostaa monissa länsimaissa valtavan osan ihmisten päivittäisestä ravinnosta. Samalla lihavuus, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä monet muut elintapasairaudet lisääntyvät. Terveydenhuolto maksaa laskua, jonka yksi merkittävä aiheuttaja löytyy jokaisen ruokakaupasta.
Kyse ei ole siitä, että valmisruoka pitäisi julistaa pannaan. Kiireinen lapsiperhe tai yksin asuva tarvitsee joskus helpon aterian. Ongelma syntyy silloin, kun epäterveellisestä ruoasta tehdään sekä halvin että helpoin vaihtoehto – ja terveellisestä valinnasta kallis.
Siksi terveysveroa kannattaa kokeilla. Terveysverolla voitaisiin verottaa tuotteita niiden sokeri-, suola- ja kovan rasvan määrän perusteella. Kasvikset, hedelmät ja muut terveelliset vaihtoehdot jäisivät veron ulkopuolelle. Mitä epäterveellisempi tuote, sitä suurempi vero.
Tämä ei ole holhoamista. Se on hintasignaali. Tupakkaa ja alkoholia verotetaan korkeasti juuri siksi, että niiden aiheuttamia haittoja halutaan vähentää. Miksi sokerilla, suolalla ja kovalla rasvalla kuorrutettua ruokaa pitäisi kohdella jotenkin eri tavalla, vaikka seuraukset näkyvät aivan samalla tavalla terveydenhuollon kuormituksessa?
Unkarissa epäterveellisten elintarvikkeiden verotus nosti verotettujen tuotteiden hintoja ja vähensi niiden kulutusta merkittävästi. Ihmiset siis muuttavat ostoskäyttäytymistään, kun hinta muuttuu.
Terveysvero ei kuitenkaan saa olla valtiolle uusi rahastusautomaatti. Jos sellainen otetaan käyttöön, verotuksen kokonaisrasitusta pitää samalla keventää muualta. Tavoitteena pitää olla terveempi kansa, ei suurempi valtion kassa. Ja ehkä vero tekisi hyvää myös elintarviketeollisuudelle. Kun sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävistä tuotteista tulee kalliimpia, syntyy samalla kannustin tehdä parempaa ruokaa.
Lopulta valinta jää meille. Jos sipsipussi maksaa 25 prosenttia enemmän, ostammeko sen silti vai valitsemmeko porkkanat?
Terveysvero ei pakota ketään syömään terveellisesti. Se vain tekee epäterveellisestä valinnasta vähän kalliimman. Jos se samalla tekee terveellisestä valinnasta houkuttelevamman, kyseessä voi olla yksi harvoista veroista, joista kansanterveys todella kiittää.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi