Joulun henkeä ja joulupuuroa!

Tänä jouluna en lähettänyt joulukortteja. Halusin mieluummin vastaavalla panoksella tarjota joulupuuroa Lahden torilla. Tervetuloa ensi maanantaina 22.12 klo 15–17 Lanun aukiolle!

Tällä viikolla puhelin on soinut Aasiasta. Perussuomalaisten joululahja Suomelle saa julkisuuttaa ennen näkemättömän paljon. Kun suomalainen kansanedustaja tai Europarlamentin jäsen käyttäytyy tavalla, jota pidetään rasistisena tai alentavana, sitä ei katsota yksityishenkilönä. Se nähdään Suomena. Maineen voi myös pilata nopeasti. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi tätä kaikkea ollaan nyt valmiita vaarantamaan yhden eleen, yhden videon tai yhden typerän kommentin takia. Joulun henki on tästä kaukana.

Maiden kesken käydään kovaa kilpailua maakuvasta eli meidän brändistämme eri puolilla maailmaa. Näin se Suomellakin. Hyvä maakuva auttaa samaan läpi asioita tilanteessa, kun tarvitaan tukea ja pitää erottua muista. Ulko – ja turvallisuuspolitiikan lisäksi kyse on kaupallistaloudellisista suhteista eli viennistä – siitä millä Suomi elää ja työllistää. Japani kanssa olemme tehneet kauppaa koko itsenäisyytemme ajan ja jopa kauemmin.

Suomen maine maailmalla ei ole tullut tyhjästä. Suomen brändiä on rakennettu vuosikymmeniä – pitkään ja määrätietoisesti Suomi on nähty maailmalla fiksuna ja luotettavana maana. Ja Aasiassa tämä ymmärretään vielä paljon selvemmin kuin Euroopassa. Eleet, symbolit ja kunnioitus merkitsevät.
Pääministeri kantaa hallituksessa kokonaisvastuuta. Hyvä, että hän pyysi anteeksi Japanilta, Korealta ja Kiinalta. Jokainen hallituspuolue vastaa kuitenkin viime kädessä omiensa teoista. Myös eduskunnalla on institutionaalinen vastuunsa. On pakko ihmetellä myös, että miksi puhemies on hiljaa.

Suomen ja Japanin suhde ei ole mikä tahansa kahden maan välinen yhteys. Se on poikkeuksellisen lämmin, tiivis ja pitkä. 1990-luvulla Japani auttoi Suomea, kun meillä meni huonosti. Japani lainasi meille rahaa, kun Suomi oli mennä nurin. Kun Japani tarvitsi apua, Suomi oli mukana – Koben maanjäristyksen jälkeen ja mm. Fukushiman onnettomuuden jälkihoidossa. Tätä ei ole unohdettu. Tällaiset asiat painavat Japanissa enemmän kuin moni täällä ymmärtää. Japanilaiset lahjoittivat myös Lahdessa Launeen Perhepuistoon kirsikkapuut.

Samaan aikaan Finnair elää vaikeinta vaihettaan vuosikymmeniin. Venäjän hyökkäyssota romutti Aasia-strategian ja käänsi Suomen sijainnin edusta haitaksi. Euroopan ja Pohjois-Amerikan reiteillä kilpailu on kovaa. Tässä tilanteessa Japani ei ole Finnairille vain yksi markkina muiden joukossa – se on kivijalka olemassaololle. Finnair on lentänyt suoraan Japaniin vuodesta 1983. Se on harvinainen etu. Ja juuri siksi on täysin käsittämätöntä, että tätä suhdetta vaarannetaan kevyin elein ja huonolla käytöksellä.

Minulle Japani on paljon. Muutin Japaniin vuonna 1997 työharjoitteluun Marubenin kauppahuoneelle. Sen jälkeen olen monissa rooleissa tehnyt töitä Suomen ja Japanin suhteiden eteen. Isäni toimi myös pitkään eduskunnan Japani-ryhmän puheenjohtajana. Tiedän kokemuksesta, mitä luottamus ja sen rakentaminen tarkoittaa.

Kansanedustaja ei edusta maailmalla vain itseään tai puoluettaan, vaan Suomea. Maailman julkisuudessa ei erotella, kuka on vitsillä ja kuka tosissaan. Kun Suomen maine kärsii, siitä maksavat tavalliset suomalaiset, yritykset, työntekijät ja lopulta koko maa. Eikä tämä ei ole sananvapauskysymys. Tämä on vastuukysymys.

Hyvää joulua kaikille!

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO