Työskentelin Kuusamossa vuosina 2005–2009 aluekehitysjohtajana. Vastuualue oli laaja eli Koillis-Suomi ja haasteet sen mukaiset mukaan lukien Venäjän raja-asemat Sallassa ja Kuusamossa. Mahdollisuuksia oli kyllä sitäkin enemmän, kuten matkailun ja yhteyksien kehittäminen Suomessa, mutta myös eri puolille maailmaa. Rukan kansainvälistyminen on tästä hyvä esimerkki. Muistan 2008 finanssikriisin jälkeiset tunnelmat Suomesta mutta myös rajan takaa itänapuurissa. Kysyimme Vienan Karjalassa, miten lama on vaikuttanut elämään: ”Ei mitenkään, meillä on järvessä kalaa ja vettä.”
Suomalainen aluekehitys on monella tavalla muuttunut ja jäänyt paitsioon. Pienten kuntien on vaikea saada riittäviä resursseja uuden luomiseen. Siksi yhteistyö on välttämätöntä. Koko Suomi on talouden ja työllisyyden vakavassa kriisissä eikä parempaa ole luvassa Orpon ja Purran puheista tai teoista huolimatta. Onneksi meillä on puhtaat vesistöt ja kalaakin.
Heinolassa ja koko alueella kuultiin uutinen, kun Great Northern Minerals ja sen tytäryhtiö Stedle Exploration AB malminetsintälupahakemus vedettiin pois. Otin itse asiaan kantaan aivan kuten Asikkalan aiempaan kaivoshankkeeseen ja toin faktoja esille. Kaivosala ymmärsi itse, että on parempi vetäytyä. Marinin hallituksen uusima kaivoslaki tuo myös paikallisia työkaluja ja vaikuttamiskykyä. Paikallisten aktiivinen työ, yli 100 lausuntoa Tukesille ja kaupungin selkeä kanta toivat tulosta. Päijänteen vesistöalue on meidän eikä sitä kukaan saa pilata. Ei koskaan.
Hienoja kohteita meillä on Sysmässä ja Asikkalassa monia, samoin Päijänteen toisellakin rannalla Kuhmoisissa, Padasjoella ja Jämsässä. Haukkasalon talkoohenki urheilupaikkojen rakentamiseen on saatava meille myös Virmailan saareen ja muuallekin. Tekemistä silti tarvitaan. Maakuntaliitto nosti aivan oikein Päijänteen aluekehityksen keskiöön. Lahden ja Jyväskylän pitää olla tässä täysillä mukana. Samoin Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakuntien Päijät-Hämeestä ja Keski-Suomesta puhumattakaan.
Yhteiset tavoitteet auttavat. Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Pirkanmaan asia on yhteinen. Uusia yhteyksiä ja reittejä tarvitaan itä-länsi suunnassa erityisesti. Päijänteen ja Saimaan yhdistäminen kanavalla on entistä ajankohtaisempaa, kun Saimaan Kanava on paitsiossa. Nyt pitäisi ajatella isommin. Pienistä askelista konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on Sysmän ja Kuhmoisten välisen lauttayhteyden elvyttämiseksi. Lautta mahdollistaa sujuvan yhteyden matkailuun ja paikalliseen yrittäjyyteen – ja Tehinselkään, joka nukkuu harvoin.
Tunnen vedet ja satamat hyvin, koska Virmailan saaresta meillä on lyhyt matka Sysmään tai Kuhmoisiin. Ei tarvitse edes valita, kun voi käydä molemmissa ja matkalla pysähtyä Koreakoivussa kolmen kunnan yhteisellä saarella. Kalaa on ja puhdasta vettä. Päijänne on meidän lähde ja meri. Välillä niin pehmeä, juotavan kaunis, mutta joskus pirun kylmä, vihainen ja myrskyisä.
Ville Skinnari