Huoltosuhteiden kelkka on käännettävissä

Yksi tämän viikon uutisaiheista on ollut ennustus Suomen väestörakenteessa tapahtumassa olevasta dramaattiseksi kuvatusta muutoksesta. Muutos on seurausta ikääntyneen väestön nopeasta lisääntymisestä lähitulevaisuudessa samalla, kun työikäisten ja lasten osuudet vähenevät vauhdilla.

Tätä väestönkehityksen muutosta kuvataan termillä väestöllinen huoltosuhde, joka tarkoittaa lasten ja eläkeläisten yhteenlaskettua osuutta työikäisestä väestöstä. Viime vuonna väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 0,61 prosenttia, eli jokaista työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti oli 0,61 alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta. Maan alhaisin huoltosuhde löytyi Helsingistä, Tampereelta ja Vantaalta. Kussakin kaupungissa luku oli 0,50 prosenttia. Maan korkeimmat luvut löytyivät puolestaan Kouvolasta (0,69), Porista (0,66) ja Lahdesta (0,63). Tässä kärkikolmikossa suurin syy ”huollettavien” osuuden kasvuun on ennen kaikkea väestön ikääntyminen.

Toinen väestönkehitystä kuvaava termi on taloudellinen huoltosuhde. Se tarkoittaa työssä käyvien määrää työttömiin ja muden työvoiman ulkopuolella oleviin nähden. Vuonna 2107 taloudellinen huoltosuhde oli koko maassa 1,37, eli jokaista työllistä kohti oli 1,37 työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa. Alhaisin taloudellinen huoltosuhde oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (1,1). Korkeimmat luvut löytyivät tässäkin taas Kouvolasta (1,61) ja Lahdesta (1,5).

Jos Tilastokeskuksen julkaiseman ennustuksen mukainen väestökehitys jatkuisi Lahdessa, olisi 2030-luvun lopussa 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaistamme 28 prosenttia. Tämä tilanne nostaisi väestöllisen huoltosuhteen nykyisestä 0,63 prosentista lähelle 0,7 prosenttiin.

Väestönkehityksen kelkan kääntäminen voi tapahtua vain yhteistyössä yli kunta- ja toimialarajojen. Esimerkkejä ennustusta murtavista keinoista ovat muun muassa uusien yrityksien houkutteleminen, osaavan työvoiman säilyttäminen maakuntamme asukkaina ja työttömien työllistämistoimien lisääminen sekä pidemmällä aikavälillä myös syntyvyyden kasvun tukeminen.

Uskon myös, että pitkässä juoksussa Lahden saama yliopistokaupungin status tulee vahvistamaan koko seutua, houkuttelemaan opiskelijoita ja tukemaan yritysten toimintaedellytyksiä. Vaasa toimii tässä hyvänä mallina. Siellä energiatekniikan koulutus alkoi pienestä, sai vähitellen yritykset liikkeelle ja synnytti aitoa yhteistyötä, joka on sittemmin hyödyntänyt koko seutua. Meillä on täällä Lahdessa mahdollisuudet vastaavaan kehitykseen.

Muistettakoon myös, että ennustus on onneksi ennustus. Maakuntamme väestönkehityksen suunta on korjattavissa. Sen onnistumiseksi Päijät-Hämeen kuntien on ensiarvoisen tärkeää tehdä yhteistyötä. Vain siten saamme pidettyä huolta nykyisistä asukkaistamme ja yrityksistämme sekä houkuteltua tänne uusia työpaikkoja ja ihmisiä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO