Suomi on liian pieni maa riitelyyn

Alkuviikosta minulla oli ilo tavata Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sekä muita pohjoismaalaisia toimijoita. Pohjoismaat ovat kuin neljä huonetta ja keittiö. Huoneet on saatettu sisustaa eri tavoin – yhdessä huoneessa on Ikean, toisessa Artekin huonekaluja – mutta yhtä kaikki ne muodostavat kodin. Kodin, jossa on turvallista, vaikka ulkona myrskyää tai on rauhatonta. Euroopassa päänvaivana ei ole pelkästään Brexit. Erityisen huolestuttavaa on, että EU:ssa on jäsenmaita, jotka haastavat ja halveksivat demokratiaa ja oikeusvaltiota. Tämä on historiatonta ja vaarallista.

Kansainvälisen tilanteen johdosta EU:lta kaivataan nyt vakautta ja johtajuutta. Suomella on tulevana puheenjohtajamaana loistava mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, millä tavalla EU ottaa johtajuuden itselleen. Se vaatii sen, että Suomi ottaa takaisin paikkansa EU:n eturivissä.

Kohti eduskuntavaaleja

Saimme viime viikolla ikäviä uutisia. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu olemaan sairauslomalla helmikuun loppuun asti, mutta palaa töihin maaliskuun alussa. Torstaina saimme pysäyttävän uutisen, kun Maarit Feldt-Ranta kertoi sairastuneensa uudestaan syöpään. Ajatuksemme ovat olleet hänen luonaan.

Lauantaina avasimme vaalikampanjamme Helsingissä. Katsomme nyt vahvasti tulevaisuuteen, olemme olleet aloitteellisia ja tuloksena me johdamme nyt poliittista keskustelua.

Oikeistohallituksen politiikka on ollut palkansaajille, eläkeläisille ja lapsiperheille raskasta. Leikkaukset on nimetty kehittämiseksi. Suomen perinteiset vahvuudet – inhimillisyys, laadukas koulutus, laaja yhteistyö työmarkkinoiden ja hallituksen välillä – on heitetty syrjään. Sen tilalle on tullut sanelua, uhkailua ja pakottamista. Hallitus on omalla toiminnallaan aiheuttanut työmarkkinakriisejä. Suomi on liian pieni maa riitelyyn. Jos haluamme menestyä, ainoa keino on yhteistyön ja sopimisen tie. Pitää päästä pois pelon ilmapiiristä ja pelon lietsonnasta. Kun on luottamusta, uskaltaa kehittyä ja uudistua. Näitä jännitteitä on nähty myös Päijät-Hämeessä ja Lahdessa aivan liikaa ja se on yksi syy miksi emme ole päässeet aitoon yhteiseen tekemiseen.

Tulevaisuusinvestointeja tarvitaan

Talouden kasvusta huolimatta Lahti ei ole päässyt täysillä kansainväliseen kasvuun mukaan. Kasvun tarina on puuttunut. Yrityselämänkin pitää parantaa juoksuaan. Muuhun Suomeen verrattuna olemme pahasti jäljessä panostuksissa tutkimukseen ja kehitykseen. Emme kestä enää eli 10 prosentin työttömyyttä. Kakkua pitää pystyä kasvattamaan, että on jaettavaa. Suomi tarvitsee tulevaisuusvision ja tiekartan inhimillisemmän, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseen – lupauksen siitä, että huomenna on paremmin. Tarvitsemme luottamusyhteiskunnan ja tulevaisuusinvestointeja osaamiseen, liikenneyhteyksiin, terveydenhuoltoon ja varhaiskasvatukseen. Muutos alkaa 14.4. 2019. Tehdään se yhdessä!

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO