Liikunta on edelleen parasta lääkettä moneen vaivaan

Liikunnan ja urheilun merkitys Suomelle ja suomalaisille on noussut aiheellisesti esiin näin olympialaisten jälkeen. Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski pelastivat Suomen maineen Korean talvikisoissa. Monet lapset ovat nyt ladulla ja hyvä niin. Liikunta on edelleen paras lääke moneen vaivaan.

Valtion liikuntaneuvostossa pohdimme tällä viikolla suomalaisten liikkumattomuutta ja sen aiheuttamia ongelmia. Erityisesti lasten liikkumattomuus näkyy nyt etenkin tulevaisuudessa, kun terveydelliset ongelmat syntyvät. Samalla annoimme lausuntoja mm. urheiluopistojen investointien rahoituksesta. Pajulahti ja Vierumäki olivat molemmat listalla mukana. Lisäksi annoimme lausunnon uuteen varhaiskasvatuslakiin. Liikuntaolosuhteita pitää parantaa ja päiväkotien henkilöstöä pitää myös olla tarpeeksi. Suomessa pitää alkaa nähdä liikunta osana laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Perinteisesti näin ei ole ollut. Siksi siihen pitää uskaltaa ja osata investoida.

Mitä sairauksien hoito sitten maksaa? Yksi merkittävä tilastollinen tosiasia on, että Suomessa sairauksien hoitokustannukset ovat kohonneet 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä puoli miljardia euroa on muuten sama summa, mikä Suomessa käytetään vuodessa yhteensä liikuntaan ja hyvinvointiin. Mikä olisi vaikutus, jos tarjoaisimme uimahallien tai muiden käyttöä edullisemmin, jotta ihmisten liikunta ja hyvinvointi paranisi? Esimerkiksi Kajaanissa urheilupaikkojen käyttömaksut poistettiin kokonaan. Jyväskylässä tehdään satojen miljoonien Hippos 2020 kokonaisuutta, jossa yhdistyy yliopisto-osaaminen yhdessä liikunnan ja urheilun toimintojen kanssa. Lahden poliittisessa kulttuurissa pyöritään vielä yksittäisten rakennushankkeiden kanssa, jotka eivät ota valmistuakseen. Kisapuisto on tästä hyvä esimerkki. Lahdessa pitää pystyä luomaan suurempia kokonaisuuksia, jotka houkuttelevat aidosti myös yksityistä rahaa.

Ongelmana on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ei nähdä investointina – se on samanlainen kustannus kuin sairauksienkin hoito. Lahden kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen keskittyy lähinnä sosiaali – ja terveydenhoidon kulujen seurantaan. Uuden kaupunginjohtajan toivon olevan aktiivinen, jotta Lahti urheilu – ja liikuntakaupunkina alkaa toimimaan siten kuin puhuu, eikä vain puhu. Liikunnan megamaakunnaksi itsensä julistaminen ei riitä, jos muut menevät menojaan.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO