Kesä kertoo enemmän kuin uskommekaan

Suomen kesä on jälleen näyttänyt parhaat puolensa. Aurinkoa,kuumaa, kylmää, välillä virkistävää sadetta ja ennen kaikkea raikasta ilmaa. Juuri tällainen kesä muistuttaa siitä, kuinka arvokkaita luonnon tasapaino ja toimivat vuodenajat ovat. Kesällä haluan olla Suomessa mahdollisimman paljon. Paljon matkustaneena ja ulkomailla asuneena osaa arvostaa sitä, mitä meillä on. Lahti, Päijät-Häme, Vesijärvi ja Päijänne muodostavat minulle portin Järvi-Suomeen – eikä paljon parempaa kesää voisi toivoa.

Puhdas luonto, turvallinen ympäristö, järvet, metsät ja toimiva yhteiskunta eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne ovat vahvuuksia, joiden arvo vain kasvaa.

Samaan aikaan Etelä-Euroopassa kärsitään jälleen ennätyshelteistä, maastopaloista ja kuivuudesta. Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhkakuva, vaan tämän päivän todellisuutta. Kuka enää vakavasti väittää, ettei ilmastonmuutosta ole olemassa? Suomella on tässä muutoksessa poikkeuksellisia vahvuuksia: vakaa yhteiskunta, puhdas luonto, runsaat vesivarat, viileä ilmasto ja puhdas energia. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. Vahvuudet on osattava muuttaa uusiksi investoinneiksi, osaamiseksi,työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi. Juuri siinä voi olla Suomen suurin mahdollisuus tulevina vuosikymmeninä. Kesän toinen suuri havainto on tullut jalkapallon MM-kisoista. Afrikka on noussut maailman suurimman urheilulajin huipulle. Kyse ei ole enää yksittäisistä yllätyksistä, vaan pitkäjänteisen kehityksen tuloksesta. Samalla Euroopan asema näyttää aiempaa hauraammalta. Ranska ja Englanti kuuluvat edelleen suosikkeihin, mutta maailman painopiste on muuttunut. Kilpailu on aidosti globaalia.

Ymmärrämmekö me Jalkapallon MM-kisat ovat hyvä mittari maailman muutoksesta, mutta vielä parempi mittari ovat talous, teknologia ja osaaminen. Ne ratkaisevat tulevina vuosikymmeninä, missä syntyvät uudet investoinnit, työpaikat, yritykset ja hyvinvointi. Jos Eurooppa jää niissä jälkeen, se jää jälkeen myös menestyksessä ja vaikutusvallassa. Ennen eduskunnan istuntotaukoa jätin yhdessä 17 kansanedustajan kanssa toimenpidealoitteen Suomen kansallisen teknologia-, data- ja tekoälystrategian laatimiseksi. Aloitteen tavoite on kunnianhimoinen: nostaa Suomi ja samalla Eurooppa jälleen maailman kärkeen rakentamalla vahvempi perusta tulevaisuuden osaamiselle, teknologialle ja kasvulle.

Lähtökohta on yksinkertainen. Tekoäly, data, laskentakapasiteetti, puolijohteet, kyberturvallisuus ja digitaaliset infrastruktuurit ovat tämän ajan strategisia voimavaroja. Euroopan ei pidä tyytyä ostamaan tulevaisuuden teknologiaa muualta. Sen on rakennettava sitä itse. Kuten Eurooppa aikanaan rakensi Airbusin ilmailuteollisuuteen ja Galileon satelliittipaikannukseen, sen on kyettävä rakentamaan myös yhteinen eurooppalainen tekoäly-, data- ja laskentainfrastruktuuri. Euroopan seuraava Airbus ei välttämättä ole lentokone tai perinteinen puolustusalan yritys. Se voi olla yhteinen eurooppalainen teknologia-alusta, joka luo uutta osaamista, investointeja, hyvinvointia ja turvallisuutta koko Eurooppaan.

Suomella on tähän erinomaiset lähtökohdat. Meillä on maailmanluokan osaamista tietoliikenteessä, ohjelmistoissa, datakeskuksissa, kyberturvallisuudessa ja puhtaassa energiassa. Tarvitsemme kuitenkin selkeän suunnan ja nykyistä vahvempaa eurooppalaista yhteistyötä. Samalla Euroopan on uskallettava suunnata nykyistä suurempi osa yhteisistä investoinneistaan tulevaisuuden teknologioihin eikä pelkästään perinteisiin suorituskykyihin. Tulevaisuuden menestystä rakennetaan tutkimuksessa, yrityksissä, yliopistoissa ja uusissa innovaatioissa.

Maailma muuttuu nopeammin kuin pitkään aikaan. Kysymys ei ole siitä, tapahtuuko muutos, vaan siitä, olemmeko sen tekijöitä vai seuraajia. Ehkä juuri siksi Suomen seuraavan vuosikymmenen johtoajatuksen pitäisi olla Back to Basics: Ei taaksepäin itkemään vanhaa Nokiaa tai metsäteollisuutta, vaan paluu niihin perusasioihin, joille suomalainen menestys on aina rakentunut: koulutus, työllisyys, osaaminen, tutkimus, yrittäjyys, rahoitus ja riittävä toimeentulo jokaiselle.

Elämässä tarvitaan välillä kaasua, välillä jarrua ja välillä kytkintä. Viisautta on osata käyttää niitä oikeassa suhteessa. Ja ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että kaiken kiireen, teknologian ja maailman muutoksen keskellä osaamme edelleen nauttia elämästä.

Mikä minusta tuntuu hyvälle? Uskalletaan unelmoida, mutta samalla välittää ja ottaa vastuuta myös toisistamme. Siinä suomalaisella kesällä on meille paljon opetettavaa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 6.7. – 2.8.
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
Maailmaa vuosikymmeniä kiertänyt Petri Saraste arvostaa nyt Lahden kesää ja arjen pieniä iloja
Lähteen koulu luopuu avotiloista – ”Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa”
Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
Uudet lähijunat saapuvat Lahteen loppukesällä – esteettömyys ja matkustusmukavuus paranevat
Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
ARKISTO