Pyöräily on eliitin laji?

Jätin viime kuussa kirjallisen kysymyksen työsuhdepyörien verovapauden poistamisesta. Valtiovarainministerin vastaus kysymykseeni ei vakuuta.
Purra ei ottanut lainkaan kantaa pyöräilyn terveyshyötyihin. Työmatkapyöräily on tutkitusti lisännyt työntekijöiden työhyvinvointia ja vähentänyt sairaslomapäiviä. Nämä tuovat myös säästöjä valtion sosiaali- ja terveysmenoihin. Eikä kyse ole eliitin etuoikeus, vaan tavallisen suomalaisen työssäkäyvän mahdollisuus liikkua monipuolisesti.

Vastauksessa perusteltiin lakimuutosta lähinnä vain talouden kannalta. Purran mukaan työsuhdepyöräetu kohdistuu ”tavallista kalliimpi” pyöriin, eli sähköpyöriin. On täysin perusteltua, että työsuhdepyöräksi valikoituu nimenomaan sähköpyörä. Sähköpyörä alentaa tutkitusti kynnystä liikkua hieman pidempikin työmatka yksityisauton sijasta pyörällä. Se on siis ympäristöteko, mutta ennen kaikkea kansanterveyteen vaikuttava asia.
Purra toteaa myös, että työsuhdepyörien kasvu näyttäisi laskeneen alkuvuoden jälkeen. Syy tähän on yksiselitteisesti juuri tämä lakimuutos – ihmiset eivät enää valitse pyörää tämän veroedun poistamisen vuoksi. Mahdollinen lakimuutos on jo nyt pysäyttänyt sähköpyörien kaupan. Kävi aivan samoin kuin 2015–2019 Sipilän hallituksen kaudella, kun Anne Berner toi puskista autoverouudistuksen esityksen, joka jäädytti autokaupan täysin.
Taloudenhoito on sekin taitolaji. Oman laisensa ilmapiirin luomisessa nykyhallitus on onnistunut. Pelottelu, uhkailu ja tavallisten ihmisten kyykyttäminen on ainakin onnistunut. Nyt Suomessa pitää tehdä iso työ, että ilmapiiri muuttuisi.

Viime viikolla pelasimme jääkiekon Alumni Cupin Launeen jäähallissa. Mukana meitä oli 360 entistä Reippaan pelaajaa vuosilta 1950 aina 1980 luvun loppuun saakka. Oli mahtavaa tavata pelikavereita vuosien tauon jälkeen. Osan kanssa emme olleet tavanneet varmaan vuosikymmeniin.
Meillä 1970 – luvulla syntyneillä oli vähän eri tempo kuin 1980 – lukulaisilla, mutta siihen nähden meillä meni ihan hyvin. 1973–1974 syntyneiden joukkuettamme kipparoi Anssi Karen ja varakapteenina toimi Jari Kauppila. Mika Morri pelasi varmaa peruspakin peliä ja minunkin puolustajan roolin tuli mukaan yksi maali ja yksi rangaistuslaukaus (tolppaa ei kuitenkaan lasketa).
Toivottavasti turnaus saa jatkoa ensi vuonna. Iso kiitos järjestäjille!

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
Olavi Lanun veistokset eivät vanhene
Konsta Hietanen viettää kesän teatterissa ja luonnossa – pääroolissa Kivinokan musikaalissa
Päätoimittaja Petri Salomaa 60 vuotta: Tässä iässä ei tarvitse enää todistella mitään
Timo Sandbergin uutuusdekkari Surmasatama sukeltaa Lahden satamaan ja sodanjälkeiseen Suomeen
Launeen seurakunta ei ole vielä linjannut sateenkaariparien vihkimisestä – Uusi pastoraalinen ohje antaa luvan ilman seuraamuksia
Jalkapalloilijat palaavat pian Patomäen pelikentille
Patomäen kakkosalueen nuoret kokoontuivat taas – Haikeutta, muistoja ja naurua yhteisestä nuoruudesta

Eversti ja Tornan tyttäret kantaesitetään Hennalassa
Salinkallion viimeinen luku – Yhteisön sydän puretaan?
ARKISTO