Rohkea kuntapäättäjä voi sanoa kaivoksille ei!

Kaivoshankkeet puhututtavat aina ja niin pitääkin. Myös Päijät-Hämeen puhtaiden vesistöjen läheisyyteen on suunnitteilla malminetsintää ja kenties tulevaisuudessa kaivoshankkeita. Tämä herättää huolta ja keskustelua siitä, minne kaivoksia on järkevää sijoittaa ja kuka niistä päättää.

Sanna Marinin hallitus uudisti kaivoslain, jonka eduskunta hyväksyi keväällä 2023. Uudistuksen lähtökohtana oli ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Samalla kunnille säädettiin oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Lainsäädäntö antaa nyt kuntapäättäjille yhä paremmat välineet vaikuttavat siihen, millaista elinkeinotoimintaa halutaan kunnan alueelle. Kaivoslakiin lisättiin edellytys, että kaivostoiminnan tulee perustua sellaiseen kunnan hyväksymään kaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen sijainti ja suhde muuhun maankäyttöön on selvitetty. Muutoksella toimeenpantiin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Jatkossa kaivostoiminnan tulee siis perustua kunnan laatimaan asemakaavaan tai oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan, jolloin kaivosalueen perustaminen maakuntakaavan perusteella poistuisi.

Lain mukaan kunta päättää, kaavoitettaisiinko alue kaivoshanketta varten, ja kaavoituksessa määritellään kaivoshankkeen ja muiden maankäyttömuotojen välinen suhde. Kaavoitusprosessi kuulemisineen ja valitusmahdollisuuksineen on osallistava ja vuorovaikutteinen, joten uudistus paransi myös kuntalaisten ja muiden osallistahojen vaikutusmahdollisuuksia. Kuntatason kaavan vaatimus toi vallan ja myös vastuun lähemmäs kuntaa ja mikä tärkeintä, vahvisti paikallista demokratiaa.  Inarin kunta on tehnyt päätöksen jo vuonna 2022 ja sanoo maanpoliittisessa ohjelmassaan kuntastrategiaan perustuen, että ” Inarin kunta ei puolla kaivoksien rakentamista kunnan alueelle.” Lause on yksiselitteinen viesti toimijoille, että malminetsintä alueella on turhaa sillä kunta ei tule hyväksymään alueelleen kaivoksia.

Tästä on hyvä ottaa mallia myös Päijät-Hämeessä. Heinolan kaupungin nykyiset ja tulevat päättäjät voivat tehdä samanlaisen linjauksen.
Monet vihreän siirtymän hankkeet vaativat maata. Kaivosten lisäksi tuuli- ja aurinkovoimalat sähkölinjoineen vievät aina tilan joltakin muulta käytöltä. Maankäyttö on ja sen tulee pysyä kunnan käsissä kaavoituksen kautta. Näin kuntalaiset voivat demokratian keinoin vaikuttaa, millaiseksi heidän asuinalueensa ja lähiympäristönsä muotoutuu. Heinolan lisäksi myös muilla Päijänteen korvaamattoman arvokkaan vesistö – ja luontoalueen kunnilla on myös mahdollisuus linjata luontoarvojen tärkeydestä tai tuulivoimahankkeiden sijoittumisesta Padasjoella ja Kuhmoisissa.

 Ville Skinnari
 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
ARKISTO