Ydinenergialain avaamisen ydinkysymys on miten se lisää Suomen turvallisuutta

Viime viikolla Orpon hallitus yllätti opposition mega-luokan asialla. Yleensä näin suurista asioista käydään keskustelua yli hallitus-oppositio rajojen. Nyt näin ei tapahtunut. Otin asiaan kantaa tuoreeltaan, koska näin suuressa asiassa ei voi odottaa.

Ydinenergialain avaamisen ydinkysymys on yksinkertainen: miten tämä lisää Suomen turvallisuutta? Suomi liittyi Natoon avaamatta ydinenergialakia. Naton ydinpelote on olemassa jo nyt.
Kun ydinenergialaki avataan, avataan samalla Pandoran lipas. Tätä päätöstä ei ole helppo perua, ja vastuu sen seurauksista jää myös tuleville hallituksille.
Teemme puolueena turvallisuuspolitiikassa tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten kollegoiden kanssa ja käymme tästäkin asiasta jatkuvaa keskustelua. Pohjoismainen linja on ollut selvä: ydinaseita ei sijoiteta alueelle rauhan aikana.

Orpon ja Purran hallitus on ajanut Suomen työllisyydessä ja taloudessa reunavaltioksi, nollakasvun maaksi ja samalla etäännyttänyt meitä muista Pohjoismaista. Haluammeko luoda myös turvallisuuspolitiikkaan tällaisen reunavaltion ilmapiirin?
Suomi ei voi olla suomalaisille vain datakeskus ja etulinja. Silloin meiltä loppuvat työt ja leipä. Turvallisuus tarvitsee myös vahvan talouden ja investointeja, jotka luovat työtä ja teollista arvonlisää Suomeen. Tämä lakimuutos ei ainakaan lisää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille sijoittajille.

Olen keskustellut tästä myös pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Heillä on ymmärrys Suomen nykytilaan ja myös omaansa.

Mikä on Suomen viiteryhmä? Pohjoismaa vai jotain aivan muuta? Pohjoismaa tietenkin ja oman turvallisuutensa maksimoiva sellainen.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
ARKISTO