Suuria päätöksiä

Politiikan syksystä ennustetaan vilkasta ja haastavaa. Näin se varmasti on, mutta en muista koska olisi sanottu, että nyt on helppo syksy tulossa. Keskustan puheenjohtajavaali työ väriä syksyyn. Myös SDP:llä on puoluekokous ja tavoittelen itse jatkokautta varapuheenjohtajana.

Euroopan Unionin elvytyspaketti oli suuri ja historiallinen päätös koko Euroopalle. Suomi halusi pakettiin muutoksia ja sai läpi paljon omia tavoitteitaan. Kaikessa emme onnistuneet, mutta silti kokonaisuus on Suomen kannalta kohtuullisen hyvä. Nyt kysymys kuuluu, miten Suomi ja Lahti osaavat hyödyntää miljardirahoituksen? Tätä työtä tulemme nyt yhdessä tekemään ja mahdollisuutemme ovat sitä paremmat, mitä nopeammin paketti on paikallisesti kasassa. Tulen esittämään Päijät-Hämeeseen uutta vihreän kasvun sopimusta, jossa investoinnit, työllisyys ja uuden yliopiston hyödyntäminen ovat avainroolissa yhdessä yritysten kanssa.

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä tämä perjantai on suuren päätöksen päivä. Hyvinvointiyhtymän hallituksen esitys yhteisyrityksestä Mehiläisen kanssa puhuttaa ja syystä. Väite siitä, että Hyky ei olisi tehnyt mitään viime vuosina ei pidä paikkaansa. Päinvastoin. Vuosina 2017-2019 Hyvinvointiyhtymä panosti palveluihin. Tekeviä käsiä lisättiin ja jonoja purettiin esimerkiksi Launeen terveysasemalla. Sitouduimme samalla siihen, että jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa säilyy perustason palvelut. Se maksoi rahaa ja niin sen pitikin maksaa. Lahden krooninen alibudjetointi oli tosiasia vuosikaudet ja siitä kärsivät eniten lahtelaiset itse. Samaan aikaan Lahden kaupungin oma elinkeinopolitiikka ei ole onnistunut edes voimakkaimman kasvun aikana monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja kasvattamaan työllisyyttä eli taloutta. Tämä on se suurin kysymys, johon tarvitaan vielä todellista sisältöä, jotta muun Suomen ja maailman kasvuun päästään todella mukaan.

Miksi sitten omaa SOTE-palvelutuotantoa ei ole haluttu kehittää ja miksi sitä vaihtoehtoa ei ole edes tuotu esille? Oman tuotannon lisääminen vaatii organisaatiolta paljon. Ulkoistaminen on helpompi vaihtoehto. Se ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu.  Perustuslakivaliokunnassa kiinnitimme tähän viime kaudella tarkkaan huomiota. Miten oma tuotanto pystyisi alueellisti reagoimaan, jos yksityinen enemmistö yhtäkkiä päättäisi vetäytyä tai jostain syystä lakkauttaisi toiminnan? Korvattaisiinko toiminta muutaman pienen kunnan omalla toiminnalla? Se ei onnistuisi. Näin ison ulkoistuksen kokoluokka on myös yksinkertaisesti liian suuri eikä se ole hallituksen SOTE-lakiluonnoksen periaatteiden mukainen. Siksi en kannata yhteisyritystä, vaan edelleen oman tuotannon kehittämistä ja ulkoistuksia tarpeen mukaan täydentämään omaa palvelutuotantoa. Yksityinen voi olla hyvä renki, mutta huono isäntä. Suuri virhe tehtiin kuntayhtymässä siirtymällä yhtymävaltuustosta niin kutsuttuun yhtymäkokousmalliin. Ainoa oikea tapa palauttaa maakunnan uskottavuus on palata valtuustomalliin, jossa koko maakunta on aidosti edustettuna. Vai kuinka maakunnan tärkeintä elintä voidaan johtaa, jos ei kokouksissa saada edes puheenjohtajaa valittua?

Korona on osoittanut meille Suomen hyvinvointivajeen. Koronan jälkeen emme paini vain taloushaasteiden kanssa, vaan meidän pitää vastata samalla koronan aiheuttamaan hyvinvointivajeeseen ja nostaa ihminen keskiöön. Toisin sanoen hyvinvointipolitiikkaa ja taloutta tulee tarkastella rinta rinnan. Tämä on hyvinvointitaloutta eli hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamista tavalla, jossa myös talous vahvistuu.

SDP tulee nostamaan hyvinvointitalouden syksyn yhdeksi pääteemaksi. Kasvupolitiikkaa voi tehdä ihmisten näkökulmasta. Se tarkoittaa politiikan tekemistä ratkaisukeskeisesti ilman siiloja ja ihmisten hyvinvoinnin tarpeet huomioiden. 

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO