Lahtelaiset hakemassa todellista kasvua Keski-Aasiasta

Keski-Aasia on keskellä myös maailmanpolitiikan kartalla. Kiinan ja Venäjän naapurina sijaitseva alue on noussut strategiseksi solmukohdaksi, jossa kohtaavat idän ja lännen kauppa, energia, teknologia ja turvallisuus. Nyt myös Suomi on vahvistamassa läsnäoloaan – rakentamassa yhteyksiä, jotka yhdistävät Euroopan ja Aasian kestävällä tavalla.

Olen mukana Suomen parlamentin edustajana tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulla Kazakstaniin ja Uzbekistaniin yhdessä suomalaisen yritysdelegaation kanssa. Matka on tärkeä osoitus siitä, miten Suomi voi yhdistää ulkopolitiikan, elinkeinoelämän ja kestävän kehityksen tavoitteet konkreettiseksi yhteistyöksi nopeasti kasvavalla ja geopoliittisesti merkittävällä alueella. Vierailin molemmissa maissa myös helmikuussa 2023 ministerinä, ja on ollut hienoa nähdä, miten yhteistyö on lyhyessä ajassa syventynyt ja kiinnostus Suomea kohtaan kasvanut.

Kazakstanissa tiistain ja keskiviikon aikana keskustelimme maan johdon ja yrityssektorin kanssa energiasta, kriittisistä raaka-aineista, vihreästä siirtymästä ja teknologisesta yhteistyöstä. Suomella on näissä teemoissa paljon annettavaa – GTK:n ja Metso Outotecin osaaminen kaivannais- ja prosessiteknologiassa on maailman huippua, ja kiinnostus suomalaisia ratkaisuja kohtaan on vahvaa. Vierailun aikana valmisteltiin myös uusia yhteistyösopimuksia, jotka luovat pohjaa pitkäjänteiselle kumppanuudelle teollisuuden ja innovaatioiden kehittämisessä. Keski-Aasialla on myös kasvava ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys. Kazakstanin presidentti matkustaa lähiviikkoina sekä Washingtoniin että Moskovaan – osoitus maan tasapainottelusta suurvaltojen välissä ja halusta vahvistaa yhteyksiä myös länteen.

Täällä ovat nyt kaikki suurvallat läsnä: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Turkki ja Euroopan unioni. Juuri siksi on tärkeää, että myös Suomi on paikalla. Pienen maan suurin etu on usein se tärkein – luottamus. Suomen ääni kuunnellaan, koska se on rauhallinen, rakentava ja johdonmukainen. Suomi on ollut Keski-Aasian luottokumppani jo pitkään, ja tätä asemaa on syytä vaalia ja vahvistaa – poliittisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti.

Torstaina vierailimme Taskentin suomalaismallisessa yliopistossa ja peruskoulussa, jotka herättävät suurta kiinnostusta. Oli hienoa nähdä, miten suomalainen koulutusosaaminen näkyy ja saa arvostusta kaukana kotimaasta – se on konkreettinen osoitus siitä, miten osaaminen ja koulutus luovat siltoja kulttuurien ja kansojen välille. Brändimme on edelleen hyvä vaikka kotona kaikki ei ole.

Perjantaina tapaamme Uzbekistanin presidentin ja pääministerin, ja keskusteluissa pääpaino on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta myös kahdenvälisissä suhteissa, kaupassa ja koulutuksessa. Keski-Aasia on noussut todelliseksi gatewayksi Euroopan ja Kiinan välillä – uudeksi silkkitieksi, jonka varrella kulkevat paitsi tavarat, myös energia, tieto ja investoinnit. Suomella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa älykkäitä kuljetusratkaisuja, vihreää infrastruktuuria ja kestävää kauppaa, joka yhdistää mantereet. Kiina-yhteydet ovat tärkeitä monelle suomalaiselle yritykselle – myös Lahdessa. Keski-Aasian kautta avautuvat reitit tarjoavat todellisia kasvumahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle ja viennille.

Samalla luomme tulevaisuutta suomalaisille ja lahtelaisille työpaikoille. Kun yritys kasvaa kansainvälisesti, se voi panostaa enemmän ja paremmin tekemiseen myös kotipesässä. Vienti on meille elinehto – ja jokainen uusi markkina ja kauppa tuo työtä Suomeen. Keski-Aasia on Suomelle se lähin todellinen kasvumarkkina Euroopan unionin ulkopuolella. Sen taloudellinen, poliittinen ja logistinen merkitys kasvaa nopeasti – ja Suomella on kaikki edellytykset olla mukana rakentamassa tätä yhteyttä.
Matka on osoittanut, että Suomella on paljon kysyntää maailmalla – kunhan uskallamme olla paikalla ja tarttua mahdollisuuksiin. Euroopan unionilla on resursseja, yrityksillä osaamista – nyt ne on saatava käytäntöön.

Ja vielä yksi kohtaaminen jäi erityisesti mieleen: yliopistovierailun yhteydessä tapasimme suomalaisen naisen, joka on kävelemässä maailman ympäri.
Hän kertoi tarinansa hymyillen – rauhallisesti ja määrätietoisesti. Siinä on jotain hyvin suomalaista: matka jatkuu askel kerrallaan, kohti uusia mahdollisuuksia.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
ARKISTO