Nobel, rauhaa ja ratkaisuja



Tällä viikolla olen ollut Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa tasavallan presidentin virallisella vierailulla. Torstaina matkustan täältä suoraan Washingtoniin Maailman Pankin kokoukseen.

Etiopiassa tapasimme maan presidentin lisäksi Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen pääministeri Abiy Ahmed Alin. Hänen määrätietoisuutensa ja käytännönläheisyyteensä teki suuren vaikutuksen. Abiy korosti käytännön tekojen merkitystä politiikassa. Tuloksellisen rauhanrakentamisen lisäksi Nobel-voittaja on ottanut ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen vähentämisen työn alle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä muodostaa Afrikan vapaakauppa-alue. Tapasimme Etiopian vierailun aikana myös Afrikan Unionin johtoa.

Etiopia on istuttanut 300 miljoonaa puuta yhden päivän aikana, mikä on maailmanennätys 110 miljoonan ihmisen maassa. Tavoitteena on istuttaa 20 miljardia puuta, nyt ollaan 5 miljardin vauhdissa.

Suomi tekee yhdessä muiden Pohjoismaiden ja EU:n sekä YK:n kanssa monipuolista yhteistyötä Etiopiassa. Kasvava nuori väestö on haaste, mutta samalla voimavara. Etiopiassa 21 miljoonaa ihmistä käy koulua ja 60 prosenttia väestöstä on alle 25 vuotiaita.

Koulutuksen lisäksi Suomi on maailman kärkimaita ilmasto-osaamisessa. Matkan aikana solmittiin ehdollinen kauppasopimus mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan ja Etiopian ilmatieteen laitoksen kanssa. Sopimuksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Vaisala toimittaa Etiopiaan kolme uutta säätutkaa, joissa voimanlähteenä käytetään aurinkopaneeleita sekä salamapaikannusjärjestelmän ja sääennusteiden tuotantojärjestelmän. Yhteishankkeen tavoitteena on auttaa Etiopiaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja tukea sopeutumista ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin.

Myös Nokia vahvistaa läsnäoloaan Etiopiassa kahdella uudella yhteistyösopimuksella paikallisten yliopistojen kanssa. Digitalisaatio on valtava loikka koko Afrikan mantereelle. Se on myös yrityksille hyvä aika lähteä rakentamaan tulevaisuutta.

Etiopian pääministeri ja Nobel-voittaja Abiy toivoi meiltä eurooppalaisilta parempaa yhteistyötä. Yhtenäinen ja vahva Eurooppa eli Euroopan unioni on myös Afrikan etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.

Paras tapa auttaa Afrikkaa on auttaa heidät auttamaan itse itseään. Matkani aikana eräs kenialainen nainen kertoi minulle olleensa Suomessa työmatkalla, jolloin hänelle oli esitetty kysymys ”Puhutko afrikkaa”? Nainen esitti vastakysymyksen, puhutteko Suomessa eurooppaa?

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
Olavi Lanun veistokset eivät vanhene
Konsta Hietanen viettää kesän teatterissa ja luonnossa – pääroolissa Kivinokan musikaalissa
Päätoimittaja Petri Salomaa 60 vuotta: Tässä iässä ei tarvitse enää todistella mitään
Timo Sandbergin uutuusdekkari Surmasatama sukeltaa Lahden satamaan ja sodanjälkeiseen Suomeen
Launeen seurakunta ei ole vielä linjannut sateenkaariparien vihkimisestä – Uusi pastoraalinen ohje antaa luvan ilman seuraamuksia
Jalkapalloilijat palaavat pian Patomäen pelikentille
Patomäen kakkosalueen nuoret kokoontuivat taas – Haikeutta, muistoja ja naurua yhteisestä nuoruudesta

Eversti ja Tornan tyttäret kantaesitetään Hennalassa
Salinkallion viimeinen luku – Yhteisön sydän puretaan?
ARKISTO