Olen viime aikoina törmännyt somessa mainoksiin, joissa kehutaan pätkäpaaston hyviä vaikutuksia terveyteen. Ennen paaston aloittamista vaikuttaa olevan välttämätöntä selvittää, minkä tyyppinen pätkäpaasto sopisi juuri minulle parhaiten. Vaihtoehtoja tuntuu olevan varsin kattavasti ja väärän vaihtoehdon valitseminen ei ehkä takaa toivottuja vaikutuksia. En kuitenkaan lähtenyt selvittämään asiaa enkä näin ollen tiedä millaista pätkäpaastoa minun kannattaisi kokeilla.
Mainos sai kuitenkin miettimään paastoa varsinkin, kun kirkkovuodessa on juuri siirrytty paaston aikaan. Perinteisesti paasto on kuulunut kristillisyyteen tiettyinä kirkkovuoden aikoina. Käytännön tasolla, paasto on tarkoittanut joistakin ruoka-aineista luopumista. Paastoaminen on tuttua myös monissa muissa uskonnoissa ja sen tarkoituksena on auttaa ihmistä henkisessä ja hengellisessä kasvussa rajoittamalla ruumiin nautintoja.
Ero perinteisten uskonnollisten paastojen ja tämän päivän välillä on kuitenkin varsin suuri, vaikka käytännön tasolla paasto saattaakin näyttää samalta. Uskonnollisessa paastossa pyritään pääsemään lähemmäs Jumalaa, unohtamalla ruumiin tarpeet. Paastokuurit, joihin itsekin olen törmännyt pyrkivät puolestaan parantamaan kehon hyvinvointia ja terveyttä, jolloin funktio on ihmisessä itsessään ei Jumalassa.
Ajattelen, että molemmat paastot ovat ihan hyviä ja tärkeitä. Ihminen on kehollinen ja toimii kehossaan ja kehosta käsin, joten kehon hyvinvoinnilla on merkitystä. Jos kuitenkin keskittyy pelkästään kehon hyvinvointiin saattaa unohtua, että ihminen on paljon muutakin. Myös mieli tarvitsee paastoa, jotta ympärillä oleva hälinä voisi hiljentyä ja olisi mahdollista nähdä muut ihmiset ja kuulla Jumalan kutsu.
Näin paaston alkaessa voit ehkä miettiä omalta kohdalta, mihin sinä tarvitset paastoa tänä keväänä? Siunattua paaston aikaa!
Hanna Rikkanen
pappi, Launeen srk