Laskiaisella on pitkät ja vankat perinteet meidän suomalaisten talven vietossa. Silloin monet perheet suuntaavat pulkkamäkeen, syödään hernerokkaa ja laskiaispullaa. Lapsuudesta muistan, kuinka laskiessa huudettiin: ”Pitkiä pellavia!”

Eteläisessä Euroopassa ja latinalaisessa Amerikassa taas on vietetty karnevaaleja. Oikeastaan kyse on samasta juhlasta, mutta sen muodot vain ovat kulttuurisesti vaihdelleet. Sana karnevaali (it. carnevale) tulee latinan sanoista ”carnem levare” ja merkitsee lihan poistamista. Sana laskiainen ja karnevaali kuvaavat samaa asiaa: laskiainen muistuttaa paastoon laskeutumista ja karnevaali taas sitä, kuinka paasto on näkynyt myös syömisessä.

Mutta laskiaisesta alkaen kirkon elämässä on alettu seurata Jeesuksen kärsimystietä kohti Jerusalemia, Getsemanea, Golgataa ja lopulta pääsiäisen voittoa. Mutta tämä seuraaminen on merkinnyt myös omassa elämässä kilvoittelemista, ristin ottamista ja Vapahtajan tahdon kyselyä. Siksi seuraavat seitsemän viikkoa on haluttu viettää paastoten ja rukoillen.

Hengellinen paasto on hyväksi myös meille, sillä se auttaa meitä keskittymään siihen, mikä elämässä on tärkeää ja laittamaan pois sen, mikä rikkoo ihmissuhteitamme ja yhteyttämme Jumalaan. Siksi tänä laskiaisena kutsun ja haastan sinut mukaan laskeutumaan paastoon, hiljaisuuteen ja rauhoittumiseen. Ehkäpä Jumala näin voi avata elämääsi jotain uutta ja siunauksellista.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune