Joulun odotus on erityistä aikaa. Se näkyy jo siinä, että sille on oma nimensä, adventinaika. Kun menneinä vuosina kiersin kouluissa kertomassa adventista ja kysymässä lapsilta, että mitä he odottavat joulussa, he kertoivat odottavansa joulun lähestymistä, jouluperinteitä ja jouluruokaa.
Ajattelen tuon järjestyksen kuvaavan hyvin sitä, miten me valmistaudumme jouluun. Teemme ensin näkyväksi sitä, että joulu on lähestymässä, valmistelemme sitten jouluperinteitä ja joulun ollessa korvilla hankimme ja valmistamme jouluruoat ja -herkut. Kaikki tämä vaatii melkoisen määrän valmistelua. Saatamme sen keskellä huokaista, että tuleeko se joulu, kun on vielä niin paljon tekemättä.
Ehkä etenkin silloin meidän on hyvä hiljentyä adventin sanoman äärelle. Sana adventti tulee latinan sanoista adventus Domini, jotka merkitsevät Herran tulemista. Hän tulee keskellemme hyvin vaatimattomiin oloihin pienenä, heikkona ja hauraana, ilman ehtoja. Juuri siinä piilee joulun suuruus. Me emme kykene raivaamaan tietä joululle, saati tekemään sitä. Joulun tekee alusta loppuun Herra.
Roope Syngelmä