Kirkkovuoden pyhä, niin kutsuttu pikkupääsiäinen tai syksyn pääsiäinen, tiivistää kristillisen uskon tärkeimmän perustotuuden kolmeen sanaan: Jeesus antaa elämän. Ne kertovat meille, että elämä on lahja, että Jeesuksella on valta antaa tämä lahja ja että koska hänellä on tämä valta, hän on Jumala.
Mutta onhan Jumala antanut jo syntyessämme meille elämän. Jumala on painanut meihin leimansa luodessaan meidät, ja vanhempamme ovat osallistuneet tähän Jumalan luomistyöhön. Eikö se riitä?
Tässä langenneessa maailmassa Jumalan suunnittelema elämän alkuperäinen ja todellinen tarkoitus ei vielä tällä täyty. Koska meidät on tarkoitettu elämään välittömässä läheisyydessä Jumalan kanssa, eikä tämä ole lankeemuksen myötä muuttunut, on elämämme tarkoitus valmistautua siihen päivään, jolloin kohtaamme Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin.
Tätä tarkoitusta elämämme tulisi heijastaa, niin kuin Paavali (Fil. 1) kirjoittaa:
”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto. Mutta jos jään tähän elämään, siitä hyötyy tehtäväni. En tiedä, kumman valitsisin, olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon. Olen siitä varma.”
Mekin saamme ottaa omaksemme nämä Paavalin sanat.
Roope Syngelmä
vs. kappalainen
Launeen seurakunta