Ensi sunnuntain otsikko kirkoissa on ”Lähimmäinen”’. Nimi viittaa lähellä olevaan. Jos joku on kaikista lähimpänä, hänestä voidaan sanoa, että hän on lähimmäinen. Tätä lähellä olemista voidaan katsoa monesta näkökulmasta. Joku voi olla meitä lähellä aivan fyysisesti. Sitten lähellä voidaan olla arvojen ja asenteiden kautta. Tai voidaanpa läheisyyttä ja lähimmäisyyttä ajatella kiintymyssuhteen näkökulmasta.
Kun Jeesus puhuu lähimmäisyydestä, hän yhtäältä opettaa, että kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia ja siksi rakkaita. Siksi meidän ei tulisi rajata sitä joukkoa, joita pidämme lähimmäisinä, vaan meidän tulisi nähdä jokainen ihminen lähimmäisenämme. Jeesus muistuttaa, että jopa vihollinen on lähimmäinen, jolle tulisi tehdä hyvää. Ehkäpä tätä muistutusta tämä maailma tänään erityisesti kaipaakin.
Toisaalta Jeesus puhuessaan lähimmäisyydestä muistuttaa, että lähimmäisiä ovat erityisesti ne, jotka kaipaavat rinnalleen toista ihmistä. Lähimmäisyys siis nousee myös tarpeesta. Siinä elämäntilanteemme vaihtelevat. Toisinaan minä tarvitsen rinnallakulkijaa, toisinaan voin taas olla toiselle se, joka jakaa hänen taakkaansa ja kulkee hänen kanssaan.
Jos on saanut ottaa vastaan rakkautta, silloin sitä voi myös jakaa. Näin se voi kasvaa ja levitä. Ja me saamme ottaa vastaan Jumalan rakkauden. Ja sitä meitä kutsutaan jakamaan.
Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune