Jeesus itkee

Jeesus tuli maailmaan ihmiseksi ja eli ihmisenä meidän keskellämme. Jeesus koki ihmisenä myös koko tunteiden kirjon. Sunnuntaina kirkoissamme saarnataan Luukaan evankeliumin 19 luvusta, jossa kuvataan Jeesuksen saapumista Juutalaisten pyhän kaupungin temppeliin. Kertomus on harvinainen kuvaus Jeesuksesta siksi että Luukas kuvaa itkevää ja suuttuvaa, jopa vihaisena Jerusalemin temppelissä riehuvaa Jeesusta. On lohdullista, että Jeesus on todella ollut ihminen ja kokenut kaikki samat tunteet kuin mekin.

Kun pyhiinvaeltajat saapuivat Jerusalemiin ja näkivät sen temppelin ensimmäisen kerran, he puhkesivat usein ylistyslauluun. Jeesus kuitenkin puhkeaa itkuun sen vuoksi, että kaupunki ja sen asukkaat olivat hänelle rakkaita, mutta nämä eivät ymmärtäneet sitä, missä heidän turvansa on. Jeesus näki tuon hänelle rakkaan kaupungin tuhoutuvan, koska tämä ei tajunnut etsikkoaikaansa, sitä, että Jumala lähestyi heitä Jeesuksessa. Etsikkoaika on Raamatusta peräisin oleva käsite, sillä kuvataan aikaa, jolloin Jumala erityisesti etsii meitä, puhuttelee ja vetää puoleensa.

”Kunpa sinä tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on!” ( Luuk.19:41) Näin Jeesus sanoi Jerusalemin asukkaille ja meillekin tänään. Hän neuvoo meitä käyttämään oikein etsikkoaikamme. Jumala on meitä kohtaan armollinen. Jeesus oli erityisesti syntisten ystävä, hän antoi meidän puolestamme henkensä, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Saamme ottaa hänet vastaan ja uskoa sellaisena kuin olemme. Jeesus itkee, jos me torjumme hänet, mutta taivaassa iloitaan ”yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen” (Luuk. 15:10). Parannus, omien syntien anteeksi uskominen saa aikaan rauhan ja ilon. Ennen kaikkea Jeesus sydämessä ei tarvitse pelätä edes kuolemaa.


Janne Suomala

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 6.7. – 2.8.
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
Maailmaa vuosikymmeniä kiertänyt Petri Saraste arvostaa nyt Lahden kesää ja arjen pieniä iloja
Lähteen koulu luopuu avotiloista – ”Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa”
Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
Uudet lähijunat saapuvat Lahteen loppukesällä – esteettömyys ja matkustusmukavuus paranevat
Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
ARKISTO