Armahtava tuomio

Suomalaisessa yhteiskunnassa uudistetaan sanoja. Esimiestä kutsutaan yhä useammin esihenkilöksi. Monia virkanimikkeitä halutaan muuttaa niin, että ne sopivat kelle vain. Myös evankelis-luterilaisessa kirkossa on pohdittu, millaisia ajatuksia virkanimikkeet ja kirkolliset sanat herättävät. Yksi usein esille otettu sana on tuomio. Pitäisikö tuomiokirkkoa kutsua katedraaliksi tai piispan kirkoksi? Olisiko tuomiokapitulin nimi muutettava vaikka piispan toimistoksi? Eihän tuomiokirkossa lueta tuomioita eikä tuomiokapitulissa tuomita ketään vankilaan. Armosta me haluamme puhua, emme tuomiosta.

Tämän sunnuntain nimeä ei kuitenkaan voi pyyhkäistä syrjään. On tuomiosunnuntai. Silloin oikeasti puhutaan viimeisestä tuomiosta. Viimeisenä päivänä jokainen ihminen tulee Jumalan kasvojen eteen. Silloin arvioidaan, mikä on ihmisen paikka iankaikkisuudessa.

Viimeinen tuomio tuntuu lopulliselta, pelottavaltakin. Mutta Raamattu vakuuttaa meille, ettei mikään kadotustuomio kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Viimeinen tuomio on käsittämättömän armon ja laupeuden hetki jokaiselle, joka haluaa turvautua Jeesukseen. Silloin ei tarvitse pelätä. Silloin ei tarvitse esitellä omia saavutuksia (sillä niiden avulla ei kukaan marssi taivaaseen).

Jokainen ihminen on tehnyt syntiä, mutta jokaiselle tarjotaan pelastuksen suurta lahjaa. Siksi tuomiosunnuntai merkitsee todellisen oikeuden ja vanhurskauden toteutumista, kaiken väärän ja epäoikeudenmukaisuuden lopullista hävittämistä.

Pyhä Jumala, armahda meitä. Johdata meitä, niin että saamme kuulla sinulta vapauttavan tuomion. Aamen


Riitta Särkiö

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 6.7. – 2.8.
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
Maailmaa vuosikymmeniä kiertänyt Petri Saraste arvostaa nyt Lahden kesää ja arjen pieniä iloja
Lähteen koulu luopuu avotiloista – ”Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa”
Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
Uudet lähijunat saapuvat Lahteen loppukesällä – esteettömyys ja matkustusmukavuus paranevat
Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
ARKISTO