Vanhasta testamentista löytyy kertomus siitä, kuinka profeetta Samuel etsii uutta kuningasta Israelille. Edellinen kuningas Saul istuu vielä valtaistuimellaan, mutta hän ei ole noudattanut Jumalan tahtoa ja niin Jumala ohjeistaa pfofeettaansa voitelemaan uuden kuninkaan. Profeetta Samuel etsii ja löytääkin sopivan ehdokkaan, komean ja kookkaan miehen, mutta silloin Jumala puhuu hänelle: ” – Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämen.” Lopulta Samuel voitelee kuninkaaksi nuoren Daavidin, jota ei oltu edes tajuttu tuoda aiemmin profeetan eteen. Daavidkaan ei ollut täydellinen ihminen, mutta rakasti Jumalaa koko sydämestään.
Jumala tuntee meistä jokaisen läpikotaisin. Hän näkee meidät kokonaan. Hän tietää, että me emme ole täydellisiä tai aina rakastettavia, usein kaukana siitä. Ja silti hän haluaa tarjota meille armonsa. Jumalan edessä meidän ei tarvitse yrittää esittää parempia kuin olemme. Hän on halunnut antaa ainoan poikansa kuolla meidän syntiemme tähden, jotta me saisimme anteeksiannon, armon ja ikuisen elämän.
Meitä kristittyjä kutsutaan toimimaan oikein ja Jumalan tahdon mukaan, vaikka tiedämme myös, että se on vaikeaa ja jopa mahdotonta. Me emme ole täydellisiä ja rikomme välillä melkein tahtomattakin Jumalan tahtoa vastaan. Meitä ei kuitenkaan motivoi se, että hyvillä teoilla ansaitsisimme paikkamme Taivaallisen isämme lapsina, vaan se, että voimme osoittaa kiitollisuutta siitä ansaitsemattomasta armosta, jonka olemme kohdanneet. Herra ei katso niin kuin ihminen, hän näkee sydämen ja hänen armonsa on ikuinen.
Maija-Reetta Katajisto