Hallia ei tarvittu, kun HJK:n A-junnut kohtasivat Manchester Cityn Töölössä helmikuun pakkasessa. Kotipojat voittivat rankkareilla. Oho. Katsomossa yli 9000 ihmistä. Juu-u luit oikein, 9000. Nuorissa on toivoa, vaikka neljännesvälierässä PSG oli ylivoimainen 6-1. Pankaa mieleen nimi Ayari.
Pakkasessa pelattiin myös Tampereella, kun Kups kohtasi puolalaiset yli 3000 katsojan edessä. Osa jäi kotiin, kuten minä, vaikka parit villahousut, tuplahanskat, pipo karvalakin alle ja tuhti toppatakki oli katsottuna valmiiksi. Jotkut koolla alkavat lahtelaiset olivat paikalla ja näkivät kuopiolaisten kahden maalin häviön.
Kaikkien aikojen talvipeli pelattiin Olympiastadionilla 40 vuotta sitten 19.3.1986. Kuusysi kohtasi hankien keskellä Eurooppa-cupin puolivälierässä Steua Bukarestin. Avauspeli liejuisella kentällä Romaniassa oli päättynyt maalittomana Ismo Korhosen loistavien torjuntojen ansiosta.
Tämä Hesan tapahtuma pysyi tasaisena. Kuusysin savolainen Jarmo Kaivonurmi oli ratkaista, muttei kuitenkaan. Ihan loppussa vieraat iskivät 0-1. Se riitti, saamari soikoon! Mainittakoon, että finaalissa Steua löi Barcelonan. Kuusysi oli matkallaan nuijinut mm. Zenitin.
Kaivonurmi pelasi urallaan 297 pääsarjaottelua ja teki niissä 49 maalia. Pelimies. Harmi, että hänet muistetaan yhdestä missatusta paikasta. Minä en soimaa, Jarmon neljä MM-kultaa mykistäkööt arvostelijat.

Kuusysin avauksessa olivat Korhonen, Hännikäinen, Pekonen, Remes, Rinne, Annunen, Carroll, Hudd, Tiainen, Kaivonurmi ja Nordman. Valitettavasti Kousa oli loukkaantuneena, Jäntti pelikiellossa, Törnvall myyty Hakaan ja Lius Belgiaan. Oho, nyt nämä silloiset nuorukaiset ovat jo aikamiehiä. Ikämiehiä peräti.
Katsojia oli virallisesti 32 000, mutta ehkä sittenkin yli 40 000, kun ei lippuja enää katseltu. Kansaa oli juoksuradoilla ja lumikinosten päällä.
Tässä eräs katsojalausunto: ”Pikkuporteista olisi pitänyt mennä, ei aidat auki. Jengi meinasi litistyä. Avasivat kaikki aidat, sisään mentiin mistä päästiin. Paikkalipulla ei tehnyt mitään, jokainen istui tai seisoi mihin mahtui. Betonivessoihin oli 100 metrin jono. Moni teki tarpeensa muovimukiin (oli silloin uusinta uutta).”
Aikanaan Lahdessa potkittiin nastakengissä Ursan kentällä, jota seurasi maailman ihme eli Suurhalli ja siellä nähtiin lukemattomia huippupelejä. Sitten loppui järki ja Suurhalli ja Lahti-cup. En ajattele sitä enää, koska tulen surulliseksi.
Kuusysistä puheenollen yksi sen sankareista ja mestareista oli Raimo Kumpulainen.
Onnea seiskakymppiselle 21.3. Melkoinen Kynä!
Raine Järvinen


