Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä


Uusimpien tilastojen mukaan Lahden työttömyysaste on yhä edelleen korkein, jos vertailukohtana ovat maan suurimmat kaupungit. Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi Lahdessa lähes kaksi vuotta sitten ja sen asiakkaiksi ohjataan kaikki alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat sekä suurin osa aikuisista asiakkaista. Lahti maksaa pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvia sakkomaksuja 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta kertoo, että työllisyyden kuntakokeilussa toimiva Lahden työllisyyspalvelut palvelee laajasti lahtelaisia nuoria työllistymis- ja koulutussuuntaa tukevin toimenpitein.
– Nuoret voivat saada neuvoja ja tukea tulevaisuuden suunnitteluun Trion Palvelutorilla Ohjaamo-palvelussa livenä, etänä tai ajanvarauksella.

Ohjaamossa on saatavilla myös henkilökohtaista uraohjausta ja työhönvalmennusta, koulutusneuvontaa ja psykososiaalista tukea.
– Ohjaamon palvelu ei ole viranomaispalvelua eikä sen käyttö edellytä työttömyyttä, vaan on avoinna kaikille 15-29 -vuotiaille lahtelaisille.

Ennaltaehkäisevää toimintaa myös tarjolla

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa on nuorten työttömien työnhakijoiden palveluun erikoistunut tiimi, joka on paneutunut nuorten työllistymiseen liittyviin asioihin.
– Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään tiivistä ja hyvää yhteistyötä työllisyyspalveluiden, sivistyspalveluiden ja hyvinvointialueen toimijoiden kesken. Lahden työllisyyspalvelut noudattaa toukokuussa voimaan tullutta Pohjoismaista työllisyyspalvelumallia, jossa asiakas saa aiempaa henkilökohtaisempaa palvelua.

Projektipäällikön mielestä tämä hyödyttää varmasti myös nuoria työnhakijoita.
– Nuorille suunnattu ESR:n ja Lahden kaupungin rahoittama KUNTO-hanke kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita nuorten työkyvyn arviointiin sekä työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen työkykykoordinaattoreiden tarkoituksena on arvioida nuoren työ- ja toimintakykyä ja mahdollisuuksien mukaan luoda polkuja työelämään sekä muihin tarvittaviin palveluihin.

– KUNTO-hankkeen yrityskoordinaattorit työskentelevät yritysten ja työnhakija-asiakkaiden kanssa madaltaen kynnystä sekä työllistämiseen että työllistymiseen. Nuorisopalveluiden työ- ja valmennuspalveluiden toimialoilla nuori saa kokemusta työelämästä sekä pääsee kehittämään työnhaun taitojaan.

Omavalmentaja edistää asiakkaan työllistymistä

– Omavalmentaja edistää asiakkaan työllistymistä Lahden työllisyyspalveluissa. Hän rakentaa yhdessä kanssa asiakkaan työllistymistä edistävän suunnitelman, johon voi asiakkaan tilanteesta riippuen kuulua monipuolisesti toimenpiteitä ja palvelukokonaisuuksia asiakkaan työelämäsuunnan vahvistumiseksi.

Työllisyyspalveluissa on tuhansia asiakkaita, ja jokaisen tilanne on omannäköisensä.
– Tästä syystä myös omavalmentajan ja asiakkaan rakentamat suunnitelmat ovat yksilöllisiä.

Nuotti-valmennus on Kelalta haettava nuorten ammatillinen kuntoutuspalvelu.
– Se on tarkoitettu nuorelle, joilla toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ja tämä tilanne aiheuttaa nuorelle hankaluuksia suunnitella tulevaisuutta ja vaikeuttaa koulutus- tai työpolulla etenemistä ja pysymistä.

Nuori voi hakea Nuotti-palveluun itse tai esimerkiksi yhteistyössä työllisyyspalveluiden omavalmentajansa kanssa.
– Nuotti-palveluun ei tarvita lääkärinlausuntoa tai kirjallista hakemusta, vaan hakeutuminen tapahtuu ottamalla yhteys Kelaan kuntoutuksen palvelunumeroon, jossa nuoren kanssa keskustellaan ja Kelan asiantuntija voi keskustelun perusteella ottaa vastaan suullisen hakemuksen Nuotti-palveluun.

Nuorisotyöttömyyteen vaikuttavat useat eri tekijät

Työllistymisen palvelut kokevat mullistuksen vuonna 2025, kun työllisyyden hoidon on tarkoitus siirtyä TE-toimistosta kuntien vastuulle.
– Tämä avaa erilaisia mahdollisuuksia kunnan sisäisten palveluiden kehittämiseen mahdollisimman ketteriksi ja vastaamaan vallitsevaa tilannetta. On vaikea ennakoida, millainen nuorisotyöttömyys Lahdessa on viiden vuoden päästä, koska työllisyystilanteeseen vaikuttaa monet ulkoiset tekijät, kuten yleinen talouden suhdannekehitys ja työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset.

Projektipäällikön mukaan työllisyyspalveluiden tavoitteena on suhdanteista riippumatta luoda ennaltaehkäiseviä palveluita nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja torjua nuorten työttömyyden pitkittymistä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
Asukkaat ja kaupunki seuraavat rottatilannetta Launeella
Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
Olavi Lanun veistokset eivät vanhene
Konsta Hietanen viettää kesän teatterissa ja luonnossa – pääroolissa Kivinokan musikaalissa
Päätoimittaja Petri Salomaa 60 vuotta: Tässä iässä ei tarvitse enää todistella mitään
Timo Sandbergin uutuusdekkari Surmasatama sukeltaa Lahden satamaan ja sodanjälkeiseen Suomeen
ARKISTO