Sdp:n Mika Kari , Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen ja vihreiden Minerva Kastehelmi olivat viime sunnuntaina käytyjen kuntavaalien ääniharavat Etelä-Lahdessa. Samat nimet löytyivät myös koko Lahden ääniharavien TOP 3:stä. Yli tuhat ääntä keräsivät näiden kolmen edellä mainitun lisäksi myös SDP:n Marju Markkanen ja kokoomuksen Jani Wallenius.

Näiden kuntavaalien äänikuninkaasta ei tällä kertaa käyty kovinkaan isoa kädenvääntöä, sillä Mika Kari keräsi koko kaupungissa huiman yli 2000 äänen potin, Aaltosen jäädessä hänestä noin 500 ääntä. Vaalien isoin voittaja Lahdessa oli demarit, joka kasvatti valtuustoryhmäänsä neljällä paikalla. Suurin häviäjä Lahdessakin oli perussuomalaiset, jotka menettivät kuusi paikkaa.

Äänestäjät todellakin halusivat muutosta kuntapolitiikan suuntaan, sillä selvä hallitus-oppositio -vastakkainasettelu näkyi tuloksessa. Mitään massiivista suunnanmuutosta lahtelaiseen kuntapolitiikkaan on tuskin kuitenkaan odotettavissa, sillä Lahden kaksi suurinta puoluetta ovat edelleen perinteisesti demarit ja kokoomus, Pro Lahden noustua nyt kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi ohi perinteisten puolueiden.

Vaalien ehdottomasti suurin pettymys oli alhainen äänestysprosentti. Koko kaupungin äänestysprosentti ei jaksanut kivuta edes yli 50 prosentin eli käytännössä vaalien suurin voittaja oli tälläkin kertaa nukkuvien puolue. Vilkkainta äänestys oli Renkomäessä ja Launeella, joissa yllettiin noin 52-56% äänestysintoon. Alhaisin äänestysprosentti löytyi tälläkin kertaa Liipolasta, jossa äänestäneitä oli vaivaiset 41,6%. Positiivista oli se, että nyt päästiin Liipolassa kuitenkin yli 40 prosentin, tosin on huomattava, että Saksala ja Kerinkallio olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana Liipolan vaalipiirissä.

Listasimme eteläisen Lahden kolme suurinta ääniharavaa äänestyspaikoittain. Yllämainitun kolmikon (Kari-Aaltonen -Kastehelm) lisäksi on syytä huomioida Liipola-Kerinkallion -alueella ykköseksi noussut Saksala-Seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen (SDP) ja Renkomäessä toiseksi noussut Sanna Säteri (SDP) Etelä-Lahdessa puolueista ykkönen oli SDP, sillä se oli suurin puolue neljässä Etelä-Lahden äänestyspaikassa, kokoomuksen napatessa Renkomäen ykkössijan.

Asemantausta

Äänestysprosentti 49,8%
Kari Mika, SDP 65
Aaltonen Kalle Pro Lahti 63
Kastehelmi Minerva, Vihreät 52

Hennala

Äänestysprosentti 48,0%
Kari Mika, SDP 113
Kastehelmi Minerva, Vihreät 72
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 67

Laune-Nikkilä
Äänestysprosentti 51,7%
Kari Mika, SDP 145
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 93
Kastehelmi Minerva, Vihreät 80

Liipola- Kerinkallio
Äänestysprosentti 41,6%
Uosukainen Kimi SDP 140
Kari Mika, SDP 139
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 90

Renkomäki
Äänestysprosentti 56,3%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 66
Sanna Säteri, SDP 52
Mika Kari, SDP 47

Kokoomuslainen yrittäjä Milla Bruneau pyrkii neljännelle kaudelle kaupunginvaltuustoon. Nainen on aluevaltuuston ja kaupunginvaltuuston jäsen. Sen lisäksi hän on varakansanedustaja Hämeen vaalipiiristä.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kestää, koska Lahdessa luonto on lähellä ja vihreää tai sinistä on kävelymatkan ulottuvilla. Liikuntarakentamiseen tai vaikkapa yritysten tonttitarjontaan on satsattava, mutta vastuullisesti. Jos luonto väistää rakentamista yhtäällä, niin sitä voidaan säästää toisaalla eli käyttää niin sanottua ekologista kompensaatiota. Siirtymää päästöttömään yksityisautoiluun on syytä jatkaa kaikin keinoin. Sitä on jatkettava järkevästi, koska Lahden keskustaan ja lähiöihin on päästävä kaikin liikkumistavoin. Päästöjä saadaan vähennettyä, kun joukkoliikennettä kehitetään tarkoituksenmukaiseksi ja pyöräilijöiden liikkuminen autojen ja jalankulkijoiden joukossa on turvallista. Kaikille on tilaa, vastakkainasettelua ei tarvita.

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Syytä olisi, koska Lahden työllisyystilanne on haastava ja tarvitsee täsmätoimia, joita olemmekin kehittäneet erityisesti nuorille, vieraskielisille ja pitkäaikaistyöttömille. Panostamme Lahden TE-palveluissa elinkeinotoimijoiden väliseen yhteistyöhön, jotta meillä on ajantasainen tieto työnantajien osaajatarpeista, joihin sekä koulutustoimijamme että työllisyyden hoidon asiantuntijat pystyvät reagoimaan.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Palveluverkkoa tulee tarkastella kriittisesti aika-ajoin, mutta kirjastot pitävät kulttuurin ja sivistyksen lähellä ja kaikkien saatavilla. Siksi kirjastojen laadusta täytyy huolehtia. Tarjotaan liikkuvia palveluita, kuten kirjastoautoja ja omatoimikirjastoja saatavuuden parantamiseksi.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Mielestäni nykyinen taso on sopiva.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Huolehtimalla laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sekä monipuolisista jatko-opintomahdollisuuksista, koska koulutetut ihmiset työllistyvät. Aktiiviseen ja hyvinvoivaan arkeen opintojen ja työn lisäksi kuuluvat myös hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä mahdollisuus osallistua Lahden yhteiskehittämiseen.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Kuuntelemalla Etelä-Lahden asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita. Kaavoittamalla lisää omakotitontteja Renkomäkeen mikäli pohjavesialueet sen mahdollistavat ja päivittämällä esimerkiksi Lahden Talojen vuokra-asuntojen määrä ja laatu vastaamaan tämän päivän tarpeita. Pitämällä kaupungin tarjoamat palvelut laadukkaina ja ajantasaisina.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Kisapuiston alueen asemakaava päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita, jotta saadaan luotua reunaehdot tuleville vuosikymmenille ja myös aivan uudelle toiminnalle. Alueen tulee mahdollistaa olosuhteet kilpaurheiluun, seuratoimintaan, koululiikuntaan ja omatoimiseen ulkoiluun sekä kaupalliseen toimintaan.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Hyvin todennäköisesti joudutaan säästämään kaikista mainituista. Palveluverkon jatkuva tarkastelu on tehokkain keino panostaa laadukkaaseen opetukseen, koska tarkoituksenmukaisen palveluverkon avulla resursseja saadaan suunnattua opetukseen ja henkilöstön hyvinvointiin.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Ehdottomasti kannattaa. Joulukuussa 2024 allekirjoitetulla valtion ja Lahden seudun välisellä MAL-sopimuksella edistetään Lahden asemanseudun kehittämistä, kun osa seudulle myönnetystä 100 miljoonan euron MAL-rahoituksesta voidaan käyttää Lahden matkakeskuksen seudullisen liityntäpysäköintiratkaisun toteuttamiseen.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
– Jos investointia ei olisi jostain syystä voitu tehdä Pippoon, olisin investoinut rahat johonkin toiseen paikkaan, missä työpaikkaintensiivisille, kasvuun ja vientiin keskittyville yrityksille olisi yhtä hyvät toimintamahdollisuudet kuin Pippossa. Elinvoimainvestointeja on priorisoitava edelleen.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Monipuolisia, osallistavia ja paikallisten yritysten ja järjestöjen toimintaa kehittäviä ja kasvua edistäviä tapahtumia. Tapahtumat työllistävät ja aktivoivat lahtelaisia asukkaita ja yrityksiä ja näin lisäävät hyvinvointia ja elinvoimaa. Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen.

Petri Görman

– Vaalimainosten tuhoaminen on rikos, josta voi seurata sakkoja tai jopa vankeutta, kaupunginvaltuutettu Maarit Tuomi muistuttaa.

Vaalimainosten rikkominen ja sotkeminen on aihe, joka aiheuttaa monille kuntavaaliehdokkaille paljon harmia. Vaalimainosten painattaminen on kallista, ja niiden kiinnittäminen vie aikaa ja vaatii vaivannäköä.
– Olen keskustellut muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa, ja huomannut, että monilla on samat haasteet mainosten kanssa. Moni ehdokas hoitaa koko kampanjan oman perheensä voimin, ja budjetit ovat usein pieniä. Minä olen kiinnittänyt kaikki vaalimainokset yhdessä isäni kanssa, kuntavaaliehdokas Jani Wallenius (kok.) kertoo.

Wallenius on kolmatta kertaa ehdokkaana kuntavaleissa ja neljä vuotta sitten hänen vaalimainoksensa joutuivat järjestelmällisen ilkivallan kohteeksi. Silloin yli 20 Walleniuksen vaalimainosta tuhottiin viiltelemällä.
– Useita vaalimainoksiani viilleltiin rikki edellisen vaalikampanjan aikana ja sen vuoksi asensimme valvontakameroita niihin paikkoihin, joissa ilkivaltaa tehtiin. Valvontakameroiden avulla saimme kiinni ilkivallan tekijän ja hänestä tehtiin rikosilmoitus. Tekijä tuomittiin myös oikeudessa.

Tämä kokemus avasi Walleniuksen silmät, kuinka vaalimainoksiin kohdistuva ilkivalta voi olla vakavampaa kuin itse kuvitteleekaan.
– Olen itse ratkaissut asian nyt siten, että painatin jokaisen mainoksen alareunaan pienen tekstin. Se ilmoittaa, että mainoksen rikkoja antaa luvan julkaista itsestään valvontakameran kuvan sosiaalisessa mediassa. Kerroin siinä, että palkkio rikoksen paljastamisesta on myös tarjolla. Toivon, että tämä viesti auttaa pitämään mainokset ehjinä tämän vaalikampanja yhteydessä.

Keskustassa on ilkivaltaa eniten

– Huomasin juuri, että yhteen mainokseen oli ilmestynyt musta silmä ja toiseen oli piirretty kissanviikset. Ne näyttivät kuitenkin niin tyylikkäiltä, että päätin jättää ne paikoilleen.

Yleisesti ottaen mainokset ovat kuitenkin säästyneet nyt tuhoilta, ja tämä pieni piirros herätti Walleniuksessa vain hilpeyttä.
– Mainoksia pitäisi asettaa mahdollisimman korkealle. Parhaat paikat ovat sellaisia, joissa kävelytie ei ole aivan vieressä. Silloin mainoksia ei tuhota niin helposti.

Sen lisäksi mainosten materiaalilla on suuri merkitys.
– Sellainen materiaali, jota ei voi repiä käsin rikki, on paras vaihtoehto.

Kuntavaaliehdokas Wallenius on myös huomannut, että erityisesti keskustassa vaalimainokset joutuvat enemmän ilkivallan kohteeksi.
– Se saattaa johtua siitä, että illan päätteeksi ravintolassa voi päättää lähteä koristelemaan mainoksia vaikkapa viiksillä.

Demokratiassa mielipiteitä vaihdetaan keskustelemalla
Perussuomalaisten Maarit Tuomi on ollut kolme kautta kaupunginvaltuutettuna. Hänen vaalimainoksensa ovat saaneet olla aiemmin rauhassa.
– Vaalimainokseni oli otettu pois Renkomäessä tolpasta, johon sen ensimmäisenä kiinnitin. Kyllähän se ilkivalta harmittaa ja turhauttaa. Ei niinkään rahallinen menetys, vaan se, että vaalimainosten eteen on nähty vaivaa ja se on osa kampanjaa

Kaupunginvaltuutettu Tuomi kertoo, että hän on pystyttänyt vaalimainoksensa yhdessä miehensä kanssa.
– Suoritimme molemmat myös Tieturva 1-kortit, koska se vaadittiin.

Toisia ehdokkaita ja toisen omaisuutta tulee Tuomen mukaan kunnioittaa.
– Myös kaupungin asettamat ehdot ja ohjeistukset vaalimainoksille on syytä tiedostaa.

Aikaisemmin Lahdessa ovat päteneet niin sanotut ”herrasmiessopimukset” vaalimainontaa kohtaan.
– Röyhkeää ja välinpitämätöntä käytöstä on nyt havaittavissa ja se on selkeästi lisääntynyt näissä vaaleissa.

Tuomi uskoo, että asenteisiin vaikuttamalla ja viestimällä ilkivallasta voidaan estää negatiivisa asioita.
– Ilkivalta voidaan nostaa esiin kampanjaviestinnässä korostaen, että demokratiassa mielipiteet kohdataan keskustelulla, ei tuhoamalla toisten omaisuutta. Myös rangaistusten tunnetuksi tekeminen, sillä monet eivät tiedä, että vaalimainosten tuhoaminen on rikos, josta voi seurata sakkoja tai jopa vankeutta. Tämän esiin nostaminen voisi ennaltaehkäistä tekoja.

Ilkivalta ja vandalismi eivät koske pelkästään vaalimainoksia, vaan laajemminkin julkista ja yksityistä omaisuutta.
– Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että asenteet toisten omaisuuden kunnioittamiseen ovat muuttuneet.

Petri Görman

Lahden kaupunki on ohjeistanut vaalimainoksista

Vaalimainos tulee kiinnittää tai pystyttää tukevasti paikalleen. Se ei saa aiheuttaa liikenteelle vaaraa. Mainoksia ei saa kiinnittää puihin tai muuhun kasvillisuuteen, eikä liikennemerkkejä tai muita liikenteenohjaus-laitteita sisältäviin pylväisiin.

Ohjeissa todetaan, että vaalimainoksia ei saa sijoittaa ajoratoja erottavalle keskikorokkeelle. Alue on kielletty, vaikka se olisi asfalttia, kiveä tai nurmikkoa. Mainoksia saa kiinnittää vain ajorajan ja kevytliikenneväylän välissä olevanviherkaistan valopylväisiin.
Vaalimainoksia ei saa kiinnittää 30 metriä lähemmäksi risteysaluetta. Mainoksen alareunan on oltava vähintään 2 metrin korkeudessa. Sen etäisyys suojatiestä tulee kaikissa tapauksissa olla vähintään 20 metriä.

Yleisille alueille Lahdenkadun, Saimaankadun, Mannerheiminkadun ja Hollolankadun rajaamalle keskustassa ei saa kiinnittää vaalimainoksia. Mainostaulut tulee poistaa lupajakson viimeisenä päivänä viimeistään klo 22.

Jos mainoksia löytyy aluevarauksen jälkeen katuverkosta, poistaa kaupunki ne ja laskuttaa niistä luvan hakijaa. Mainoksen asettaja on velvollinen huolehtimaan, että mainos on siisti ja ehjä koko alueluvan ajan. Jos kaupunki joutuu poistamaan epäsiistejä tai liikenteelle turvallisuusriskin aiheuttavia mainoksia, laskuttaa kaupunki niiden poistosta luvan hakijaa. Mainostauluja voi olla enintään 50 kappaletta yhdellä ehdokkaalla.

Perussuomalaisten Johanna Ekman on ensimmäinen varavaltuutettu aluevaltuustossa. Sen lisäksi hän on vaikuttanut tällä valtuustokaudella myös asiakas- ja osallisuuslautakunnassa sekä yksilöasioiden jaostossa. Ekman on myös maakuntahallituksen jäsen sekä edustaa Päijät-Hämeen liittoa ja Suomea kansainvälisen CPMR:n Itämerikomission hallituksessa.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Nykyistä rahoitusmallia tulisi kehittää siten, että se huomioisi paremmin ennakoidun palvelutarpeen määrien muutokset sekä toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittavan ajan. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kohdalla koen, että tarvitsemme riittävän rahoituksen sekä joustavat raamit palvelujen järjestämiseen asukkaidemme palvelutarpeiden mukaisesti. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä ja väestön sairastavuudessa on alueellisia eroja. Hyvinvointialueellamme on meidän päijäthämäläisten osalta paras tieto ja tuntemus siitä, mitä palveluita tarvitsemme ja kuinka ne kannattaa alueellisesti sijoittaa sekä järjestää.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Tässä on haasteita, sillä välimatkat Päijät-Hämeessä ovat pitkiä ja etenkin pienemmät kunnat ja kaupungit, kuten Iitti, Padasjoki ja Hartola ovat kaukana esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan palveluista. On luonnollista, että emme voi tarjota näihin kuntiin yhtä laajaa palvelutarjontaa kunnan sisällä tuotettuna, mutta perustason lähipalveluiden tulee toimia ja sijaita lähellä myös Päijät-Hämeen reunamilla sijaitsevissa kunnissa. Työterveyshuollon piirissä olevat asukkaamme taas pääsevät helpommin hoidon piiriin, mutta kokonaisuutena sanoisin, että tasapuolisuus ei toteudu tällä hetkellä.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Palautekanavia tulee kehittää entisestään ja tarvitaan selkeitä toimintamalleja. On tärkeää saada kattavasti palautetta eri palveluiden toimivuudesta erilaisilta käyttäjäryhmiltä. Palautetta tulee voida jättää niin anonyymisti kuin henkilökohtaisestikin. Osallisuutta voidaan kasvattaa järjestämällä asukkaillemme ja asiakkaillemme esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, teemapäiviä ja palautekyselyitä. Saatua tietoa on tärkeää koota yhteen ja analysoida sekä hyödyntää sitä päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Saadun tiedon seuranta olisi hyvä saada kytkettyä osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä Osallisuusohjelman toimeenpano -hanke, joka jatkuu ainakin vuoden 2025 loppuun asti.

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
-Eivät ole. Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä ikään katsomatta. Erityisen huolissani olen lasten- ja nuorten jaksamisesta sekä pahoinvoinnin lisääntymisestä. Lasten ja nuorten osalta apua tulee olla saatavilla niin että puhutaan korkeintaan päivistä eikä viikoista tai kuukausista, sillä heidän kykynsä käsitellä kriisitilanteita ja järkkynyttä mieltä on eri tasolla kuin aikuisten.

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025, joten sitä on sovellettu vasta vajaan kolmen kuukauden ajan. Uuden lain keskeinen lähtökohta on vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus. Lain tarkoituksena on taata vammaiselle henkilölle hänen tarpeidensa mukaiset ja yhdenvertaiset palvelut, joissa on huomioitu yksilöllisten tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus diagnoosista riippumatta. Kyse ei ole pelkästään lain mukaisesta hengestä, vaan laki velvoittaa ottamaan yksilölliset tarpeet entistä enemmän huomioon lähtien palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelmasta. Uskon, että laki tuo parannusta vammaisen saamiin palveluihin myös Päijät-Hämeessä, kun yksilölliset tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon.

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Ei ole, mikäli tilanne on näin. Hyvässä hoitotasapainossa olevan diabeteksen kanssa pärjää ja tässä on riskinä se, että potilas ei hoida ja hoidata itseään yhtä hyvin. Lisäksi tarvitaan diabeetikoille lisää tukea siihen, miten omilla elintavoilla pystyy vaikuttamaan etenkin kakkostyypin diabetekseen, esimerkiksi mahdollisuuteen vähentää lääkityksen tarvetta. Diabeteksen aiheuttamista kustannuksista suurin osa koituu lisäsairauksista sekä toiminta- ja työkyvyn haasteista, joita voidaan ehkäistä hyvällä hoidolla. Hoitotarvikkeista säästäminen on lyhytnäköistä taloudenpitoa, jossa lyhyen aikavälin säästöt heikentävät ihmisten elämänlaatua ja voivat aiheuttaa myöhemmin lisäkustannuksia. Ketään ei saa jättää hoitamatta, ja mikäli omat varat eivät riitä sairauden hoitoon tulee niitä pystyä hakemaan toimeentulotuen kautta.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Digitaalinen päivätoiminta ei välttämättä sovellu kaikille senioreille. Muita mahdollisuus osallistua päivätoimintaan tulisi selvittää esimerkiksi tarjoavatko alueella olevat muut toimijat päivätoimintaa senioreille. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuuksia tulee kasvattaa ja näissä tulee huomioida kullekin soveltuvat ja mieleiset tavat olla mukana.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuston 29.1.2025 julkaisussa kerrottiin, että ikääntyneiden palveluiden keskeiset tavoitteet toteutuivat hyvin vuonna 2024 seuraavien osalta: ikääntyneiden palvelujen arviointi, ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy ja kotihoito. Geriatrian poliklinikalla osa asiakkaista joutui odottamaan yli hoitotakuun. Mikäli senioriväestön palveluista leikataan, tällöin palvelujen saatavuus heikkenee. Ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa vuosittain, joten en näe järkeväksi kohteeksi leikata senioriväestön palveluista ja niitä tulee kehittää entisestään.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Haluan tuoda inhimillistä näkökulmaa päätöksentekoon ja olla varmistamassa, että ihminen on päätöksenteon keskiössä. Perustason lähipalveluiden puolesta aion pitää ääntä ja olla vaikuttamassa, että niihin pääsy toteutuu asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi haluan olla lisäämässä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä vuorovaikutusta asukkaiden, asiakkaiden, hyvinvointialueen ja päättäjien välillä, jotta voimme sujuvoittaa meidän päijäthämäläisten arkea ja saada oikea-aikaista ja laadukasta palvelua niin perustasolla kuin hätätilanteissa.

Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Tätä tulisi kysyä hallitukselta. Vastuu palveluiden toteutuksesta ja niiden kustannustehokkuudesta on siirretty hyvinvointialueille. Kukin alue päättää itsenäisesti kustannusten kasvua hillitsevistä toimista omien lähtökohtiensa ja päätöksentekonsa perusteella. Nykyisessä rahoitusmallissa hyvinvointialueella on oikeus saada valtiolta lisärahoitusta, mikäli yksittäisen alueen rahoitus ei turvaisi riittävien sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistä. Lisärahoitus ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu sellaisen hyvinvointialueen palvelujärjestelmän rahoitukseen, jonka ongelmien taustalla on rakenteellisia ja erillisiä korjaustoimenpiteitä edellyttäviä ongelmia. Tästä syystä toistuva lisärahoituksen saaminen voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn ja sen tulos voi johtaa hyvinvointialueen yhdistämisen toiseen hyvinvointialueeseen

Petri Görman

Pääesiintyjien uusi albumi Riimejä ja riitasointuja julkaistiin 14.3. vas. Timo Järvinen, Vesa Haaja, Pete Salomaa ja Mika Jokinen

Lahtelainen Pääesiintyjät-yhtye julkaisi uuden, järjestyksessään neljännen albuminsa Riimejä ja riitasointuja maaliskuun puolivälissä. Bändi on tullut tunnetuksi erityisesti iloisena rillumareibillyn sanansaattajana. Joilllekin kyseinen musatermi saattaa olla vieras, joten mistä on oikein kyse?
– Rillumareibillyssä yhdistyvät Amerikan mantereen perinteinen roots-musa eli rockabilly, rock’n’roll, kantri ym. ja suomalaiskansallinen rillumarei-musiikki. Sellaisella Johnny Cash meets Reino Helismaa -meiningillä mennään linjaa bändin kontrabasisti Pete Salomaa.

Yhtyeen edellinen albumi Lauluja laitakaupungilta (2022) oli hienosti Iskelmä-Emma -ehdokkaana, joten tunsiko bändi paineita uuden albumin kanssa?
– Emme tee musiikkia palkinnot silmissä kiiluen, joten mitään paineita ei ollut eikä myöskään tule. Lähtökohtaisesti haluamme tehdä musaa, joka miellyttää meitä itseämme ja jos joku muukin siitä pitää, niin se on vain plussaa linjaa Salomaa.

Riimejä ja riitasointuja -albumi esittelee entistä monipuolisemman yhtyeen ja äänityksissä käytettiinkin tällä kertaa enemmän vierailevia muusikoita. Mukana on mm. huuliharppu, trumpetti, piano ja haitari sekä kokonainen jousiorkesteri.
– Mielestäni äänittäjä-tuottaja Jukka Salmi sai tasokkaasta vierailijakaartista irti hienoa lisäväriä kuitenkaan kadottamatta biisien alkuperäistä ideaa. Hieno juttu sekin, että kaikki vierailevat muusikot ovat Pääesiintyjien kotikaupungista Lahdesta kertoo yhtyeeen rumpali Timo Järvinen.
– Vierailijat ovat aina hyvä mauste. Ei itsetarkoitus, vaan oikealla tavalla tehty kuorrutus. Livenä jotkut biisit voivat kuulostaa vähän erilaiselta, mutta sillä ei ole mitään väliä lisää laulaja Vesa Haaja.

Albumi äänitettiin pitkällä periodilla parin vuoden aikana ns. single kerrallaan -metodilla.
– Sessio ei ollut kertarysäys, vaan se oli pilkottu osiin ja aikajanalla oli mahdollista kypsytellä ja työstää tulevaa materiaalia. Tuotantopuoli oli oppinut paljon aikaisemmista ja hienosäädöt ja -säätäjät jäivät aiempaa vähemmälle ynnää kitaristi Mika Jokinen äänitysprosessia.

Yhtye on uuteen albumiinsa silminnähden tyytyväinen.
– Omasta mielestäni nyt on syntynyt Pääesiintyjien uran tähän mennessä paras levy. Levyllä ei ole yhtään täytebiisiä, vaan kaikki puolustavat paikkaansa linjaa Haaja muiden Pääesiintyjien nyökytellessä vieressä hyväksyvästi.
– Yksitoikkoisia eivät olleet edellisetkään albumit, mutta uudelta levyltä ei löydy kahta samanlaista biisiä millään. Tunnelmat vaihtuvat sujuvasti juurevasta genrestä toiseen, tummasta jatsista räväkkään rock’n’rolliin lisää Järvinen.

Toden totta albumin biisimateriaali, joka on muuten pääosin bändin omaa tuotantoa, on varsin monipuolinen ja vierailevat muusikot tuovat uutta syvyyttä ja mielenkiintoa kappaleiden sovituksiin. Mitkä kappaleet ovat nousseet bändin omiksi suosikeiksi levyltä?
– Oma suosikkini on Matkalla, joka kasvoi yllättäen korvieni välissä pienen pienestä laulusta eeppiseksi omaelämänkerraksi maustettuna Rio Bravo -länkkärin äänimaailmalla. Uskon myös, että moni tulee yllättymään levyn viimeisestä kappaleesta Tanssin kanssa aaveiden lupaa Salomaa.

Haaja, Järvinen ja Jokinen heittävät yksissä tuumin esiin kaksi suosikkikappaletta.
– Yhdeksi suosikiksi on noussut Tuntemattomaan. Treeneissä biisi ei aluksi ottanut toimiakseen, mutta studiosessioihin se saatiin lopulta lentoon kasarityylisellä kitararock-meiningillä. Toinen on radioissakin jo paljon soinnut Vain yksi sydän, jossa kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen itsestään. Bändi sai loihdittua uusvanhan iskelmällisen rocksoundin, joka kunnioittaa alkuperäistä sovitusta.

Musiikkialalla eletään haastellisia aikoja, sillä monia keikkapaikkoja on mennyt nurin ja muutenkin musiikin kuluttajien tottumukset ovat muutoksen kourissa. Yhtye luottaa kuitenkin live-esiintymisten voimaan. Pääesiintyjät aloittaa levynjulkaisukiertueensa 21.maaliskuuta Jyväskylästä. Minkälaiset ovat bändin poikien kiertueodotukset?
– Uskon että “oikealla” musiikilla on tämän päivän AI-maailmassa aina oma paikkansa. Ihmiset kaipaavat positiivisuutta ja rehellisyyttä, ja sitä rillumareibilly tarjoaa. Suomen keikka-areenoilla on ihan varmasti Pääesiintyjien omintakeisen tyylin mentävä rako. Livenä Pääesiintyjät on parasta A-ryhmää paaluttaa Vesa Haaja.

Ilari Mäenpää

LIVE: Pääesiintyjät levynjulkaisukiertueella Lahdessa 12.4. Wanha Mestari, keskusta

Lahtelainen ja launeelainen Tauno Ylä-Soininmäki on sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaana huhtikuun kuntavaaleissa. Hän on Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen. Nyt mies kokee, että on oikea hetki lähteä päättämään yhteisistä asioista.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kestää hyvinkin. Saadaan turvalliset muusta liikenteestä pois olevat harjoitteluolosuhteet. Rata oli kaavailtu ensilumen ladun reitille, niin ei tarvitse tuhota luontoa ja kaataa puita. Toinen ja ehkä varteenotettavampi vaihtoehto on laittaa se täysin stadionalueelle. Arvioutu radan hinta on kohtuullinen ja kun siihen on saatu huomattava summa valtionapua.

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Tähän on hieman aikaista arvioida, kun vaihto oli vuoden vaihteessa ja muutto uusiin tiloihin on varmasti vaikuttanut palveluihin. Jatkossa tasoon vaikuttaa, miten kaupungilla riittää rahat hyvän palvelun ylläpitämiseen. Suurin ongelma on, että tarjottavia työpaikkoja ei ole ja hakijoita paljon.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Ei ole. Lähikirjastoja tarvitaan pitämään yllä myös alueen vetovoimaa. Melkein jokaisessa kaupunginosassahan lähikirjasto löytyy. Harmi, että Launeen kirjasto lopetetaan sivistystoimen säästöjen vuoksi, joskin onhan rakennus jo mittavan peruskorjauksen tarpeessa. Valtuusto vaihtuu, niin katsotaan jos vaikka saataisiin lisäaikaa, kun sinne saatiin kaksi ilmanvaihtokonetta parantamaan ilman laatua.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Nykyinen taso on hyvä. Tärkeä tapahtuma Lahden imagolle ja jättää rahaa majoitukseen ja muille yrittäjille.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Vertaistukitoiminta ja yhdistykset täydentää oleellisella tavalla hoitopolkua ja läheisen jaksamista. Sille on kasvava kysyntä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa. Järjestöjen toimintaedellytyksiin kohdistuvat heikennykset herättävät kuitenkin huolen siitä, pystymmekö tarjoamaan tukea myös tulevaisuudessa ja tähän tarvitaan kaupungilta enemmän rahallista tukea. Myös lähiliikuntapaikkoja, luonto ja leikkipaikat pitää ottaa huomioon, kun kaavoitetaan asuinalueita.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Pyritään saamaan uudet suunnitellut päiväkodit rakennustyön alle, pois parakeista ja vanhat käytöstä poistetut kylmäksi lasketut rakennukset purkuun. Tapparankadun päiväkoti olisi pitänyt peruskorjata heti. Lähiliikunta ja leikkipaikkoja pitää ylläpitää ja saada lisää. Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa. Asukas ja omakotiyhdistyksillä on myös tärkeä osa alueen viihtyvyyden kannalta.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Viimeisimmässä suunnitellussa muodossaan ja hinnalla katsomorakennusta ei pidä rakentaa, kun on monta koulua ja päiväkotia parakeissa. Investoidaan ensin niihin. Katsomon rakentaminen on perusteltua vain siinä tapauksessa, että Veikkausliiga vaatii keinonurmikentän käyttöä. Katsomo sinänsä ei vaikuta kenenkään harjoitusolosuhteisiin, koska kenttä on lämmitetty eli aina käytettävissä. Pukukopit ovat käytettävissä, tosin hieman rajalliset, mutta niillä on pärjätty. Odotellaan uusia karsittuja suunnitelmia ja olisi hyvä, jos uuteen rakennukseen saisi rakennettua katsomon myös pesäpallon katseluun, sitten kun siihen on varaa.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Ei missään tapauksessa! Nämä kaikki ovat olennaisia laadukkaan opetuksen ja oppilaiden monipuolisen oppimisen kannalta. On tärkeää löytää muita säästökohteita, jotka eivät suoraan vaikuta opetuksen laatuun ja oppilaiden mahdollisuuksiin saada monipuolista ja kattavaa koulutusta.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Kyllä kannattaa, koska jokainen veronmaksaja on tärkeä. Kaupunkimme pienemmät asumiskustannukset ja sujuva junaliikenne houkuttelee toivottavasti tänne lisää väkeä.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
– On tärkeä, että yrityksille tehdään tontteja, mutta miksi tämä alue kaavoitettiin juuri alueen korkeimpaan kohtaan? Jouduttiin tekemään iso ja kallis louhimistyö. Olisiko muutaman sadan metrin päässä tasaisella maalla päässyt vähän halvemmalla. Olisi voinut jättää vuoren siihen ja käyttänyt nekin säästöt muun infran ylläpitoon ja kaupunkikuvan kehittämiseen.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Kaikki tapahtumat ja kongressit, jotka tuovat rahaa kaupungin yrityksille on tervetulleita. Tämä myös tekee kaupungista houkuttelevamman elävämmän. Hotellikapasiteetin puute rajoittaa osittain tapahtumien saantia.

Petri Görman

Kirsi Lehtimäki toimii Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Sosialidemokraatti Kirsi Lehtimäki on Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän on ollut myös ensimmäisen aluevaltuuston jäsen.Lehtimäki on lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Ei tarvita. Ensimmäisen kauden aikana valtiovarainministeriön ote on ollut tiukka. Vaatimus alijäämien kattamiseksi on ollut ja on kohtuuttoman tiukka Päijät-Hämeelle. Täällä on toteutettu monet säästöt ja rakenteelliset muutokset, joiden kanssa muualla vasta kipuillaan. Terveyskeskusten vuodeosastoja lakkautettiin jo 2017. Myös keskussairaalasta on lakkautettu osastoja. 2017 jälkeen on suljettu noin 160 vuodeosastopaikkaa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lahdessa palveluita on keskitetty: neuvolat perhekeskukseen ja lähiklinikoita keskustaan Lahden kaupunginsairaalaan.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Melko hyvin. Meillä on yksi keskussairaala ja siihen olemme tottuneet. Peruspalveluita on saatavissa kunnissa. Jonkun verran on alueellisia eroja johtuen palvelujen tuottajasta. Suunterveydenhuoltoa ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita tuotetaan omana toimintana ja Harjun terveyden toimesta. Joissakin toiminnoissa Harjun terveys pärjää paremmin. Kiirevastaanotoista tulee hyvää palautetta. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden erot ovat keskusteluttaneet paljon.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Uusia keinoja pitää miettiä koko ajan. Nyt on käytössä asiakasraati. Lakisääteisiä ovat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. Neuvostoilta ja raadeilta pyydetään esimerkiksi lausuntoja moniin valmisteltaviin asioihin. Neuvostot tekevät aloitteita ja kannanottoja. Viestit kulkevat molempiin suuntiin. Aluehallituksen puheenjohtaja osallistuu neuvostojen kokouksiin ja tuo viestejä

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole. Etenkin nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille. Nopea ja helposti saavutettavissa oleva apua estää ongelmien pahenemisen.

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Kohtuullisen hyvin. Päijät-Hämeessä on maan halvimmin tuotetut vammaispalvelut. Kun koko hyvinvointialueella tuskaillaan kovissa säästöpaineissa on valvottava etenkin heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja heidän lakisääteisten oikeuksien toteutumista

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Ei – onko näin? Minulla ei ole tarkkaa tietoa.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Ei. Päivätoiminta, joka on vahvasti hyvinvointia ja terveyttä edistävää. Se on toimintaa, jota mielestäni myös kunnat voivat järjestää. Näissä rajapinnoissa käydään keskustelua kuntien kanssa. Kunnilla on edelleen vastuuta hyvinvoinnin edistämisestä.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Meillä on maan halvimmat ikääntyneiden palvelut. Palveluiden piiriin pääsyn kriteerit ovat jo tiukat. On selvitetty, että ne eivät olisi merkittävästi tiukemmat kuin muilla hyvinvointialueilla. On huolestuttavaa, että maan halvimmin tuotettavista palveluista pitää edelleen leikata. Etenkin hyvinvoinnin edistämisen osalta kunnat ja hyvinvointialue käyvät koko ajan keskustelua. Niin käydään omassakin kunnassa.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Olen kokenut kuntapäättäjä ja myös kokenut soteammattilainen. Mielestäni minulla on kokemusta, tietoa ja verkostoja, joiden avulla voin hoitaa aluepäättäjän tehtävää hyvin. Perheeni kautta minulla on myös laajaa kokemuksesta asiakkuuksista. Sote on erittäin laaja kokonaisuus. Omalla taustalla tunnen sen laajasti sekä terveyspalveluiden, ikääntyneiden palveluiden, perhepalveluiden, vammaistyön ja sosiaalityön osalta. Tällä hetkellä työskentelen työsuojeluvaltuutettuna. edustan lapsiperhepalveluiden ja vammaispalveluiden henkilöstöä.

Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Ehkä. Päijät-Häme on sopivan kokoinen väestöpohjaltaan. Palveluverkko on kompakti. Meillä on vain yksi keskussairaala. Täällä on jo pitkä historia kuntien välisessä yhteistyössä, joka on toimivaa. En näe, että Päijät-Hämettä oltaisiin yhdistämässä muihin alueisiin.

Petri Görman

Launeen seurakunta täytti 70 vuotta 1.1.2025. Juhlamessu ja kansanjuhla järjestetään kirkolla 2.3.

Lahteen muutti paljon siirtolaisia asumaan työn vuoksi sodan jälkeen. Etelä-Lahteen rakennettiin silloin kerros- ja omakotitaloja, koska Askon ja Upon työntekijät tarvitsivat uusia asuntoja. Kaupungissa oli myös paljon muuta metalli- ja puusepänteollisuutta.

Arkkitehti Erik Lindroosin suunnittelema Launeen kirkko valmistui vuonna 1953. Kaksi vuotta myöhemmin etelälahtelaiset saivat oman seurakunnan.
– Lahdessa oli olemassa vain Lahden seurakunta 1950-luvun alussa. Etelä-Lahti oli kasvava alue heti sodan jälkeen ja seurakuntien hallinnossa syntyi ajatus, että alueelle tulee rakentaa oma kirkko ja organisoida seurakunnallista toimintaa, kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.

Etelä-Lahdessa seurakuntalaiset olivat aktiivisesti mukana kaikissa hengellisissä tapahtumissa 1950-luvulla ja kirkko organisoi paljon erilaista toimintaa alueen aikuisille, lapsille ja nuorille.
-Ihmiset totesivat heti, että kirkkorakennus on liian pieni. Sen vuoksi kirkko laajennettiin jo vuonna 1957 ja silloin valmistui Tapparankadun puolelle pieni siipiosa.

Launeen seurakunnan kirkkoherra asui pappilassa vielä 1950-luvulla.
– Samassa rakennuksessa oli asunnot myös diakonissalle ja suntiolle.

Seurakuntaan organisoitiin kuorotoimintaa, miestenpiiri ja partio.
– Seurakuntien poikatyö oli myös aktiivista 1950-luvulla. Tähän nuorisotyöhön osallistui tuhansia nuoria Lahden alueella.

Launeen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Pertti Ranta. Sen jälkeen virkatehtävää ovat hoitaneet muun muassa Aatto Ruohonen, Veikko Korhonen, Jaakko Ripatti ja Timo Pokki.
– Minä olen Launeen seurakunnan kuudes kirkkoherra.

Launeella on ollut aina hyvää pöhinää

– Launeen kirkko on ollut aina matalan kynnyksen talo. Kirkko on koettu houkuttelevan kodikkaaksi. Yhä edelleen saamme tästä asiasta palautetta.

Sen vuoksi Launeen kirkon ovet ovat arkipäivisin auki kaikille sinne vierailemaan tuleville ihmisille.
– Kirkkoherrana olen antanut ihmisille mahdollisuuden kehittää ja osallistua toimintaan. Olen vastuuttanut ihmisiä ja puhunut tämän asian puolesta.

Kirkkoherra Pelkonen toteaa, että hänen mielestään seurakunta ei ole työntekijöiden yhteisö vaan seurakuntalaisten seurakunta.
– Meillä tapahtuu jatkuvasti kaikkea ja toiminamme on monipuolista. Se näkyy näissä asioissa, kun yhteisö puhaltaa yhteen hiileen.

Kirkkoherran mukaan seurakunta suuntaa uudelle vuosikymmenelle toivorikkaana, vaikka yhteiskunta elää haastavaa ajanjaksoa.
– Uusimpien tutkimusten mukaan erityisesti nuoret miehet ovat kiinnostuneet henkisistä asioista aiempaa enemmän. Se kertoo siitä, että kirkolle ja sen eri seurakunnille on olemassa edelleen sosiaalinen tilaisuus osana suomalaista yhteiskuntaa. Sen huomaa myös Launeella, että meidän toimintaa arvostetaan huomattavan paljon.

Petri Görman

Sosialidemokraatti Tomi Sairomaa on ollut varavaltuutettu vuodesta 2009 lähtien. Nyt hänestä tuli kolmeksi viimeiseksi kuukaudeksi varsinainen valtuutettu, koska kaupunginvaltuutettu Erkki Nieminen menehtyi. Kokenut poliitikko on ollut myös kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja kaupunginhallituksen varajäsen.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kyllä kestää. Tällä hetkellä on maastoon ajettu enemmän sinne kuulumatonta ainesta latupohjaa varten. Rullahiihtorata tukee ensilumenlatua ja sen pidempiaikaista käyttöä.

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Nyt on liian aikaista arvioida sitä. Kaupungille tulee lisää kustannuksia ja tämän hetken linjaukset esimerkiksi työllistämistuen saannista on todella huonot, jos ajatellaan kolmatta sektoria.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Ei ole. Kirjastoverkkoa ei pitäisi supistaa yhtään. Launeen kirjaston lakkautuspäätös pitäisi pyörtää.
Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Nykyinen määrä on sopiva. Valtio pitää saada laajemmin mukaan talkoisiin ja Lahdesta pitää tulla Suomen hiihtourheilupääkaupunki.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Lähiliikuntapaikat tulee pitää kunnossa. Kannustetaan terveellisempiin elämäntapoihin. Kaavoitetaan tarvittavat tontit ja tehdään yhteistyötä
hyvinvointialueen kanssa.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Puretaan vanha Salinkallion koulu ja kaavoitetaan siihen uusia tontteja. Pidetään Pippo-Kujala monipuolisena yritysalueena. Pidetään lähiliikuntapaikat ja leikkipaikat kunnossa. Edistetään Renkomäen sorakuopan eheyttämistä virkistyskäyttöön.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Kisapuisto rakentuu ensi vaalikauden aikana. On tärkeää, että saadaan fasiliteetit kuntoon. Kaavaprosessi etenee ja on vuodenvaihteessa valmis päätettäväksi. Tällä hetkellä kuullaan alueella toimijoita.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Ei näistä mistään pidä säästää. Lapset ovat meidän tulevaisuutemme, ja heihin pitää panostaa.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Kannattaa, mutta myös joukkoliikenne tulee olla sujuvaa ja edullista. Lahteen tarvitaan lisää muuttovoittoa.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
– En mitenkään. Pippo-Kujalan tontit sijaitsevat logistisesti niin hyvällä paikalla, jos Fazer ei sinne päätä investoida, niin tonteille löytyy varmasti tulijoita. Lahti tarvitsee lisää elinvoimaa, yrityksiä ja työpaikkoja.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Lahti tarvitsee kaikenlaisia tapahtumia laidasta laitaan. Niin pieniä, kuin isojakin. Lahti on tapahtuma kaupunki ja sellaisena pitää pysyä. Kaikki muualta tulevat matkaajat jättävät rahaa Lahteen.

Petri Görman

Kari Kallio on toista kertaa aluevaaliehdokkaana ja kolmatta kertaa kuntavaaliehdokkaana Asikkalassa. Kristillisdemokraattista puoluetta edustava Kallio oli myös edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaana.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Sote-lait antavat toiminnalle hyvän pohjan. Koska nyt eletään vielä alkuaikoja, lakeihin on tulossa tarkennuksia. Rahoitus on ollut alusta lähtien äärimmäisen tiukka, joten rahoittajan ohjausta on tarpeen kuunnella. Toiminta tulee sopeuttaa potilaan hyvän hoidon kannalta optimaalisesti talouden raameihin.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Perusterveydenhoito on varsin hyvin saatavissa kaikilla alueilla, mutta erikoissairaanhoidon saatavuus riippuu kunkin alueen keskussairaalan palveluista ja tasosta. Yliopistosairaaloita on viisi ja muilta alueilta voidaan joutua kuljettamaan potilaita niihin ja erityistapauksessa esim. HUS:iin. Myös hinnoissa on eroja. Esimerkiksi iäkkäiden palveluissa kalleimmalla alueella hinta on 30 prosenttia keskitason yli ja edullisimmalla noin 30 prosenttia keskitason alle. Keski-Suomen hyvinvointialueella kulut asiakasta kohden ovat 21 prosenttia pienemmät kuin kalleimmalla alueella.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta. Kun hyvinvointialueen johto ja tiedottajat kiertävät maakuntaa, he voivat kerätä palautetta ja toiveita alueen ja kuntien asukkailta suullisesti ja lomakkeilla sekä myös netissä. Sekä printtimediassa että digisivustoilla voidaan jakaa tietoa hyvinvointialueen toiminnasta ja muun muassa kustannuksista ja samalla houkutella ihmisiä kertomaan kokemuksiaan ja näkemyksiään.

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole täällä eivätkä koko maassa. Näistä on säästetty liikaa ja nyt joudutaan maksamaan kalliimpia hoitoja sekä kustannuksia syrjäytymisestä. Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat on todettu jopa yhtä tehokkaiksi kuin kohtaamiset terapeutin kanssa. Tämä on uutta ja yllättävän toimivaa. Se on helpotus päättäjille ja johdolle, kun on myös onnistuttu lisäksi säästämään kustannuksissa. Myös vertaistukiryhmät ovat toimivia ja kustannustehokkaita.

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Uusi laki korostaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsenäisyyttä asumisessa ja kaikessa elämisessä. Tämä on nykytrendin mukainen hyvä suunta, johon sote-palveluissa ilman muuta pyritään. Kyse on paljon avustajien saatavuudesta ja rahan riittävyydestä palkka- ja varustelukustannuksiin.

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Tähän on tultu STM:n asetusten ja sote-alueiden ohjeiden määräyksestä. Sote-kustannuksia on pyritty vähentämään ja palveluja uudistamaan. Taustalla lienee ollut hallituksen tavoite, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta terveydestään elintapoja parantamalla. Tavoite on hyvä, mutta hoitokustannukset voivat olla vähävaraisille lii-kaa. Hän voi saada Kela-korvausta lääkärinlausunnon perusteella. Myös toimeentulotuki kattaa lääkkeet ja hoitotarvikkeiden kulut.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen esitti maakuntakierroksellaan, että kun uusi tekniikka ja tekoäly tarjoavat nyt mahtavia työkaluja, miksi emme ottaisi niitä käyttöön. Taustalla on budjettivarojen niukkuus, mutta myös työntekijöiden heikko saatavuus. Tässä on järkeä, mutta sosiaalisia kohtaamisia pitää myös järjestää kaikin mahdollisin eri tavoin. Ihmistä ei lemmikki eikä kone korvaa, mutta eläimistäkin on saatu osittaista hoiva-apua.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Tuntuva leikkaus vaikuttaa palvelun laatuun ja määrään vähentävästi. Vanhusten hoito kokonaisuutena kuuluu kalleimpiin hoidon osioihin, joten siitä, kuten muustakin, on myös tarvetta leikata. Uusi tekniikka ja edistyneet tekoälysovellukset mahdollistavat kustannusten säästön. Yllättävän nopeasti – pakkotilanteessa – hyvinvointialueet ovat kirimässä kustannuksiaan kohti nollabudjetteja. Säästöt ovat mahdollisia, mutta siitä huolimatta jokaisen asiakkaan ja potilaan hoito on taattava, kuten Suomen perustuslaki edellyttää.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Pyrin edustamaan terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä järjen ääntä – tärkeimmistä tinkimättä – Kristillisdemokraattien linjan mukaisesti. Ihmistä ja lähimmäistä emme jätä emmekä unohda, vaikka tekniikan huimaa kehitystä pyrimmekin hyödyntä-mään. Opintoalani Teknillisessä korkeakoulussa oli fysiikka ja pääaineeni oli lääketieteellinen tekniikka. Tutkimustyössä kehitin digitaalista stetoskooppia ja Lääkelaitoksessa toimin yli-insinöörin vt. vakanssilla. Tunnen, että terveydenhuollon tekniikka ja palvelut ovat lähellä sydäntäni. Myös usea läheiseni toimii lääkärinä ja hoitoalalla.

Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Kyllä. Kustannuksia pyritään edelleen pienentämään sekä aluevaltuustojen ja -johdon että hallituksen toimesta. Tässä vaiheessa hallitus on sitoutunut toteuttamaan kaikki 21 hyvinvointialuetta ja se haluaa katsoa, pääsevätkö alueet nolla- tai positiivisiin vuosituloksiin. Elleivät pääse, pöytälaatikossa on varasuunnitelma, jonka mukaan alueita voidaan vähentää.

Petri Görman