Kategoria: Ajankohtaista

Lahden kaupungin osallisuuskoordinaattori Sanna Virran mukaan kumppanuuspöydät voivat vielä vaikuttaa aluepalveluohjelmaan ennen kuin se etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn syksyllä.

Lahden kaupungin aluepalveluohjelman valmistelu jatkuu vielä syksyyn asti. Ennen lopullista päätöksentekoa myös kaupungin kumppanuuspöydät voivat antaa näkemyksensä ohjelmasta.

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virran mukaan aluepalveluohjelmaa käsitellään vielä elokuussa kumppanuuspöydissä. Tavoitteena on, että ohjelma etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi lokakuussa.

– Keskustelemme ehdotuksesta vielä elokuussa. Kyseessä on julkinen pohdinta kaupungin palveluverkosta ja sen kehittämisestä.

Kumppanuuspöydät antavat lausuntonsa

Lahdessa toimii neljä kumppanuuspöytää, jotka ovat asukkaiden vaikuttamiskanavia. Jokainen pöytä voi antaa oman lausuntonsa aluepalveluohjelmasta ennen lopullista päätöksentekoa. Eteläisen alueen kumppanuuspöytä kokoontuu vielä elokuussa keskustelemaan ohjelmasta. Lisäksi asiasta keskustellaan aluepalvelutoimikunnan kanssa.

Virran mukaan eteläisen alueen näkökulmasta ohjelman toimenpide-ehdotukset näyttävät pääosin myönteisiltä. Erityisen tärkeänä hän pitää kirjausta uuden päiväkodin rakentamisesta Hennalan alueelle.

– Launeen päiväkoti on ollut pitkään väliaikaisissa parakkitiloissa. On hyvä linjaus, että alueelle rakennetaan uusi päiväkoti, Virta sanoo.

Hänen mukaansa myös Kaarikadulle avautuva uusi päiväkoti täydentää palveluverkkoa toisella puolella aluetta. Esiopetus puolestaan siirtyy Länsiharjun koululle.

Virta arvioi, että keskustelua herättää myös Saksalan uimahallin tulevaisuus.

Asukasdemokratia on vakiintumassa Lahteen

Kumppanuuspöydät ovat toimineet Lahdessa vuodesta 2021 lähtien. Nyt käynnissä on toiminnan kolmas kausi. Kaikissa neljässä kumppanuuspöydässä on yhteensä 80 jäsentä. Eteläisessä kumppanuuspöydässä toimii 20 jäsentä. Jäseniksi haetaan avoimen hakuprosessin kautta kahden vuoden välein.

Kuka tahansa yli 13-vuotias lahtelainen voi hakea mukaan. Jäsenistöön pyritään saamaan eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta kaupunkia. Mukana on myös yhdistysten, seurakuntien, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen edustajia. Nuoret ovat hakijoissa usein vähemmistönä, mutta jokaisessa pöydässä toimii nuorisovaltuuston edustaja.

Eteläinen kumppanuuspöytä on ollut aktiivinen järjestämään asukastilaisuuksia. Aluepalveluohjelman valmistelun aikana se on järjestänyt useita Kerro pois -tilaisuuksia, joissa asukkaat ovat voineet kertoa näkemyksiään kaupungin palveluista.

Virta pitää kehitystä rohkaisevana.

– Olen iloinen siitä, että Lahdessa on voitu rakentaa tällainen toimintamalli. Asukasdemokratia alkaa tuottaa näkyviä tuloksia, vaikka työ vaatii aikaa. Olemme hyvällä tiellä.

Petri Görman

Omalähiön toimitus viettää kesälomaa 6.7. – 2.8.

Toimistolle palaamme maanantaina 3.8. ja ensimmäinen loman jälkeinen lehti ilmestyy perjantaina 7.8.

Hyvää kesää!

The 69 Eyes -yhtyeen laulajana ja Jyrki 69 -taiteilijanimellä tunnettu Jyrki Linnankivi on kiertänyt maailmaa rockmuusikkona, mutta nyt hänen matkansa jatkuu teologian opintojen parissa. Hänen mukaansa usko, musiikki ja historian tuntemus auttavat ymmärtämään myös nykyajan ilmiöitä.

The 69 Eyes -yhtyeen laulajana ja Jyrki 69 -taiteilijanimellä tunnettu Jyrki Linnankivi on tullut suomalaisille tutuksi pitkän rockuransa kautta. Vuosikymmeniä kestänyt ura on vienyt hänet keikkalavoille eri puolille maailmaa.

Nyt hänen elämäänsä on avautunut uusi luku, sillä hän opiskelee teologiaa.

– Olen kaiken nähnyt ja kokenut. Ei taida olla sellaista kiveä, jota en olisi elämässäni kääntänyt. Minun ikäiselleni bändin perustaminen oli väylä nähdä maailmaa. Ensin tutustuin Suomeen ja sitten ulkomaihin.

Linnankivi kertoo käyttäneensä matkat hyödyksi myös muuten kuin keikkailuun.

– Kävin aina museoissa, kirkoissa ja nähtävyyksissä. Varsinkin vanhan Euroopan kirkot olivat minulle tärkeitä paikkoja. Rockin ansiosta sain nähdä maailman.

Kun vuosikymmenten aikana oli tullut koettua paljon, niin heräsi ajatus uudesta suunnasta.

– Mietin, mitä voisin vielä tehdä. Kirkolliset asiat ovat kulkeneet elämässäni mukana aina, joten opiskelupaikka teologisessa tiedekunnassa oli toiveiden täyttymys. Oli hienoa päästä vielä yli viisikymppisenä opiskelemaan ja sivistämään itseään.

Teologia auttaa ymmärtämään tätä aikaa

Linnankiven mukaan teologia on yllättänyt monipuolisuudellaan. Hän korostaa, ettei kyse ole vain uskonnosta, vaan myös historiasta, ihmisistä ja yhteiskunnasta.

– Opinnot ovat opettaneet minua ymmärtämään elämää ja ihmisiä. Teologia on tiede, joka elää ajassa. Historian kautta löytyy jatkuvasti vertailukohtia nykyhetkeen.

Hänen mukaansa maailman tapahtumat eivät synny tyhjästä.

– Historia toistaa itseään. Kun seuraa uutisia, huomaa nopeasti, ettei mikään ilmiö ole täysin ennenkuulumaton.

Yksi ensimmäisistä opetuksista yliopistossa jäi erityisesti mieleen.

– Heti opintojen alussa meille opetettiin lähdekritiikkiä. Kun näkee uutisen tai väitteen, niin pitää aina miettiä, kuka kertoo ja miksi kertoo. Se on lisännyt omaa ymmärrystäni tästä ajasta.

Linnankiven mukaan opinnot ovat myös tuoneet hänet aiempaa lähemmäksi seurakunnan toimintaa.

– En ole koskaan ollut seurakunnasta poissa, mutta nyt olen siellä enemmän läsnä. Toivon, että voin tulevaisuudessa hyödyntää opintojani niin, että pystyn tuomaan ihmisille apua ja lohtua.

Myös musiikki liittyy hänen mielestään hengellisyyteen.

– Kaikki taide ja musiikki ylistävät elämää. Raskaassakin musiikissa on usein kaipuu johonkin itseämme suurempaan.

Rippikoulu yhdistää suomalaisia sukupolvesta toiseen

Linnankivi uskoo, että rippikoululla on edelleen vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Kolme neljästä nuoresta käy edelleen rippikoulun. Se kertoo, että sillä on suomalaisille sukupolvikokemus.

Hänen mukaansa monet yhteiset kokemukset ovat vuosien varrella kadonneet.

– Enää kaikki eivät katso samoja televisio-ohjelmia tai kuuntele samoja artisteja. Silti rippikoulu yhdistää edelleen nuoria eri puolilta Suomea.

Linnankivi näkee rippikoulun ennen kaikkea siirtymäriittinä.

– Se on askel lapsuudesta kohti aikuisuutta. Minun nuoruudessani leikillisesti sanottiin, että rippikoulun jälkeen sai ”naimaluvan”. Todellisuudessa silloin siirryttiin lasten leikeistä kohti aikuisempaa elämää.

Hän pitää myös yhteislaulua tärkeänä osana rippikoulua.

– Jokaisella sukupolvella on omat suosikkilaulunsa, mutta yhdessä laulaminen luo yhteisöllisyyttä. Se kuuluu ihmisyyteen.

Linnankivi ei usko rippikoulun merkityksen hiipuvan.

– Rippikoululla on yli sadan vuoden perinne, ja uskon sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Lähimmäisenrakkaus on arvo, jonka varaan Suomea on rakennettu. On hienoa nähdä konfirmaatiossa nuoria, jotka ovat uuden elämänvaiheen kynnyksellä.

Haastattelun lopuksi Linnankivi palaa vielä omiin juuriinsa Lahdessa.

– Kärpäsessä oli aikanaan Linnankiven kauppa. Se oli isoisäni pitämä kauppa, joka tietääkseni on edelleen olemassa.
Kärpänen on minulle myyttinen puutarhakaupunginosa, jonka historia kiehtoo edelleen.

Petri Görman

Kaksi vuotta eläkkeellä ei ole muuttanut toimittaja Petri Sarasteen tärkeintä rutiinia. Aamu alkaa edelleen uutisilla. Päivän lehdet luetaan tarkasti, puhelimesta seurataan maailman tapahtumia lähes tauotta, ja uutisvirta kulkee mukana aamusta iltaan.

Vuosikymmenten työ MTV:n ulkomaantoimittajana näkyy edelleen tavassa katsoa maailmaa.

– Elän vieläkin uutisvirrassa. Se on niin verissä, ettei siitä voi olla päivääkään pois. Uutisia seuraan myös kännykästä, ja se koukuttaa, jos mikä.

Vaikka eläkkeellä oloa on takana jo toista vuotta, niin maailman kriisit herättävät edelleen tutun tunteen.

– Sotahevosen kaviot raapivat maata, kun maailmalla tapahtuu jotain merkittävää. Kyllä sitä vieläkin haluaisi lähteä tekemään juttuja.

Samalla Saraste tunnistaa, miksi oli oikea hetki siirtyä syrjään.

– Jossain vaiheessa huomasin, kuinka henkisesti ja fyysisesti raskasta ulkomaankirjeenvaihtajan työ oli. Kuvasin, leikkasin ja toimitin jutut usein yksin.
Vähillä unilla mentiin pitkään, ja se alkoi tuntua kehossa. Oli aika antaa tilaa nuoremmille.

Hän muistuttaa, että television minuutin mittainen uutisjuttu näyttää katsojasta usein yksinkertaiselta.

– Todellisuudessa sen takana voi olla valtava määrä työtä. Se näyttää ulospäin helpolta, mutta ei sitä ole.

Kesä on aikaa hidastaa

Kesästä Saraste nauttii täysin rinnoin. Hän kuvailee itseään kesäihmiseksi, vaikka on syntynyt syksyllä.
– Ainoa asia, josta en pidä, ovat hyttyset.

Tänä kesänä yllätys odotti Heinolassa.

– Olimme tuttavien mökillä, eikä siellä ollut yhtään hyttystä. Ihmettelin sitä kovasti, sillä yleensä niitä on saarissa lepikoiden ja koivikoiden vuoksi runsaasti.

Kesä tarkoittaa Sarasteelle myös yksinkertaisia nautintoja.

– Perjantaisin Saimaalta saa tuoreita muikkuja kesäpaikan läheltä, eikä niitä tarvitse lähteä itse pyytämään verkoilla. Mansikat ja jäätelö kuuluvat niin ikään jokaiseen kesään.

Kirjojenkin pariin hän ehtii, mutta valinta on aina samanlainen.

– En lue rakkaus- tai rikosromaaneja. Minua kiinnostavat tietokirjat. Hyötylukemista harrastan.

Parhaillaan työn alla on näyttelijä Anthony Hopkinsin elämäkerta.

– En ole nopea lukija. Olen jopa hieman kateellinen ihmisille, jotka osaavat ottaa rauhassa aikaa lukemiselle.

Lahden vahvuudet näkyvät vasta paluun jälkeen

Pitkään ulkomailla työskennellyt Saraste katsoo nykyään Lahtea uudenlaisesta näkökulmasta. Kymmenen vuotta Kiinassa muuttivat käsitystä siitä, mikä arjessa todella on tärkeää.
– En kaipaa enää sitä säpinää, ruuhkia, jonottamista ja saasteita. Lahdessa pääsee käytännössä kaikkialle kymmenessä minuutissa.

Erityisesti julkinen liikenne on tehnyt vaikutuksen.

– Tajusin vasta nyt, kuinka hyvin se täällä toimii. Seniori-iässä sitä osaa arvostaa aivan eri tavalla.

Kesäkaupunki on yllättänyt myös tapahtumatarjonnallaan.

– Lahdessa on paljon enemmän kuhinaa kuin moni ehkä ymmärtää. Markkinatkin yllättivät suuruudellaan. Monessa suomalaisessa kaupungissa ei ole näin aktiivista toimintaa.

Saraste nostaa esiin myös Sibeliustalon.

– Se on upea rakennus ihan oman kodin naapurissa. Nyt tuntuu siltä, että jokainen lahtelainen on hyväksynyt sen osaksi kaupunkia.

Hänen mielestään myös Vesijärvi, sataman vanhat laivat ja Vääksyn kanava ovat nähtävyyksiä, joita ulkopaikkakuntalaiset osaavat arvostaa.

– Naapurini vei ulkomailla asuvan vävynsä perheineen Vääksyn kanavalle. Sulut tekivät heihin suuren vaikutuksen. He nauttivat jopa yllättäneestä vesisateesta.

Paras paikka kesäillan viettoon löytyy kuitenkin läheltä.

– Paras paikka katsoa auringonlaskua on oma parveke Ruoriniemessä.

Vaikka kesäpaikka löytyy Saimaan rannalta, niin Saraste tunnustautuu kaupunki-ihmiseksi.

– Elämä kaupungissa on yksinkertaisesti helpompaa.

Sotien muistot eivät katoa mielestä

Työvuodet maailman kriisialueilla ovat jättäneet pysyvän jäljen. Saraste raportoi Ukrainasta jo Maidanin mielenosoitusten alkuvaiheista lähtien vuodesta 2014. Hän teki viikon tai kahden mittaisia työjaksoja, mutta ei koskaan muuttanut maahan pysyvästi.

Työn suurin haaste ei ollut aina itse sota.

– Juttujen lähettäminen oli usein kaikkein vaikeinta. Netti ja sähköt eivät toimineet. Hotelleista oli vaikea löytää yhteyksiä, mutta joskus keskeltä ei mitään löytyi huoltoasema, jossa oli loistava verkkoyhteys.

Donbassin ja Donetskin alueilla tunnelma oli ajoittain uhkaava.

– Rehellisesti sanoen joskus pelotti. Aggressiivinen ilmapiiri oli käsinkosketeltava. Kommandopipot päässä kulkevia miehiä näkyi paljon, ja vodkaa kului.

Silti mitään vakavaa ei hänen kohdalleen koskaan sattunut. Uraan mahtui kuitenkin useita tapahtumia, jotka ovat jääneet pysyvästi mieleen. Nuorena toimittajana Bosnian sota teki lähtemättömän vaikutuksen.

– Sarajevon piiritys ja Srebrenican joukkosurmat pysäyttivät. Olin Tuzlassa hollantilaisten rauhanturvaajien mukana seuraamassa tilannetta. Kukaan ei oikein tiennyt, mitä oli tapahtumassa.

Hän muistaa vielä elävästi metsän kautta kaupunkiin saapuneet uupuneet siviilit, jotka olivat pääosin lapsia ja naisia.

– He olivat likaisia, silmät aivan valkoisina ja hysteerisiä. Se oli pysäyttävä näky.

Luonnonkatastrofeista mieleen ovat jääneet erityisesti vuoden 2008 Sichuanin maanjäristys Kiinassa sekä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa.

– Sellaiset tapahtumat muuttavat väistämättä myös toimittajaa.

Nykyään Saraste katsoo uutisia hieman toisin kuin työvuosinaan.

– Nyt ymmärrän entistä paremmin, kuinka valtava työ jokaisen uutisen taakse kätkeytyy.

Perheen kanssa kotikaupungissa

Kesä tuo mukanaan myös perheen yhteisiä hetkiä. Saraste odottaa erityisesti 3,5-vuotiaan tyttärenpoikansa vierailua.

– Hänelle on mukava näyttää Lahden uimarantoja ja puistoja.

Lapsuusmuistot vievät Mytäjäisten rannalle, jonne matkustettiin Tuovisen ruskealla bussilla kavereiden kanssa Hollolasta. Messilä puolestaan tuli tutuksi hiihtoretkillä ja myöhemmin uimarantana.

Matkakuume on sen sijaan hiipunut.

– Maailmalle ei enää tee mieli. Olen kyllästynyt pitkiin lentomatkoihin. Matkatavarat katoavat ja kaikenlaisia kommelluksia sattuu. Ei enää jaksa sitä touhua.

Yksi haave kuitenkin elää edelleen.

– Haluaisin joskus purjehtia Vesijärvellä ja Päijänteellä. Nuorempana haaveilin pidemmistä purjehduksista, mutta vaimoni tulee jo merisairaaksi pelkästään katsellessaan purjeveneitä parvekkeelta. Ainakaan kahdestaan emme siis ole lähdössä.

Maailman kriisit ovat vaihtuneet rauhallisiin kesäpäiviin Lahdessa Vesijärven rannalla, mutta yksi asia ei ole muuttunut.
Uutismies seuraa edelleen tarkasti, mitä maailmassa tapahtuu, vaikka tällä kertaa kotisohvalta.

Petri Görman

Lähteen koulun rehtori Esko Taipale pitää avointen oppimisympäristöjen muuttamista luokkatiloiksi välttämättömänä ratkaisuna.
Koulussa rakennetaan kesän aikana noin 400 metriä uusia seiniä yli 500 000 euron remontissa.

Lahden Lähteen koulussa tehdään kesän aikana yli puolen miljoonan euron remontti, jossa avoimia oppimisympäristöjä muutetaan perinteisemmiksi luokkatiloiksi. Koulun rehtori Esko Taipale arvioi, että kuusi vuotta käytössä ollut ratkaisu ei vastannut käytännön koulutyön tarpeita. Kouluun rakennetaan kesän aikana noin 400 metriä uusia seiniä. Samalla uusitaan ilmanvaihtoa, valaistusta ja sähköjärjestelmiä. Elokuussa oppilaat palaavat tiloihin, joissa jokaisella on oma työpiste ja joissa opetusta voidaan järjestää erillisissä luokissa.

– Pedagoginen ajattelu kääntyi päälaelleen, kun tulimme uuteen taloon. Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa, vaikka sen pitäisi mennä juuri päinvastoin.

Avotilat aiheuttivat jatkuvia keskeytyksiä

Lähteen koulun ongelmat eivät liittyneet yksittäisiin opetuskokeiluihin vaan koko rakennuksen rakenteeseen. Osa opetustiloista oli suunniteltu niin, että niistä kuljettiin muiden ryhmien läpi. Pahimmillaan yhdestä tilasta siirryttiin kahdeksaan muuhun opetustilaan.

– Jos joku oppilas kävi vessassa tai tunnit päättyivät eri aikaan, niin useamman ryhmän työskentely keskeytyi. Yksi ihminen saattoi häiritä useita opetusryhmiä samalla kertaa.

Opetustiloista oli avointa oppimisympäristöä noin 40 prosenttia. Käytännössä niitä ei kuitenkaan voitu käyttää vapaaehtoisina lisätiloina, sillä koulu on ollut koko ajan täynnä. Taipale arvioi, että seurauksena oli opetuksen kannalta ongelmallisia ratkaisuja.

– Samassa tilassa saattoi olla eri vuosiluokkia, eri oppiaineita ja erilaisia oppijoita. Jos mukana oli oppilaita, jotka tarvitsivat paljon tukea, niin keskittyminen oli vaikeaa kaikille.

Kauniit ajatukset eivät toimineet käytännössä

Avoimet oppimisympäristöt nousivat suosioon 2010-luvulla. Taustalla olivat vuoden 2014 opetussuunnitelman tavoitteet itseohjautuvuudesta, yhteistoiminnallisuudesta, yhteisopettajuudesta ja muunneltavista oppimistiloista. Taipale pitää tavoitteita edelleen kannatettavina.

– Ajatukset olivat kauniita ja sinänsä järkeviä. Ongelmana oli, ettei niitä saatu siirrettyä käytäntöön sellaisina kuin oli ajateltu.

Hänen mukaansa oppilasaines, suuret ryhmäkoot ja kasvaneet tuen tarpeet muuttivat lähtökohtia. Moni oppilas tarvitsee nykyisin enemmän ohjausta, eriyttämistä ja yksilöllistä tukea kuin avotiloja suunniteltaessa arvioitiin.

– Yhä useampi nuori ei pysty opiskelemaan täysin itseohjautuvasti. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat tarvita tulkkausta ja monet oppilaat muuta erityistä tukea.

Taipale katsoo, että avotila voi toimia lisätilana tai vaihtoehtoisena työskentelypaikkana, mutta ei koulun pääasiallisena ratkaisuna.

Kallis oppitunti koko koulumaailmalle

Lähteen koulun remontti maksaa yli 500 000 euroa. Rehtorin mukaan osa ratkaisuista olisi ollut huomattavasti edullisempaa toteuttaa jo rakennusvaiheessa. Taipale kertoo, että koulun henkilökunta havaitsi ongelmia jo varhain, mutta uuden rakennuksen tuoma innostus peitti puutteita alleen.

– Olimme olleet vuosia parakeissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kun pääsimme uuteen kouluun, niin siinä oli uutuuden viehätystä. Rehellisesti täytyy myöntää, että ehkä hieman sokaistuimme.

Vuosien aikana ongelmat näkyivät sekä oppilaiden että henkilökunnan arjessa. Työrauhaongelmat lisääntyivät erityisesti koronavuosien jälkeen, ja koulun tilannetta käsiteltiin myös työterveyshuollon ja aluehallintoviraston kanssa.

– Ihmiset vaihtoivat työpaikkaa. Muutokset eivät ole perustuneet pelkkiin tuntemuksiin, vaan niistä on kertynyt näyttöä.

Taipale lähettääkin viestin muille kunnille, jotka suunnittelevat uusia koulurakennuksia.

– Avotila voi olla hyvä vaihtoehtoinen tila, mutta sen ei pitäisi olla ainoa vaihtoehto. Jos nyt rakentaisin koulua, niin lähtisin siitä, että pedagogiikka määrää tilat, ei päinvastoin.

Lähteen koulun remontti kertoo samalla laajemman tarinan suomalaisesta koulusuunnittelusta. Vuosikymmenen alussa haluttiin rakentaa ajan hengen mukaisia oppimisympäristöjä. Nyt monessa kunnassa arvioidaan uudelleen, kuinka hyvin nuo ihanteet lopulta palvelivat koulun arkea.

Petri Görman

Kirkkoherra Heikki Pelkosen mukaan juhannusviikon yhteislauluiltoja on järjestetty Salinkallion maisemissa jo yli 20 vuoden ajan. Tänä vuonna ukkoskuuro siirsi tapahtuman Launeen kirkkoon, jossa noin 50 seurakuntalaista kokoontui laulamaan kesäisiä yhteislauluja.

Juhannusviikon perinteinen yhteislauluilta siirrettiin maanantai-iltana Salinkalliolta Launeen kirkkoon nopeasti nousseen ukkoskuuron vuoksi. Kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että päätös tehtiin osallistujien viihtyvyyden ja turvallisuuden vuoksi.

– Sää poutaantui nopeasti, mutta kaikkien kannalta oli mukavampaa kokoontua sisätiloihin. Ukkoskuuro meni lopulta nopeasti ohi, Pelkonen toteaa.
Juhannusviikolle ajoittuvia lauluiltoja on järjestetty jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämänvuotinen siirto oli vasta toinen kerta tapahtuman historiassa, kun lauluilta jouduttiin järjestämään muualla kuin Salinkalliolla.

Pitkä perinne jatkuu säästä riippumatta

Pelkonen kertoo, että sää on yleensä suosinut etelälahtelaisia laulajia.

– Säiden säätäjä on ollut meille lähes aina armollinen. Vuosi sitten saimme laulaa koko illan ulkona. Vasta viimeisen laulun aikana alkoi kevyt sadekuuro, mutta sekään ei ehtinyt kastella ihmisiä.

Yhden kerran lauluilta on järjestetty myös Salinkallion koulun katoksessa. Tänä vuonna noin 50 seurakuntalaista kokoontui Launeen kirkkoon yhteislaulujen äärelle.
Illan ohjelmassa kuultiin suomalaisia kansanlauluja sekä slaavilaisia kaihoisia sävelmiä. Yhteislaulu käynnistyi laululla Taas kukkasilla kukkulat ja päättyi perinteiseen Suvivirteen, joka soi kauniisti kesäillan hämärtyessä.

Pelkonen uskoo yhteislaulun voimaan.

– Puhallinmusiikki on iloisen mielen musiikkia, mutta myös yhteislaulut tuovat kesämielen jokaiselle. On hienoa nähdä, kuinka ihmiset kokoontuvat yhteen laulamaan vuodesta toiseen.

Petri Görman

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka pitää linja 23 uusia vuoroja merkittävänä parannuksena alueen joukkoliikenteeseen. Hänen mukaansa erityisesti ilta- ja viikonloppuyhteydet helpottavat autottomien perheiden arkea.

Nikkilän asukkaat saivat ilouutisen, kun reittiuudistus toi alueelle aiempaa paremmat joukkoliikenneyhteydet. Uusi linja 23 kulkee maanantaista sunnuntaihin päivän ympäri ja tarjoaa suorat yhteydet muun muassa Lahden kauppatorille, Liipolaan, Mukkulaan ja Kukkilaan.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka kertoo olevansa erittäin tyytyväinen muutokseen.

– Siitä olemme todella iloisia, että vihdoinkin meidän äänemme on kuultu. Tätä asiaa on toivottu pitkään.

Pitkä odotus palkittiin

Aikaisemmin julkinen liikenne Nikkilän suuntaan palveli pääasiassa työmatkalaisia. Iltaisin ja viikonloppuisin yhteydet olivat rajalliset, mikä hankaloitti erityisesti autottomien perheiden arkea.

– Autottomien perheiden on ollut vaikea lähteä harrastuksiin tai muihin vapaa-ajan menoihin kaupungin keskustaan. Nyt tilanne paranee merkittävästi.

Linja-autot kulkevat Nikkilässä muun muassa Metsä-Pekkalan tien ja Orvokkitien kautta. Uudella linjalla pääsee kauppatorin kautta aina Kukkilaan asti.
Peltokukan mukaan parempien yhteyksien puolesta on tehty töitä jo vuosien ajan.

– Tästä asiasta on käyty useita neuvotteluja viimeisen kymmenen vuoden aikana Lahden kaupungin kanssa. Olemme halunneet, että linja-autot kulkevat Nikkilään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Asukkaiden käyttö ratkaisee tulevaisuuden

Peltokukan mukaan uusi liikennöinti on ainakin toistaiseksi kokeilu, jonka jatko riippuu matkustajamääristä.

– Minulle on kerrottu, että tämä on vuoden kokeilu. Toivon, että ihmiset huomaavat tämän asian ja käyttävät palvelua aktiivisesti.

Hän lupaa toimia uuden linjan puolestapuhujana myös jatkossa.

– Meidän nikkiläläisten tulee osoittaa Lahden seudun liikenteelle, että tämä vuoro on tarpeellinen ja sitä käytetään.

Peltokukka uskoo, että tulevaisuudessa matkustajia tuo lisää myös Lahden eteläisen kehätien varteen suunnitteilla oleva jalkapallohalli.

– Ei ole mitään järkeä lisätä sinne yksityistä autoilua, jos harrastajien treenipaikoille pääsee julkisella liikenteellä.

Myös omat matkustustottumukset ovat muuttumassa.

– En itse asu reitin varrella, mutta aion matkustaa konsertteihin ja teatteriin linja-autolla. En halua etsiä kaupungilta parkkipaikkoja.

Peltokukan mukaan reittiuudistus tuli yllätyksenä jopa aktiivisille vaikuttajille.

– Tämä tuli ihan puun takaa ja siksi se tuntuu todella hyvältä. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Hän näkee uudistuksen tärkeänä myös alueen kasvun kannalta.

– Nikkilään kaavoitetaan lisää asutusta ja uusi jalkapallohalli on suunnitteilla. Siksi tämä on todella hyvä asia.

Peltokukkaa uudistus muistuttaa myös menneistä vuosikymmenistä.

– Nyt tulee vanhat hyvät ajat mieleen, kun Nikkilän perukoille kulki linja-auto puolen tunnin välein. Tämä tunnin välein tapahtuva liikennöinti riittää meille nyt aivan hyvin, ja olemme siihen todella tyytyväisiä.

Petri Görman

VR uuden Sm7-lähijunan suunnittelussa on kuunneltu matkustajia ja huomioitu erityisesti esteettömyys. Lahtelaiset pääsevät tutustumaan junaan rautatieasemalla 14. kesäkuuta ennen sen käyttöönottoa.

Lahden kautta kulkeva lähijunaliikenne uudistuu lähivuosina merkittävästi. VR:n uudet Sm7-lähiliikennejunat tulevat liikenteeseen arvion mukaan loppukesällä 2026. Uusien junien myötä matkustajat saavat käyttöönsä aiempaa tilavammat, esteettömämmät ja paremmin nykyajan tarpeisiin suunnitellut junat.

VR:n lähiliikennejohtaja Anu Punolan mukaan tavoitteena on korvata vanhinta lähijunakalustoa asteittain uusilla junilla.

– Kun saamme uudet lähijunat käyttöön, niin pystymme korvaamaan vanhinta lähijunakalustoa modernimmilla ja esteettömillä junilla. Tavoitteena on, että nykyinen Sm2-kalusto voidaan korvata pääradan liikenteessä vuoteen 2028 mennessä.

Matkustajien kannalta yksi tärkeä tieto on se, että junien vaihtuminen ei vaikuta matka-aikoihin.

– Matka-aika pysyy samana kuin nykyisin. Muutokset näkyvät ennen kaikkea matkustusmukavuudessa ja palveluissa.

Matkustajien kokemukset mukana suunnittelussa

Uusien junien suunnittelussa on kuunneltu laajasti matkustajia. Mukana on ollut yli 50 testaajaa sekä VR:n työntekijöitä.

– Halusimme varmistaa, että juna palvelee mahdollisimman hyvin erilaisia matkustajia. Testaajina oli esimerkiksi pyörätuolin käyttäjiä ja näkörajoitteisia henkilöitä, jotka pystyivät kertomaan omista tarpeistaan jo suunnitteluvaiheessa.

Sm7-juna on matalalattiajuna, jossa liikkuminen on helppoa. Junassa on kaksi wc-tilaa, joista toinen on esteetön. Esteettömyyden lisäksi huomiota on kiinnitetty tilankäyttöön. Uudet junat ovat nykyisiä lähijunia pidempiä ja sen ansiosta niissä on enemmän matkustajapaikkoja ja väljemmät tilat.

– Esimerkiksi vastakkain istuville matkustajille on enemmän jalkatilaa. Pyrimme siihen, että matkustaminen olisi miellyttävää myös ruuhka-aikoina.

Työmatkalaisille omat tilat

Moni lahtelainen käyttää junaa työmatkoihin pääkaupunkiseudulle. Uusissa junissa on pyritty huomioimaan myös tämä matkustajaryhmä. Junan molemmissa päädyissä on erilliset työskentelytilat, joissa jokaisella paikalla on oma pöytä. Lisäksi kaikilla istumapaikoilla on sähköpistoke mobiililaitteiden ja tietokoneiden lataamista varten.

– Yhä useampi haluaa käyttää matka-ajan tehokkaasti työntekoon tai opiskeluun. Sen vuoksi työskentelyyn soveltuvat tilat ovat tärkeä osa uuden junan suunnittelua.

Junissa on myös langaton internetyhteys sekä uusi matkustajainformaatiojärjestelmä. Matkatavaroille on varattu aiempaa enemmän tilaa, ja pyöräilijät on huomioitu erityisellä tavalla.

– Kesäisin pyöräpaikkojen kysyntä kasvaa merkittävästi. Uusissa junissa voimme muokata tiloja vuodenajan mukaan ja lisätä pyöräpaikkoja silloin, kun niitä tarvitaan eniten, Punola sanoo.

Lahden asema vilkkaassa käytössä

Lahden rautatieasema kuuluu Suomen vilkkaimpiin asemakeskuksiin. VR:n tilastojen mukaan aseman kautta kulkee kuukausittain suuri määrä matkustajia. Lahdesta tehtiin 186 100 junamatkaa eri suuntiin toukokuussa. Näihin lukuihin sisältyvät kaikki lähtevät ja saapuvat matkat sekä junavaihdot. Työmatkalaisten tarkkaa määrää ei kuitenkaan pystytä selvittämään.

– Työmatkalaiset käyttävät samoja lippuja kuin muutkin matkustajat, joten heidän osuuttaan ei voida luotettavasti erottaa tilastoista.

Helsingin asemalla matkustajamäärät ovat kuukausittain 650 000–735 000 matkustajan välillä.

Uuteen junaan pääsee tutustumaan Lahdessa

Lahtelaiset pääsevät tutustumaan uuteen Sm7-junaan jo ennen sen varsinaista käyttöönottoa. VR järjestää 13.–14. kesäkuuta On Track -kiertueen, joka vierailee useilla paikkakunnilla.
Lahdessa juna on esillä sunnuntaina 14. kesäkuuta rautatieaseman raiteella 2 kello 12–13.

– Junaan voi tutustua myös sisältä. Haluamme antaa matkustajille mahdollisuuden nähdä, millaisia uudistuksia tulevaisuuden lähijunissa on tarjolla.

Junaan tutustumisen lisäksi tapahtumassa on musiikkia, tanssiesityksiä ja muuta ohjelmaa.

– Toivotamme kaikki tervetulleiksi tutustumaan uuteen junaan, Punola sanoo.

Petri Görman

Vanhan liikennekaupungin rakenteet puretaan uuden Mini-Lahti-teeman tieltä Launeen perhepuistossa. Uudistuksessa alueelle rakennetaan pienoiskoossa Lahden tunnettuja maamerkkejä. Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki.

Launeen perhepuiston lasten liikennekaupunki uudistuu perusteellisesti tulevan kesän aikana. Uuden ilmeen lähtökohdaksi on valittu lasten ja alueen käyttäjien äänestyksessä voittanut Mini-Lahti-teema, joka tuo puistoon pienoiskoossa kaupungin tunnetuimpia maamerkkejä ja uusia elämyksellisiä toimintoja.

Uudistuksen myötä alueelle rakennetaan Lahdesta tuttuja nähtävyyksiä, kuten radiomastot, Sibeliustalo, Pikku-Vesijärven puisto, tori, juna-asema sekä hyppyrimäkiä muistuttavat liukumäet. Kokonaisuuteen sisältyvät myös autopesula, sähköautojen latauspiste ja työmaa-alue, jotka heijastavat lahtelaista kaupunkikuvaa erityisesti kesäaikaan.

– Halusimme luoda liikennekaupungista ympäristön, jossa lapset tunnistavat oman kotikaupunkinsa elementtejä ja voivat samalla leikkiä, oppia ja käyttää mielikuvitustaan, kertoo projektipäällikkö Kati Konivuori Lahden kaupungilta.

Turvallisuus ja esteettömyys suunnittelun keskiössä

Liikennekaupungin uudistuksessa turvallisuus on ollut yksi tärkeimmistä suunnitteluperiaatteista. Kaikki alueen kalusteet, leikkivälineet, turva-alustat ja suojaetäisyydet toteutetaan voimassa olevien turvallisuusstandardien mukaisesti.

– Turvallisuus on ollut suunnittelun lähtökohta alusta lähtien. Haluamme varmistaa, että alue palvelee käyttäjiään turvallisesti vielä pitkälle tulevaisuuteen, Konivuori sanoo.

Myös esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Alueelle pääsee esteettömästi, ja esimerkiksi reunakivien korkeudet on suunniteltu mataliksi. Lisäksi puistoon tuodaan uusia aistikokemuksia, kuten ulkosoittimia, jotka tarjoavat lapsille uudenlaisia tapoja leikkiä ja tutkia ympäristöään.

– Esteettömyys ei tarkoita pelkästään helppoa liikkumista. Olemme halunneet huomioida erilaiset käyttäjät myös elämyksellisyyden ja aistikokemusten kautta, Konivuori kertoo.

Lapset mukana suunnittelussa alusta lähtien

Asukkaiden osallistaminen oli keskeinen osa hankkeen valmistelua. Lapset ja alueen käyttäjät saivat valita suosikkinsa kolmesta ideasuunnitelmasta, ja voittajaksi nousi Mini-Lahti-teema. Lasten vaikutus näkyy myös alueen yksityiskohdissa: he pääsivät suunnittelemaan liikennekaupungin portin piirtämällä, ja valittu työ toteutetaan osaksi porttirakennetta.

– Lasten osallistaminen oli meille tärkeää. On hienoa, että tulevat käyttäjät pääsivät aidosti vaikuttamaan siihen, miltä uudistettu liikennekaupunki näyttää, Konivuori sanoo.

Vaikka alue uudistuu perusteellisesti, kaikkea vanhaa ei poisteta. Vanhat mökit ja leikkivälineet puretaan, mutta liikennekaupungin sijainti, sisääntulot ja perusrakenne säilyvät pääosin ennallaan. Lisäksi varastorakennus kunnostetaan, ja alueen puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Kasvillisuutta täydennetään uusilla istutuksilla.

– Pyrimme säilyttämään alueen tunnistettavuuden ja viihtyisyyden myös uudistuksen jälkeen. Olemassa olevaa puustoa säästetään aina, kun se on mahdollista, Konivuori toteaa.

Liikennekaupungin uudistustyöt käynnistyvät viikolla 23 työmaan valmisteluilla ja vanhojen rakenteiden purkamisella. Alue on poissa käytöstä syyskuun loppuun saakka. Samalla Launeen perhepuistossa uudistetaan myös parkour-aluetta ja ulkokuntoiluvälineitä. Työt ovat osa Keskuspuiston yleissuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen Lahden kaupunki on saanut valtionavustusta 250 000 euroa.

Kesän aikana puistossa toimii useita työmaita, mutta alueella voi edelleen liikkua ja hyödyntää käytössä olevia palveluja. Kaupunki muistuttaa puiston käyttäjiä noudattamaan erityistä varovaisuutta työmaa-alueiden läheisyydessä.

Petri Görman