Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki ja päätoimittaja Petri Salomaa ovat tyytyväisiä toimituksen uusiin tiloihin Launeenkadulla. Taittopöydän ylle löytyi vanhoja valokuvia 1980-luvun alusta, kun kulttuuriministeri Arvo Salo ja maaherra Risto Tainio vierailivat Omalähiön toimituksessa.

Paikallislehti Omalähiö toimii nyt uusissa toimitiloissa Launeenkadulla Lahdessa. Muutto oli lehden historian ensimmäinen, vaikka lehti on ilmestynyt jo lähes 50 vuoden ajan. Päätoimittaja Petri Salomaa katsoo uusia tiloja tyytyväisenä. Tunnelma on samalla sekä iloinen että hieman haikea.

– Vuoden verran tätä muuttoa suunniteltiin. Hyvä fiilis on, mutta kyllä vanhasta paikasta luopuminen myös tuntuu, olihan kyse perheen kotitalosta, Salomaa sanoo.

Omalähiön vanha toimitus sijaitsi Patomäessä yhdessä Launeen vanhimmista omakotitaloista. Rakennus oli yli sata vuotta vanha. Salomaan mukaan uusi omistaja remontoi taloa, mutta vanha henki säilyy.

– Olen iloinen, ettei taloa jyrätty maan tasalle. On hienoa, että sitä päivitetään 2020-luvulle vanhaa kunnioittaen.

Vanha kirjoituskone ja isän kisällikirja muuttivat mukana

Uusi toimitila löytyi sattumalta Launeenkadulta.

– Kävelin työmatkalla kiinteistön ohi ja näin vuokrattavana-kyltin. Ajattelin heti, että tuossa voisi olla paikka uudelle toimitukselle.

Etelä-Lahdesta ei haluttu lähteä pois, joten ensisijaisesti uusia tiloja etsittiin Launeelta. Uusi toimisto on helpommin saavutettava ja käytännöllisempi kuin vanha toimitus. Asiakastiloja ei enää tarvita erikseen. Muutossa mukana kulki myös paljon lehden historiaa. Uusiin tiloihin tuotiin muun muassa vanha kirjoituskone 1970-luvulta, 1960-luvun kamera, vanha mankka sekä Salomaan isän kisällikirja vuodelta 1957. Osa vanhoista kuvista teetettiin tauluiksi seinille.

– Uudet tilat ovat uudet, mutta vanhat juuret säilyvät.

Paikalliset ihmiset ja yhdistykset ovat lehden sydän

Omalähiö syntyi aikanaan alueen kauppiaiden tarpeeseen. Ajatus oli, että lähikaupat voisivat ilmoittaa yhdessä samassa lehdessä sen sijaan, että jokainen jakaisi omia mainoksiaan erikseen. Vuosien aikana paikallisuus on pysynyt lehden tärkeimpänä asiana.

– Alueeseen liittyvä juttu kiinnostaa aina lukijaa. Pienen alueen asioita ei voi lukea mistään muualta.

Lehdessä näkyvät edelleen vahvasti seurakunnat, omakotiyhdistykset ja paikalliset yhdistykset. Seurapalsta on yhdistyksille maksuton. Salomaan mukaan lukijat ovat aktiivisia ja ottavat usein yhteyttä toimitukseen.

– Ihmiset lähettävät viestejä ja pyytävät tekemään juttuja heidän alueensa asioista.

Hyvä paikallisuutinen on usein ihmisen tarina.

– Ihmiset haluavat kuulla, mistä joku on lähtöisin ja millaiset juuret hänellä on ja sitä parempi, jos hän on alkujaan Etelä-Lahden poikia tai tyttöjä.

Printtilehdellä on edelleen oma yleisönsä

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki työskenteli vanhassa toimituksessa 35 vuoden ajan. Muutto uusiin tiloihin tuntuu vielä hieman oudolta.

– Kyllä tähän totuttelu vie hetken aikaa, mutta samalla tavalla työt jatkuvat kuin ennenkin, Rasimäki sanoo.

Hänen mukaansa paikallislehden tärkeimpiä asiakkaita ovat tapahtumajärjestäjät ja paikalliset yritykset.

– Kun kaupungissa järjestetään tapahtuma, niin silloin pitää näkyä myös lehden sivuilla.

Vaikka mediamaailma muuttuu nopeasti, niin Rasimäki uskoo printtilehden säilyvän vielä pitkään.

– Printtimediaa luetaan edelleen. Se on yksi tapa tavoittaa oma kohderyhmä muiden kanavien rinnalla.

Hän uskoo, että myös nuoremmat ihmiset haluavat lukea paperilehteä tulevaisuudessakin.
Salomaa puolestaan toivoo, että Omalähiön tarina jatkuu vielä pitkään.

– En kuitenkaan aio tehdä tätä 88-vuotiaaksi asti, kuten äitini teki. Ehkä joku jälkipolvesta innostuu vielä jatkamaan tätä työtä tai sitten joku iso mediakonserni innostuu ostamaan julkaisutoimintamme naurahtaa Salomaa.

Petri Görman

Lahden Musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille nuorille on innostus ja heittäytyminen.

Lahden musiikkiopistossa alkaa elokuussa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille. Koulutus yhdistää laulun, tanssin ja näyttelijäntyö. Haku koulutukseen on käynnissä toukokuun loppuun asti.
Rehtori Kaisa Kuula-Bullat kertoo, että uusi oppiaine tuo musiikkiopistoon lisää mahdollisuuksia taiteesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille.

– Kun olemme kertoneet uudesta koulutuksesta ihmisille, niin vastaanotto on ollut innostunut.

Musiikkiteatterissa yhdistyvät laulu, tanssi ja teatteri

Uudessa koulutuksessa musiikkiteatterilaulu on pääaine. Oppilaat opiskelevat laulua, tanssia, ilmaisua ja teatteria.
Koulutus etenee taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Musiikkiteatterin opetussuunnitelman perusteita ei Suomessa vielä ole, joten opetus sijoittuu laulun opetuksen yhteyteen.

– Olemme klassisen laulun ja pop-jazz-laulun välimaastossa. Yhdistämme siihen lisäksi ilmaisun ja tanssin.

Mallia Lahteen on haettu muista musiikkioppilaitoksista. Vastaavaa opetusta järjestetään jo esimerkiksi Musiikkiopisto Juvenaliassa ja Kotkan seudun musiikkiopistossa. Koulutukseen perustetaan kaksi ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on alle 12-vuotiaille ja toinen yli 13-vuotiaille nuorille. Molempiin ryhmiin mahtuu 12 oppilasta. Oppilaat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Musiikkiopistolla on valmiit tilat koulutukselle

Lahden musiikkiopistolla on jo valmiiksi hyvät tilat uutta koulutusta varten.

– Meillä on kaksi tanssisalia ja iso sali, jossa voimme toteuttaa koulutuksen.

Musiikkiopistossa voi jo nyt harrastaa tanssia taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti. Uuden koulutuksen avulla tiloja saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Rehtori Kuula-Bullat uskoo, että myös nykyiset oppilaat kiinnostuvat uudesta mahdollisuudesta. Jos oppilas opiskelee jo esimerkiksi jotakin soitinta musiikkiopistossa, hän voi jatkaa instrumenttiopintoja ja osallistua samalla musiikkiteatterilinjalle.

– Soittotuntien lisäksi oppilas voi opiskella laulua, tanssia ja musiikkiteatteria useampana päivänä viikossa, hän sanoo.

Tavoitteena turvallinen harrastus ja polku jatko-opintoihin

Rehtori Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille ja nuorille on innostus.

– Heittäytyminen on tärkeää. Aktiivinen ja motivoitunut oppilas on paras, hän sanoo.

Koulutus maksaa 387 euroa lukukaudessa. Lahdessa on pitkä musiikkiluokkaperinne ja paljon tanssi- sekä harrasteteatteritoimintaa. Kuula-Bullat uskoo, että uusi koulutus voi kiinnostaa myös alueen harrastajateattereita ja ehkä tulevaisuudessa myös Lahden kaupunginteatteria.

– Taiteen perusopetus on kaiken pohja. Me annamme perusteet, joiden jälkeen oppilas voi myöhemmin hakeutua esimerkiksi taidelukioon tai ammattiopintoihin, hän kertoo.

Musiikkiopisto toivoo myös yhteistyötä eri kulttuurialan toimijoiden kanssa.

– Toivottavasti saamme joka vuosi aikaan jonkin yhteisen projektin. Aiomme tehdä oikeista musikaaleista kohtauksia, joita sitten esitämme yleisölle.

Kuula-Bullatin mukaan musiikkiopisto haluaa tarjota turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita taiteesta.

– Nyt lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa saman katon alla laulua, tanssia ja teatteria Lahdessa.

Petri Görman

Ylen ex-uutistenlukija Matti Rönkä viettää eläkepäiviään esiintyen ja kirjoittaen.

Tyhjä kalenteri ei ehtinyt vanheta päivääkään. Kahden eläkevuoden aikana Ylen ex-uutistenlukija Matti Rönkä on huomannut, että tekemistä riittää, välillä jopa liikaakin.
– Lupasin liian helposti lähteä mukaan kaikkeen, Rönkä kertoo.

Pian hän huomasi, että tekemistä tuli liikaa. Sen jälkeen hän on alkanut valita tarkemmin, mihin lähtee mukaan.
– En tee poliittisia, enkä kaupallisia juttuja. En mainosta mitään.

Hän käyttää apuna ajatusta, jonka on kuullut Antti Holmalta. Siinä kysytään kolme asiaa: onko tekeminen hauskaa, onko se tärkeää ja saako siitä rahaa. Kahden näistä pitää toteutua.
– Esimerkiksi kirjastossa esiintyminen on hauskaa ja tärkeätä, vaikka palkkiot eivät ole suuret.

Kirjoittaminen on tärkeä osa arkea

Eläkkeellä Rönkä ei ole jäänyt paikoilleen. Hän on julkaissut kaksi kirjaa ja ollut mukana televisiovisassa juontajana. Syksyllä julkaistaan myös lastenkirja ja Kärppä-romaani.– Olen ihminen, joka tekee koko ajan jotain. Osa on työtä ja osa omia projekteja.

Kirjoittaminen on ollut Röngälle suunnitelmallista.
– Teen ensin suunnitelman ja sitten kirjoitan. Aikataulut teen usein itse.

Hän haluaa pysyä aktiivisena myös iän karttuessa.
– Tarinoiden kertominen on minulle tärkeää. Nautin siitä paljon.

Rönkä arvostaa myös sitä, että pysyy uteliaana. Hän mainitsee esikuvakseen suomalaisen viihteen moniottelijan Jukka Virtasen.
– Hän oli aina kiinnostunut uusista asioista, eikä arvotellut koskaan ketään. Se on hyvä tavoite myös minulle.

Eläkeläisen uutisvirta on rauhallisempi

Rönkä seuraa yhä uutisia, mutta eri tavalla kuin ennen.
– Katson uutiset usein myöhemmin tallenteena ja luen Helsingin Sanomat rauhassa illalla.

Hän ei kaipaa vanhaa kiireistä työrytmiä.
– Nyt elämä on joustavampaa. Ei ole niin paljon kiireellisiä ja pakollisia aikatauluja arkea rytmittämässä.

Silti tekemistä riittää. Röngän Uskottu mies -kirjasta tehdään näytelmä kesäteatteriin ja tulevana kesänä hänen tekstiinsä pohjautuva esitys nähdään Pesäteatterissa Hollolassa. Hän on ollut mukana tekemässä myös äänityksiä näytelmää varten.
– Tässä kesäteaterissa on hyvä yhdessä tekemisen henki. Kaikki tekevät vähän kaikkea.

Uskottu mies -näytelmä on Röngän kirjoista ensimmäinen, joka on muokattu näytelmäksi.
– Aikaisemmin Viktor Kärppä on seikkaillut elokuvassa ja tv-sarjassa.

Rönkä kuvaa teatteria paikaksi, jossa intohimo näkyy.
– Kun pienet asiat tehdään hyvin ja yhdessä, niin suuretkin asiat onnistuvat.

Huoli lasten lukemisesta

Röngälle tärkeä asia on lasten ja nuorten lukeminen. Hän osallistuu mielellään tapahtumiin, joissa sitä edistetään.
– Lukeminen auttaa ajattelemaan ja oppimaan.

Hän on kuitenkin asiasta huolissaan.
– Lukeminen on vähentynyt. Moni katsoo mieluummin tv-sarjoja tai viihdettä suoratoistopalveluista.

Rönkä sanoo, että vanhemmilla on tässä asiayhteydessä iso rooli.
– Aikuiset näyttävät mallia. Jos aikuiset lukevat, niin myös lapset lukevat.

Kirjastot ovat hänelle rakkaita.
– Muistan vielä, kun sain lapsena siirtyä isojen hyllylle. Se oli minulle todella tärkeä hetki.

Kirjat kulkevat mukana elämässä

Kirjat ovat olleet tärkeä osa Matti Röngän elämää jo lapsuudesta asti ja sama meininki jatkuu myös eläkkeellä. Hän lukee yhä paljon, vaikka myöntää, että kilpailu ajasta on kovaa.
– On niin helppoa katsoa hyviä dokumentteja ja sarjoja. Siksi lukeminen on vähän vähentynyt.

Silti kirjat ovat hänelle erityinen asia. Hän seuraa kirjallisuutta ja nostaa esiin teoksia, jotka ovat tehneet vaikutuksen.
– Viime aikoina olen pitänyt esimerkiksi Paavo Teittisen Pitkä vuoro -kirjasta ja Juha Itkosen romaanista Huomenna kerron kaiken. Ne ovat olleet kiinnostavia ja hyvin kirjoitettuja.

Rönkä korostaa, että lukeminen ei ole vain viihdettä.
– Kirjat auttavat ymmärtämään maailmaa ja ihmisiä. Siksi niiden merkitys ei katoa, vaikka maailma muuttuu.

Petri Görman

Palveluohjaaja Sanna Heikkinen auttaa lahtelaisia nuoria ratkaisemaan riitoja. Katusovittelussa korostuvat keskustelu, kuulluksi tuleminen ja vastuun ottaminen

Lahdessa nuorten riitoja selvitetään katusovittelun avulla. Palveluohjaaja Sanna Heikkinen työskentelee katusovittelun monialainen yhteistyö yhteistyömalli -projektissa Lahdessa.
– Me hoidamme kaikki tapaukset, jotka meille tulevat, Heikkinen kertoo.

Katusovittelu on osa turvalliset kadut -kokonaisuutta. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos vastaa valionavustuksen valmistelu- ja toimeenpanotehtävästä. Hanke alkoi huhtikuussa 2025 ja se jatkuu vuoden 2026 loppuun.

Lahdessa tarve on ollut suuri.
– On tärkeää, että meillä on kaksi työntekijää tekemässä tätä täysipäiväisesti. Näin pystymme reagoimaan nopeasti.

Joskus tapauksia tulee paljon.
– Voi olla viikkoja, jolloin käsittelemme jopa kymmenen tapausta. Vakavimmat otamme heti käsittelyyn ja usein ne ovat käsittelyssä jo viikon sisällä.

Katusovittelua on tehty Lahdessa vuodesta 2022.
– Nyt toimintaa on kehitetty ja selkeytetty.

Nuoret kertovat oman näkemyksensä

Katusovittelussa käsitellään 10–18-vuotiaiden nuorten riitoja ja rikoksia. Tyypillisiä ovat kunnianloukkaukset, pahoinpitelyt, vahingonteot ja laiton uhkaus. Kouluista tulee myös kiusaamistapauksia ja sanallisia riitoja käsittelyyn. Sovittelu on aina vapaaehtoista.
– Nuori ja huoltaja päättävät, haluavatko he osallistua sovitteluun.

Moni nuori ei aluksi tiedä, mitä sovittelu tarkoittaa.
– He voivat kysyä, että tuleeko tästä rangaistus? Silloin vastaamme, että ei tule. Täällä ei rangaista, eikä syyllistetä, vaan asioista keskustellaan.

Sovittelutilanteessa molemmat osapuolet saavat puheenvuoron.
– Kysymme nuorelta, mitä tapahtui ja miltä tilanne tuntui. Toiselta osapuolelta kysymme saman. Ei ole olemassa yhtä oikeaa totuutta. Vanhemmilta kysytään, miten tilanne on vaikuttanut nuoren elämään.

Joskus keskustelu voi olla vaikeaa.
– Nuori voi sanoa, että en minä tehnyt mitään väärää. Silloin toinen voi vastata, että minusta tuntui pahalta. Näissä hetkissä yritämme lisätä ymmärrystä. Tärkeintä ei ole täydellinen sovinto, vaan se, että kaikki tulevat kuulluiksi.

Yhteistyö tukee nuorten arkea

Katusovittelussa tehdään yhteistyötä monien eri yhteisöjen kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat muun muassa Hämeen sovittelutoimisto, perusopetus ja poliisi. Osa tapauksista tulee sovittelutoimiston kautta ja osa suoraan kouluilta.
– Kysymme aina koululta, mitä tilanteen eteen on jo tehty. Emme tule korvaamaan koulun työtä, vaan täydentämään sitä.

Lahdessa on koulutettu katusovittelijoita eri organisaatioihin. Mukana on nuorisotyöntekijöitä kaupungilta, seurakunnalta ja Walkers-toiminnasta sekä ohjaajia esimerkiksi Ice heartsista. Lisäksi perusopetuksen puolelta on koulutettu kulttuuritulkkeja.
– Meillä on nyt 25 katusovittelijaa Lahdessa. Kaikki noudattavat samaa sovitteluprosessia. Siihen kuuluu erillistapaamisia ja yhteinen keskustelu sekä tarvittaessa seuranta.

Jos sovintoon päästään, niin silloin tehdään sopimus.
– Se voi olla kirjallinen tai suullinen. Katsomme aina, että sopimus on kohtuullinen ja mahdollinen toteuttaa.

Joskus sovittelu ei riitä. Vakavat rikokset etenevät poliisille, mutta sovittelu voi kulkea myös rinnalla.
– Vaikka asia menee rikosprosessiin, niin voimme silti auttaa nuoria ymmärtämään tilannetta ja toisiaan.

Tavoitteena ymmärrys ja vastuu

Heikkisen mukaan suurin osa lahtelaisista nuorista voi hyvin.
– Heillä on kavereita, harrastuksia ja asiat ovat kunnossa, mutta osalle nuorista kasautuu haasteita.

Katusovittelu antaa nuorelle mahdollisuuden ottaa vastuuta.
– Nuori voi sanoa sovittelussa, että olisin voinut toimia toisin. Se on aina tärkeä hetki.

Sovittelu voi myös ehkäistä rikoskierteen syntymistä.
– Nuori saa mahdollisuuden korjata tilanteen.

Lahdessa suunnitellaan myös työkorvauspankkia.
– Sen avulla nuori voisi hyvittää vahinkoa tekemällä työtä. Työtä voisi tehdä esimerkiksi nuorisotaloilla. Tämä toimita on vielä kehitteillä, Heikkinen kertoo.

Katusovittelun tavoite on myös lisätä tunnettuutta.
– Toivomme, että nuoret, huoltajat ja yhteistyökumppanit ottavat meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Heikkinen kiteyttää katusovittelutyön ytimen osuvasti.
– Emme etsi syyllisiä, vaan ratkaisuja. Keskustelu on meidän tärkein työkalu.

Petri Görman

Uusi jalkapallohalli sijoittuisi Kehätien ja Orvokkitien väliin (havainnekuva jalkapallohallista)

Lahteen suunniteltu uusi palloiluhalli etenee vauhdilla. Hankkeen keulakuvana toimii Lahden Urheiluhalliyhdistyksen puheenjohtaja Risto Saloranta, jonka mukaan koko suunnittelun lähtökohta on selkeä.
– Tärkein periaate on luoda liikuntamahdollisuuksia lahtelaisille lapsille ja nuorille, Saloranta sanoo.

Halli on tarkoitus rakentaa Nikkilään Orvokkitien ja Launeen eteläisen kehätien väliin. Paikkaa esiteltiin maanantaina etelälahtelaisille ja muille hankkeesta kiinnostuneille ihmisille asukastilaisuudessa Lähteen monitoimitalossa. Hanke sai myönteisen vastaanoton.

Saloranta korostaa sijainnin merkitystä.
– Nikkilä on logistisesti erinomainen paikka ja sinne on lasten ja nuorten helppo tulla harrastamaan.
Suunnitteilla oleva halli sisältäisi kaksi 61 x 42 metrin kokoista jalkapallokenttää. Kentillä voitaisiin pelata esimerkiksi 8 vs. 8 tai 5 vs. 5 -pelejä ja ne on suunnattu erityisesti 5–13-vuotiaille harrastajille.

Halli ei olisi pelkästään jalkapallolle varattu, vaikka laji on ollut suunnittelun keskiössä. Tilaa voisi vuokrata myös muiden lajien käyttöön, ja rakennus on muunneltavissa erilaisiin tarpeisiin.
Katsomot sijoitettaisiin pukukoppien päälle hallin keskiosaan, josta noin 200 katsojaa voisi seurata pelejä ja turnauksia.
Kentän pintaan on tulossa joustava tekonurmi, jonka rakenteessa ei käytetä kumirouhetta ympäristösyistä vaan hiekkaa. Hallin päätyihin suunnitellaan myös tilat lämmittelyyn ja harjoitteluun.
Rakennustyöt voisivat alkaa jo lähikuukausina ja halli valmistuisi noin yhdeksässä kuukaudessa.
– Näin se voisi olla käytössä jo ensi keväänä.

Kaupunki mukana, mutta päätökset ovat vielä auki

Lahden kaupungin suunnittelujohtaja Juha Helminen kertoo, että kaupungilla ja Urheiluhalliyhdistyksellä on yhteinen tahtotila viedä hanketta eteenpäin.
– Useita paikkoja tarkasteltiin, mutta Nikkilä osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, Helminen sanoo.

Yksi vaihtoehto oli Jokimaan alue, mutta Lähteen koulun läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet puolsivat nykyistä sijaintia.
– Kaava on mahdollistanut rakentamisen alueelle jo yli kymmenen vuotta ja palloiluhalli vaatii vain pieniä poikkeamia.

Helmisen mukaan halli toimisi samalla meluvallina kehätien suuntaan, mikä hyödyttäisi Orvokkitien asukkaita.
– Liikenne lisääntyy alueella hankkeen myötä. Kaupungin rooli hankkeessa on vielä osittain auki, ja neuvottelut jatkuvat lähikuukausina.

Koulun saisi lisätilaa liikuntaan

Lähteen koulun rehtori Esko Taipale suhtautuu hankkeeseen myönteisesti.
– Olen ottanut tämän asian ilolla vastaan. Liikuntatiloja ei ole koskaan liikaa ja tarve lisäkapasiteetille on selvä, Taipale sanoo.

Hän nostaa kuitenkin esiin yhden huolen eli liikenteen lisääntymisen.
– Toivoisin liikenneympyrää Orvokkitien risteykseen hidastamaan liikennettä.

Sama teema nousi esiin myös asukkaiden puheenvuoroissa. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa sitä, miten liikenne järjestetään ja tuleeko hallin kohdalle esimerkiksi linja-autopysäkki.
Kokonaisuutena hanke sai Nikkilässä positiivisen vastaanoton. Yleisöstä ei noussut varsinaista vastustusta – päinvastoin, moni näkee hallin tärkeänä lisänä alueen liikuntamahdollisuuksiin.
Salorannan mukaan palloiluhallin tarve on ilmeinen. Pelkästään FC Lahdella on noin 2000 rekisteröityä harrastajaa ja muissa seuroissa vielä satoja lisää.
– Kyllä tämä hanke lähtee ennen kaikkea lasten ja nuorten tarpeesta liikkua.

Petri Görman

Ulkokuntoilulaitteet odottavat jo valmiina käyttäjiä Patomäen kentällä.

Patomäen jalkapallokenttäalue Lahdessa on valmistunut tärkeältä osin. Alueelle on asennettu uudet aidat ja kaikki kuntolaitteet ovat paikoillaan.
– Nyt kentillä voidaan aloittaa täysipainoinen harjoittelu, liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas kertoo.

Kenttäalueella on yksi siirtonurmikenttä ja kaksi luonnonnurmikenttää. Lisäksi alueen vieressä olevat ulkoliikuntavälineet ovat olleet jo aktiivisessa käytössä.
– Kokonaisuus on helposti saavutettavissa ja tarjoaa hyvät puitteet liikkumiseen monille käyttäjille.

Siirtonurmikenttä avaa kauden

Siirtonurmikenttä on suunniteltu alusta alkaen niin, että se saadaan käyttöön muita kenttiä nopeammin.
– Tällä hetkellä sille voidaan jo myöntää harjoitusvuoroja.

Kahden muun kentän osalta odotetaan vielä noin kuukausi.
– Niiden nurmialueiden kasvua seurataan kevään aikana tarkasti. Nurmikentillä on nyt toinen kasvukausi menossa ja sää vaikuttaa paljon siihen, milloin ne voidaan ottaa käyttöön.

Kenttiä ei tarkasteta varhaiskevään pakkasaamuina, vaan katselmus tehdään toukokuun puolivälissä.
– Tänä keväänä kasvukausi on alkanut noin kuukauden normaalia aikaisemmin. Tämä voi nopeuttaa kenttien käyttöönottoa.

Kaikki kentät käyttöön kesäkuussa

Ahokas arvioi, että kaikki Patomäen kentät ovat käytössä kesäkuun alkuun mennessä, jos nurmialueet kehittyvät odotetusti.
– Ennen käyttöönottoa kentille tehdään vielä tarkastukset ja ensimmäiset nurmen leikkuut.

Kenttäalueelle on myös tilattu maalit, jotta harjoittelu ja pelit voidaan aloittaa kunnolla.
– Patomäen kenttien valmistuminen vahvistaa Lahden jalkapallo-olosuhteita.

Kaupungissa on jo useita kenttiä eri puolilla, kuten Radiomäellä, Kisapuistossa, Paavolassa ja Jalkarannassa. Lisäksi Mukkulan tekonurmi uusitaan kesän aikana.
– Kesälle on jo sovittu yksi turnaus Patomäkeen. Uudistunut kenttäalue tarjoaa hyvät mahdollisuudet sekä harrastajille että kilpailutoimintaan.

Liikuntapalvelupäällikkö Ahokas myhäilee tyytyväisenä, kun useiden vuosien projekti on vihdoinkin maalissa.
– Kenttähanke on viety läpi ammattilaisten kanssa hyvällä yhteistyöllä. Nyt meillä on onnistunut kenttäkokonaisuus etelälahtelaisten ja harrastajien käytössä. Uskon, että tällä alueella moni voi kokea liikunnaniloa.

Petri Görman

Jonne Järvelä ja Timo Rossi Lahden pääkirjastossa kertomassa Korpiklaanon tarinaa.

Lahden pääkirjaston musiikkialueella kuultiin keskiviikkona 25.3. poikkeuksellinen tarina. Lavalle nousivat Korpiklaanin keulahahmo Jonne Järvelä ja kirjailija Timo Rossi. Illassa puhutiin musiikista, elämästä ja kirjasta, joka kertoo yhdestä suomalaisen metallimusiikin omaperäisimmistä yhtyeestä Korpiklaanista.
Vuoden 2025 lopulla julkaistu teos on auktorisoitu historiikki. Se ei ole pelkkä elämäkerta. Se on myös kertomus siitä, miten viulu, haitari ja kitara voivat yhdessä nousta maailmalle.

Serkusten yhteinen projekti

Kirjan synty sai alkunsa yllättävästi. Kirjoittaja Timo Rossi muistaa hetken hyvin.
– Sanoin joskus ääneen, että voisin kirjoittaa rokkarista elämäkerran. Isä totesi siihen, että kirjoita serkustasi Jonnesta, Rossi kertoo.

Ajatus jäi elämään. Pian Rossi tarttui puhelimeen.
– Soitin Jonnelle ja hän sanoi heti kyllä. Sitten lähdimme liikkeelle melkein spontaanisti.

Myös Järvelälle oli tärkeää, että kirjoittaja oli tuttu.
– On hyvä, että kirjan teki serkku. Meillä on samanlaiset juuret. Ei tarvinnut selittää kaikkea alusta asti, Järvelä sanoo.

Kirjaprojekti ei kuitenkaan edennyt suoraviivaisesti. Rossi teki samaan aikaan Lapinlahden Lintujen historiikkia. Se viivytti työtä.
– Pidimme välillä tauon. Kun palasin tähän, huomasin että aloitus piti tehdä uudelleen, Rossi kertoo.

Lopulta syntyi lähes 300-sivuinen teos, joka käy läpi Järvelän elämän ja Korpiklaanin vaiheet perusteellisesti.

Kiertue-elämää ja rehellisiä tarinoita

Kirjan yksi vahvuus on sen rehellisyys. Haastateltavina on ollut bändin jäsenten lisäksi lapsuudenystäviä ja naapureita.
– Moni muisto palasi mieleen vasta näiden tarinoiden kautta, Järvelä kertoo.

Rossi halusi nähdä myös kiertue-elämää läheltä. Hän lähti mukaan Korpiklaanin Amerikan-kiertueelle.
– Kaikki ei ole glamouria. Bussi hajosi heti alussa ja liikuimme hetken henkilöautoilla. Se toi tilanteisiin aitoutta, Rossi sanoo.

Juuri tällaiset hetket tekivät kirjasta elävän.
– Backstage ei ole aina hohtava maailma, vaan usein arkinen ja joskus kaoottinenkin paikka.

Järvelän mukaan kirjassa ei ole yhtä suurta huippukohtaa.
– Ei ole yhtä tarinaa, joka olisi muita tärkeämpi. Kaikkea on tapahtunut ja kaikki on kerrottu.

Mukana on myös rankkoja ja noloja hetkiä. Yksi niistä sijoittuu Pariisiin.
– Olin huonossa kunnossa keikalla. Se oli selvä rimanalitus. Sen jälkeen tiesin, että näin ei enää voi tehdä, Järvelä kertoo suoraan.

Folk-metalliyhtyeen oma tie

Korpiklaani tunnetaan omasta tyylistään. Bändi yhdistää kansanmusiikin soittimet ja metallin.
– Olemme aina tehneet musiikkia omista lähtökohdistamme. Levy-yhtiö ei ole puuttunut siihen, Järvelä sanoo.

Haitari ja viulu ovat kulkeneet mukana alusta asti. Jokaiselle levylle on löytynyt oma persoonallinen näkökulma.
– Korpiklaanin kulta-aikaa olivat vuodet 2008–2014.

Silloin folk-metalli nousi erityisesti Euroopassa suureen suosioon.
– Saksassa oli valtava meininki. Keikkoja riitti, Järvelä muistelee.

Bändi on kiertänyt laajasti maailmalla. Yksi erikoisimmista kokemuksista oli Tasmaniassa.
– Olimme ensimmäinen suomalainen bändi siellä, Rossi kertoo.

Myös varhaisilta vuosilta löytyy tarinoita, jotka kertovat sitkeydestä. 1990-luvun Lapin-kiertueella pakkasta oli yli 50 astetta.
– Iho jäätyi ovenkahvaan, ja silmätkin jäätyivät. Silti keikat tehtiin, Järvelä nauraa.

Musiikkiala muuttui – Korpiklaani pysyi

Järvelä on nähnyt musiikkialan suuren muutoksen.
– Musiikkia tehtiin 1990-luvulla studiossa ja julkaistiin CD:nä.

Nyt musiikki leviää suoratoiston kautta.
– Muutos tuli nopeasti. Olen silti iloinen, että aloitimme silloin. Saimme kasvaa rauhassa, Järvelä pohtii.

Hänen mukaansa nykyään musiikkia voi tehdä laadukkaasti kotona. Silti tärkein asia ei ole muuttunut.
– Kuuntelijat ovat aina tärkein juttu.

Myös Rossi katsoo nykyistä musiikkia kriittisesti.
– Kaipaan persoonallisuutta ja oikeita soittimia. Rohkeita avauksia on vähemmän, hän sanoo.

Korpiklaani on pitänyt kiinni omasta linjastaan. Bändi on tehnyt yhteistyötä myös suomalaisten käsityöläisten kanssa ja vienyt esimerkiksi koruja mukanaan maailmalle.

Elämä musiikin ympärillä

Nykyään Järvelä asuu Hollolan Mieholassa. Hänellä on vahva side Päijät-Hämeeseen, vaikka syntymäpaikka on Vesilahti.
– Arki on rauhoittunut, mutta musiikki vie yhä eteenpäin. Uuden levyn sävellystyö on käynnissä. Kun pääsen flow-tilaan, niin ideat lähtevät liikkeelle. Uudet soittimetkin inspiroivat, Järvelä kertoo.

Hän korostaa tekemisen iloa.
– Soittamaan oppii soittamalla. Se on yksinkertaista.

Järvelän mukaan tärkeintä on ollut se, että bändi on saanut tehdä omaa musiikkiaan ja kiertää maailmaa.
– Olemme saaneet elannon tästä. Se riittää. On ehkä hyväkin, että emme ole rikastuneet.

Petri Görman

Matias Mäkelä ja Henna Heikkilä ovat yhtiökumppaneita ja he pyörittävät Ravintola Cherin toimintaa Lahden keskustassa.

Lahdessa sijaitsevan Ravintola Cherin yrittäjä Matias Mäkelä kertoo, että darts-harrastus on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Lajin suosio näkyy myös Cherissä, jossa järjestetään viikoittain kilpailuja eri tasoisille pelaajille. Perjantaisin ravintolassa kisataan Lahti DC järjestämissä darts-kisoissa kello 18.30 alkaen. Sunnuntaisin puolestaan järjestetään aloittelijoille suunnattuja kilpailuja kello 15. Näiden lisäksi suurempia liigakierroksia järjestetään muutaman kerran vuodessa.

Mäkelän mukaan harrastajia on jo yli 50, ja viikoittaisiin kilpailuihin osallistuu 20–30 heittäjää. Televisiossa nähtävät kilpailut ovat lisänneet lajin kiinnostavuutta.

– Dartsia näytetään paljon tv:stä ja se on tehnyt lajista suositun. Meillä käy paljon uusia kokeilijoita, Mäkelä kertoo.

Cherin alakerran tilat on suunniteltu pitkälti darts-harrastajien toiveiden mukaan. Heittopaikat on rakennettu toimiviksi ja tilaan on lisätty myös istumapaikkoja.

Livemusiikki ja jamit täydentävät tarjontaa

Dartsin lisäksi Ravintola Cheri on panostanut vahvasti livemusiikkiin. Vuosi sitten ravintolaan rakennettiin uusi lava ja sen jälkeen päätettiin lisätä livemusiikkia viikonloppuihin.
Kevään aikana livemusiikkia on tarjolla joka viikonloppu toukokuun puoliväliin saakka. Kesä-heinäkuussa keikkatoiminta hiljenee terassikauden vuoksi, mutta sunnuntaijamit jatkuvat.

– Jamit ovat olleet meillä yli vuoden ja porukka on löytänyt hyvin paikalle. Viime kesä oli erityisen hyvä jamikesä.

Jamitoiminta sai alkunsa, kun jamibändi jäi ilman tiloja Pikku-Hanhen sulkemisen jälkeen. Ravintola Cherin tarjosi uuden paikan ja toiminta on sittemmin vakiintunut.
Ravintolaan on hankittu uudet kaiuttimet ja valot, ja äänenlaatu on hiottu huippukuntoon. Bändien on helppo tulla esiintymään, sillä paikan päältä löytyvät lähes kaikki tarvittavat laitteet.

– Artistien tarvitsee tuoda mukanaan vain omat soittimet ja vahvistimet. Meiltä löytyy muu tekniikka.

Kesällä esiintymässä nähdään muun muassa Turo’s Hevi Gee, ja syksylle on luvassa lisää tunnettuja nimiä.

Stand up ja monipuolinen asiakaskunta luovat tunnelmaa

Kevään aikana Cherissä käynnistyy myös stand up -toiminta. Komediakellari järjestetään kuukauden viimeisenä keskiviikkona alakerran baarissa.
Tilaan mahtuu noin 60 asiakasta, ja tarvittaessa tapahtuma voidaan siirtää suuremmalle lavalle yläkertaan. Mäkelän mukaan baariympäristö sopii hyvin stand up -esityksiin.

– Se on rento paikka, jossa voi samalla nauttia juomasta ja viihteestä. Intiimi tila toimii hyvin vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.

Cherissä käy kolmenlaista asiakaskuntaa. Päivällä paikalla piipahtaa senioreita yhdellä juomalla ja samalla paikka toimii heistä monelle kohtaamispaikkana. Illalla ravintola houkuttelee yhdelle työläiset, jotka haluavat rentoutua työpäivän päätteeksi ja myöhäisilta tuo ravintolaan nuorempaa väkeä.

Perjantaisin ja lauantaisin alakerrassa lauletaan karaokea valomerkkiin saakka. Viikonlopun viimeiset tunnit ovat Mäkelän mukaan myynnillisesti vahvoja.
Ravintola tarjoaa asiakkaille myös muuta tekemistä. Lautapelit, torstaibingo ja monipuolinen tapahtumatarjonta tuovat uusia kävijöitä.

– Ihmiset kaipaavat tekemistä pelkän juomisen rinnalle. Olemme halunneet panostaa siihen.

Ravintolan toimintaa kehitetään yhdessä yhtiökumppani Henna Heikkilän kanssa. Mäkelän mukaan tavoitteena on pitää tarjonta monipuolisena ja säilyttää olohuonemainen tunnelma.

– Haluamme, että tänne on helppo tulla. Kaikenikäiset ovat tervetulleita, ja jokaiselle löytyy jotakin, hän summaa.

Petri Görman

Raamattua pidetään usein vaikeana ja kaukaisena kirjana, mutta raamatuntutkija Jukka Norvanto muistuttaa, että kyse on ennen kaikkea kertomuksista, jotka koskettavat ihmistä yhä tänä päivänä. Hänen mukaansa Raamattuun kannattaa tarttua silloin, kun kiinnostus herää.
– Pienikin uteliaisuus riittää alkuun.

Norvannon mukaan Raamattu ei ole yksi kirja, vaan kokonainen kirjasto.
– Siihen kuuluu 66 kirjaa, joissa kulkee läpi yksi suuri kertomus eli ihmisen ja Jumalan suhde. Vaikka kokonaisuus voi tuntua laajalta, niin alkuun pääsee helpommin kuin moni ajattelee.

Helposti alkuun Luukkaan evankeliumilla ja Psalmeilla

Jos Raamattu on lukijalle uusi, Norvanto suosittelee aloittamaan Luukkaan evankeliumi -kirjasta. Hänen mukaansa se on selkeä, tarinallinen ja helposti lähestyttävä.
– Luukkaan evankeliumi on monelle tuttu ja täynnä vertauksia. Se on hyvä kohta aloittaa.

Toinen hyvä vaihtoehto ovat Psalmit. Ne kuvaavat ihmisen tunteita laidasta laitaan eli iloa, surua, vihaa ja toivoa. Psalmit ovat monelle lukijalle samaistuttavia, koska ne kertovat suoraan ihmisen kokemuksista.
– Niissä ihmiset pyytävät apua ja kiukuttelevat Jumalalle sekä etsivät vastauksia. Se on hyvin inhimillistä.

Hänen mukaansa Raamattua ei tarvitse lukea järjestyksessä alusta loppuun.
– Sen voi aloittaa yhdestä kirjasta ja siirtyä myöhemmin vähemmän tunnettuihin kohtiin.

Suuri kertomus länsimaisen kulttuurin taustalla

Norvannon mukaan Raamatun merkitystä ei voi ymmärtää pelkästään uskonnon näkökulmasta. Se on vaikuttanut syvästi koko länsimaiseen kulttuuriin.
– Ilman Raamatun tuntemusta ei voi kunnolla ymmärtää länsimaiden historiaa ja kirjallisuutta.

Raamatun tarinat näkyvät hänen mukaansa myös nykykulttuurissa. Monet elokuvat ja romaanit toistavat samaa peruskaavaa eli ihminen tekee virheitä ja lopulta joku pelastaa tilanteen.
– Se on sama peruskertomus, joka löytyy Raamatusta. Ihminen mokaa, ja tarvitaan pelastaja.

Tämä kertomus kulkee läpi koko Raamatun.
– Vanha testamentti kuvaa ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta sekä lupauksia, kun taas Uusi testamentti kertoo, kuinka nämä lupaukset täyttyvät Jeesuksessa.

Raamattu on ennen kaikkea rakkauden viesti

Norvannon mukaan Raamatun sanoma on lopulta yksinkertainen.
– Jumala loi maailman hyväksi ja antoi ihmiselle vastuun, mutta ihminen rikkoi luottamuksen.

Tämän seurauksena maailma ajautui pois alkuperäisestä tasapainosta.
– Raamatun ydin on siinä, että Jumala ei jättänyt ihmistä yksin, vaan halusi palauttaa yhteyden.

Hänen mukaansa Raamattua voi ajatella rakkauskirjeenä, jossa Jumala puhuttelee ihmistä.
– Tämä näkyy erityisesti kertomuksissa Israelin kansasta ja lupauksesta pelastajasta, joka lopulta toteutuu Jeesuksessa.

Norvanto korostaa, että Raamatun ymmärtämisessä on tärkeää huomioida sen historiallinen ja kulttuurinen tausta. Ilman sitä monet kohdat voivat tuntua vaikeilta tai tulla tulkituiksi väärin.
– Kun ymmärtää taustaa, niin teksti avautuu aivan eri tavalla.

Raamatun lukeminen ei kuitenkaan vaadi täydellistä ymmärrystä.
– Rohkaisen lähestymään tekstiä avoimin mielin ja kysymään samalla, että mitä teksti herättää minussa?

Hänen mukaansa jo lyhytkin päivittäinen lukeminen riittää. Jos Raamattua lukee noin 13 minuuttia päivässä, niin sen ehtii lukea kokonaan vuodessa.
– On parempi lukea vähän kuin ei ollenkaan.

Lopulta kyse ei ole vain tiedosta, vaan kohtaamisesta.
– Raamattu on kirja, joka voi lohduttaa, haastaa ja antaa uusia näkökulmia elämään yhä tänäkin päivänä.

Petri Görman

Kaupunki on tunnistanut alueita, joilla pyörille olisi enemmän kysyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi Ahtiala, Nastola, Patomäki ja Renkomäki.

Lahden kaupunkipyörät eli Mankelit palaavat käyttöön torstaina 9. huhtikuuta. Sähköavusteiset pyörät ovat taas kaupunkilaisten käytössä, jos sää sallii kauden aloituksen suunnitellusti.
Kausilippujen ennakkomyynti alkoi 26. maaliskuuta. Ennakkoon lipun saa hieman edullisemmin eli 60 eurolla koko kaudeksi. Normaalihinta on 65 euroa. Alennettu hinta on voimassa kauden alkuun saakka.

– Maaliskuu on ollut keväinen, mutta takatalvi voi vielä muuttaa tilannetta. Turvallisuus on tärkeintä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kausi päästään aloittamaan ajoissa, kertoo joukkoliikennesuunnittelija Emilia Virtanen.

Useita tapoja maksaa

Kausilipun lisäksi pyörän voi ottaa käyttöön lyhyemmällä lipulla. Vaihtoehtoja ovat kolmen kuukauden, kuukauden, viikon tai päivän lippu. Pyörää voi käyttää myös maksamalla minuuttihinnan, joka on 22 senttiä minuutilta. Lipun voi ostaa Freebiken verkkosivuilta tai puhelinsovelluksesta. Tälle kaudelle on tullut uusi sovellusversio, joten käyttäjien täytyy ladata Freebike 3.0 -sovellus.
Pyörän voi ottaa käyttöön myös lähimaksulla. Tällöin matka veloitetaan automaattisesti minuuttihinnan mukaan.

Pyöriä runsaasti, mutta ei kaikkialla

Lahdessa on käytössä 500 sähköavusteista kaupunkipyörää ja 60 asemaa. Tänä vuonna uusia asemia ovat Huippukatu ja Kisapuisto. Osa asemista on myös poistunut.
Kaupunki on tunnistanut alueita, joilla pyörille olisi enemmän kysyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi Ahtiala, Nastola, Patomäki ja Renkomäki. Kaikkialle asemia ei kuitenkaan voida lisätä, koska pyörien määrä rajoittaa järjestelmän toimivuutta. Mankeli-pyörät tulivat Lahteen vuonna 2021. Viime kaudella niillä tehtiin lähes 390 000 matkaa, mikä on ennätys.
– Tavoitteena on, että tänä vuonna päästään jo 400 000 matkaan.

Huolto toimii, mutta ilkivalta vaivaa

Pyörien kunnosta vastaa palvelua operoiva yhtiö. Pyöriä huolletaan säännöllisesti ja käyttäjien ilmoitusten perusteella. Akkuja vaihdetaan ja pyöriä siirretään asemien välillä tarpeen mukaan.
Ilkivalta on kuitenkin kasvava ongelma. Rikottujen pyörien korjaaminen vie aikaa ja resursseja.
– Onneksi käyttäjät ilmoittavat vioista entistä aktiivisemmin, mikä auttaa pyörien huoltoa.

Yleisimmät ongelmat liittyvät tyhjiin renkaisiin ja ketjujen toimintaan.
– Lisäksi osa käyttäjistä on kokenut hankaluuksia maksamisessa. Esimerkiksi lähimaksu voi aktivoitua vahingossa, kun pyörää yritetään avata sovelluksella.

Monipuolinen liikkumisen väline

Kaupunkipyöriä käytetään monenlaisiin matkoihin. Niillä kuljetaan töihin, kouluun, harrastuksiin ja vapaa-ajalle. Sähköavustus tekee pyöristä helpompia käyttää ja houkuttelee uusia käyttäjiä.
– Palvelu on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille. Hinnoittelulla ja asemien sijoittelulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni voisi käyttää pyöriä.

Täysin kattava palvelu ei kuitenkaan vielä ole. Kaikilla alueilla pyöriä ei ole riittävästi.
– Lahden kaupungin sopimus palveluntarjoajan kanssa jatkuu ainakin vuoteen 2028. Lisäksi kaupunki selvittää yhteistyötä Kuopion kanssa kaupunkipyörien kehittämisessä.

Kevään edetessä Mankelit palaavat jälleen katukuvaan.
– Samalla nähdään, että rikkoutuuko uusi käyttöennätys tulevalla kaudella.

Petri Görman