kuva: Renkomäen perhepäivähoitajat kertoivat toiminnastaan Iloinen päivä Launeen perhepuistossa -tapahtumassa sunnuntaina. Kirsi Tantun, Taru Niemisen (yksityinen) ja Marika Rostin pisteellä vieraili paljon lapsiperheitä.

Renkomäen alueella työskentelee kolme kunnallista ja kolme yksityistä perhepäivähoitajaa. Kaikki heistä ovat koulutettuja varhaiskasvattajia. Marika Rosti on ollut kunnallisena perhepäivähoitajana jo 20 vuotta. Hän jäi tähän ammattiin omien poikien syntymän jälkeen.
– Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto, koska lapsi saa kasvaa pienessä ryhmässä tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Se on myös tärkeää, että aikuinen ei vaihdu.

Pienessä ryhmässä lapset on mahdollista huomioida paremmin.
– Meillä saa olla vain neljä lasta hoidossa. Hoitoaika perhepäivähoidossa on klo 6-18.

Rosti uskoo, että vanhemmat valitsevat perhepäivähoidon sen laadukkuuden ja pienen ryhmän vuoksi.
– Vuorovaikutus on tärkeintä pienessä ryhmässä. Pienemmät lapset oppivat aina erilaisia taitoja isommilta.
Myös aikuinen oppii jokaisesta ryhmästä jotain uutta.

Kaikkien lasten vahvuudet huomioidaan ja sitä kautta suunnitellaan myös ryhmän ohjelma.
– Heittäytyminen erilaisten asioihin on parasta perhepäivähoidossa. Joskus myös ruoka-aika saattaa joustaa, jos siihen on hyvät perusteet.

Lapsiperheitä on paljon Renkomäessä

Lahti kasvaa etelään ja Renkomäen alueella on lapsiperheitä myös tulevaisuudessa. Alueelle avattiin uusi koulu ja kirjasto tämän vuoden alussa.
– Perhepäivähoitajat tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Ulkoilemme yhdessä ja meillä on vielä yhteiset kevätjuhlat.

Rosti kertoo, että on mukava vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa.
– Tässä työssä on tärkeää, että tukiverkko on myös lähellä.

Pienten lasten välitön palaute on parasta Rostin mielestä kasvatustyössä.
– Lapsilla on lupa näyttää kaikki tunteensa pienessä ryhmässä. Jokaisella on hyviä ja huonoja päiviä, myös aikuisilla.

Rostin mielestä perhepäivähoito on ainutlaatuinen ja tärkeä suomalainen hoitomuoto.
– Hyvä fiilis ja lämminhenkisyys tulee olla aina läsnä kasvatustyössä.

Työkokemusta Rostille on kertynyt myös päivähoidosta ja työnohjauksesta.
– Se tulee muistaa, että aikuinen on aina roolimallina lapselle.

Petri Görman

kuva: Lämmin sää suosi kirsikankukkajuhlaa äitienpäivänä Launeella.

Launeen perhepuiston vieressä oleva Kirsikkapuisto keräsi runsain joukoin ihmisiä juhlistamaan kirsikankukkajuhlaa äitienpäivänä. Japanilaissisältöinen ohjelma oli monipuolinen ja Suomen kirsikankukkaprinsessa kunnioitti läsnäolollaan tilaisuutta. Se oli järjestetty vapaaehtoisvoimin. Puistossa on yhteensä 55 kirsikkapuuta ja osa niistä oli ehtinyt kukintovaiheeseen.

– Halusimme järjestää vuonna lahtelaisen hanamin. Tällä kertaa tapahtuma tehtiin ihan talkoovoimin, ilman rahallista tukea kaupungilta. Toivomme, että Kirsikankukkajuhlasta tulisi vuotuinen perinne, osallisuuskoordinaattoria Sanna Virta Lahden kaupungilta kertoo.

Virtaa kirsikkapuiston suosio ei ole yllättänyt, koska kauneus ja luonto puhuttelevat ihmisiä.
– Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuisto on todella suosittu kukinnan aikaan niin kuin kaikki tietämäni kirsikkapuistot eri puolilla maailmaa. Kirsikankukkien kukinta-aika on melko lyhyt. Kukinta-aika kestää vain kaksi viikkoa, säästä riippuen. Paras kukkaloisto kestää vain muutama päivän.

Avoimet ja kaikille maksuttomat tilaisuudet houkuttelevat paikallisia ihmisiä osallistumaan tapahtumiin.
– Tällainen puistotapahtuma on siitä mukava, että siinä voi seurata ohjelmaa lähempää tai sitten olla kauempana puiden alla ja keskittyä enemmän, vaikka eväisiin ja omaan seurueeseen.

Kosteikkokasveja puiston vesialueelle

– En osaa sanoa, että saadaanko kirsikkapuistoon lisää puita tulevaisuudessa, mutta varmaan se on tulevina vuosina mahdollista. Puistoa varmasti kohennetaan tulevina vuosina eri tavoin, esimerkiksi pienen vesialueen ympärille on tarkoitus istuttaa kosteikkokasveja.

Yli 1000 lahtelaista äänesti osallistuvan budjetoinnin hankkeessa kirsikkapuistoa Launeelle vuonna 2020.
– Tämän vuoden osbu-ideoiden äänestys alkaa maanantaina 22.5. Äänestysaika päättyy 11.6. Äänestettävänä on taas runsaasti upeita lahtelaisten ehdottamia ideoita eri puolilta kaupunkia eli yhteensä noin 160 ideaa.

Äänestää voi verkossa osoitteessa lahti.fi/osbu sekä palvelutorilla tai kirjastoissa paperilomakkeella.
– Eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan vuonna 2024. Ideoiden toteuttamiseen on varattu 200 000 euroa. Lahdessa kaikenikäiset asukkaat saavat äänestää osbussa. Se on helppo ja suora tapa vaikuttaa siihen, mihin kaupunki rahaa käyttää.

Petri Görman

kuva: Koulutuspäällikkö Radek Karkulowski ja opiskelija Nea Pellinen kertoivat, kuinka julisteet syntyivät.
– Meillä on koulussa hyvä ryhmähenki. Kavereita tsempataan aina.

Vapaa akatemia tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti eteenpäin, jos he viettävät välivuotta tai haluavat panostaa seuraavan vuoden pääsykokeisiin. Kuvituksen ja graafisen linjan tämän vuoden opiskelijoiden töistä on koottu näyttely Malvan Kahiwaan. Siellä on esillä 15 julistetta. Näyttelytöiden pohjana on käytetty Lahden kansanopiston kuva-arkistoa. Lahtelainen tunnettu vapaan sivistystyön koulutus täyttää 130 vuotta. Toukokuun loppuun saakka jatkuva näyttely kunnioittaa samalla myös tämän opinahjon historiaa.

– Meille annettiin tehtäväksi tehdä juliste, joka kertoo jotain 130 vuotta vanhasta koulustamme. Työn yhteydessä oli käytettävä arkistovalokuvia. Jokainen joutui rakentamaan ehyen kokonaisuuden myös erilaisia graafisia elementtejä käyttäen, opiskelija Nea Pellinen kertoo:

Opiskelija Pellisen mukaan tehtävän avulla oli mahdollisuus tutustua myös Lahden kansanopiston historiaan.
– Minä valitsin Edla Kojosen julisteeseeni. Hän oli kauan sitten miehensä kanssa Lahden kansanopiston johtajapariskunta. Ruokalamme on saanut hänen mukaansa nimen.

Kuvituksen ja graafisen linjan opiskelijan mielestä tehtävä oli haastava.
– Työn kautta oli mahdollisuus peilata oppilaitoksemme nykypäivää menneisyyteen.

Juliste on Pellisen mukaan monivaiheisen työprosessin lopputulos.
– Tähän työhön on käytetty Illustratoria ja piirtolevyä. Julisteen tekemiseen menee yllättävän paljon aikaa.

Pellinen suosittelee opistovuotta Vapaan Akatemian opintolinjoilla.
– En ollut vielä vuosi sitten valmis pääsykokeissa, mutta tämän vuoden aikana olen oppinut paljon. Postilaatikkoon on tullut jo kutsu Muotoiluinstituutin mediasuunnittelun pääsykokeisiin.

Perustaitoja vahvistetaan

– Graafisen suunnittelun ja kuvituksen oppilaat keskittyvät opintovuoden aikana perusasioihin, koulutuspäällikkö Radek Karkulowski sanoo.

Koulutuspäällikkö kertoo, että tämän vuoden lopputyön aihe oli juliste.
– Nyt oppilaiden oli pakko tutustua koulun historiaan sen valokuva-arkiston kautta. Emme ole koskaan aiemmin tehneet tällaista lopputyötä.

Koulutuspäällikkö on tyytyväinen lopputulokseen.
– Malvan Kahiwan tiloissa on mahdollisuus nähdä oppilastöitä toukokuun loppuun saakka.

Hyvä juliste on koulutuspäällikön mukaan selkeä kieleltään ja sillä on yksinkertainen viesti.
– Kaikkia asioita ei kerrota suoraan. myös katsojan tulee osallistua julisteen lukemiseen sekä tulkintaa.

Typografialla eli kirjaintyypillä on oma merkitys julisteessa.
– Näyttelyssä 15 erilaista julistetta. Olen erittäin tyytyväinen, kuinka hyvin kaikki oppilaat selviytyivät varsin haastavasta tehtävästä.

Petri Görman

Kuva: FC Lahden hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen uskoo joukkueen mahdollisuuksiin tämän vuoden Veikkausliigassa

Meille jalkapallolle sielumme myyneille viime vuosi oli lahtelaisessa jalkapallossa hyisen kylmää kyytiä, mutta kuitenkin äärettömän jännittävä, jossa putoamiseltaYkköseen vältyttiin niukin naukin, vaikka sydän jättikin muutaman lyönnin väliin ratkaisupeleissä. Nyt uusi kausi on käynnistynyt paremmin. Päätimme kysäistä, mitä odotuksia ja tavoitteita FC Lahdella on tulevan kauden suhteen ja kukapa olisi parempi vastaamaan näihin kysymyksiin kuin seuran pääsponsori ja hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen. Tavoitimme hänet kiireen keskeltä, mutta taas kerran hän lupautui nopealla aikataululla vastaamaan lehtemme kysymyksiin.

Miksi mielestäsi viime kausi meni niin pieleen?
– Joukkueen kasaaminen ei mennyt aivan putkeen. Kun asiat lähtivät rullaamaan väärään suuntaan, ei joukkueesta sitten löytynyt kaivattua johtajuutta suunnan muutokseen. Valmentajan vaihtaminen kesken kauden on tunnetusti aina riski, eikä se meidänkään tapauksessamme tuonut välitöntä pelastusta tilanteeseen. Onneksi menestyksen avaimet sitten loppukaudella kuitenkin alkoivat löytyä ja sarjapaikkamme saatiin säilytettyä.

Millaisia muutoksia täksi vuodeksi on tehty?
– Päävalmentaja Mannila sai tälle kaudelle luonnollisesti rakentaa alusta lähtien oman näkemyksensä ja pelisuunnitelmansa mukaisen joukkueen. Joukkueemme on nuorempi, nopeampi ja nälkäisempi.

Millainen sijoitus on tänä vuonna realistinen?
– Tavoite on runkosarjan jälkeen olla 6 ensimmäisen joukossa. Sen jälkeen tavoite on saavuttaa Europelipaikka ensi vuodelle. Kaikki on mahdollista!

Millaisia pelaajia FC Lahti tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa?
– Meillä on ehdottomasti joukkueessa kaikki pelaajat, jotka tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Toivottavasti mitään pahempia ja pitkäaikaisempia loukkaantumisia ei koeta.

Mikä on fysiikkavalmentajan rooli joukkueessa?
– Valmennustiimi on kokonaisuus, jossa kaikilla osaajilla on oma tärkeä tehtävänsä. Näin myös fysiikkavalmentajan rooli on elintärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Miten tärkeää on juniorityö FC Lahdelle ja löytyykö sieltä tulevia tähtiä?
– Me haluamme olla nimenomaan nuoria pelaajia kehittävä ja heitä urallaan eteenpäin auttava organisaatio. Tällä kaudella meillä on taas joukko erittäin lupaavia nuoria pelaajia, joiden joukossa on varmasti monta tulevaa tähtipelaajaa. Kannattaa tulla peleihimme tutustumaan heihin!

Joissain asiantuntijapiireissä on puhuttu ns. roolipelaajien puutteesta FC Lahdelta? Löytyykö heitä tänä kautena?
– Minun näkemykseni mukaan meillä on useita roolipelaajia joukkueessa. Pitkän kauden aikana heidän johtajuutensa kentällä on arvokasta.

Miten saisimme innokkaat Pelicans fanit FC Lahden peleihin piristämään tunnelmaa?
– Minä toivon, että lahtelainen ja laajemminkin päijät-hämäläinen urheiluväki löytää entistä paremmin tiensä meidän otteluihimme. Ei tässä mitään poppaskonsteja tarvita. Jalkapallo on parasta paikan päällä. Meillä on useita lahtelaisia nuoria pelaajia joukkueessa, ja heitä kannattaa tulla katsomaan ja kannustamaan. Meidän tehtävämme on pelata viihdyttävää ja vauhdikasta jalkapalloa ja luoda katsojille hulluja tunteita. Tämä on elämysbisnestä.

Juhani Melanen

kuva: Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio toivoo, että tulevan kesän tapahtumissa poliisin läsnäolo rauhoittaa nuoria. – Tärkeintä on se, että ylilyöntejä ja loukkaantumisia ei tapahdu.

Hämeen poliisi järjesti Renkomäessä Bilteman parkkipaikalla Virittämättä perille -tapahtuman 29.4. lahtelaisille ja naapurikunnissa asuville nuorille. Poliisiviranomaiset esittivät tapahtuman yhteydessä toiveen, että vanhemmat kävisivät nuorten kanssa läpi ajoneuvojen kunnon keväällä ennen liikenteeseen lähtöä. Samoin olisi myös hyvä keskustella nuorten kanssa, missä ja miten mopoilla, skoottereilla ja mönkijöillä liikutaan

– Mopomiitteihin tullaan usein näyttämään kavereille viritettyjä ajoneuvoja. Moottoripyöräpoliisina huomaan helposti sen, mikä mopo tai moottoripyörä on viritetty, vanhempi konstaapeli Teppo Rainio Hämeen poliisista sanoo.

Bilteman ja Kärkkäisen parkkialueet ovat näiden tapahtumien suosittuja kokoontumispaikkoja Lahdessa. Sen lisäksi niitä on pidetty Askon alueella ja Holman Prisman parkkipaikalla.
– Toivomme, että nuoret pelaavat reilua yhteispeliä poliisin kanssa. Se on tosiasia, että mopomiiteissä häiriköivät nuoret sulautuvat helposti sulautuva massan sekaan ja poliisin valvontatyö vaikeutuu.

Hämeen poliisi aikoo olla läsnä, kun kevään ensimmäiset mopomiitit järjestetään toukokuun aikana.
– Vanhempien olisi myös hyvä tietää, miten nuoret käyttäytyvät tapahtumassa. Liian usein näkee, että kokoontumisajoihin tulla kilvettömillä mopoilla ja prätkillä hengailemaan.

Kokoontumisajoihin osallistuu yleensä useampi sata nuorta mopoilla, kevytmoottoripyörillä ja mopoautoilla sekä autoilla.
– Silloin, jos nuori näkee, että poliisi puuttuu tapahtuman kulkuun, niin on syytä lähteä kotiin.

Liikennesäännöt unohtuvat usein

– Usein siirtymien aikana temppuillaan. Ajetaan liikenteenjakajien väärältä puolelta ja liikennevaloista ei piitata.

Rainio on tyytyväinen siitä, että tapahtumissa ei ole toistaiseksi tapahtunut mitään vakaa Lahden alueella.
– Tapahtumat järjestetään sosiaalisen median eri kanavien kautta. Juridisesta näkökulmasta katsottuna iso tapahtuma vaatisi järjestyksenvalvojat, liikenteenohjauksen ja pelastussuunnitelman.

Kokenut poliisi muistuttaa, että lähes aina kukaan ei ole vastuussa kuminpoltosta tai roskaamisesta.
– Luvat maksavat ja kukaan ei halua ottaa tätä prosessia vastuulleen.

Hämeen poliisilla ovat perjantai- ja lauantai-illat jo muutenkin kiireisiä ja mopomiitit tuovat viikonloppuihin oman vaikeuskertoimen lisää.
– Tärkeintä olisi se, että yhdessä pidetään hauskaa ja kunnioitetaan järjestyssääntöjä. Äänekkäät ajoneuvot ja niillä temppuilu sekä pauhaava musiikki aiheuttavat aina pahennusta ympäristössä.

Osa häiriköi ja toiset hengailevat vaan mukana tapahtumassa.
– Usein vanhempi sukupolvi järjestää kokoontumisajot ja juniorit hengailevat mukana tapahtumassa.

Petri Görman

Liikunnanopettaja Pertti Vartiaisen tuore kirja Lahden Kisapuisto yli 70 vuotta – Upea liikuntakeskus keskellä kaupunkia kokoaa tarinoita Kisapuistosta. Se on perustettu kaupungin jättömaalle jo yli 70 vuotta sitten. Monipuolinen liikuntakeidas tunnetaan myös usealla eri nimellä; Kisapuisto, Kisis, Kispi, Kisari. Versioita alueen nimistä on muitakin.
– Tällä hetkellä Kisapuistossa pelataan 15:ta eri pallopeliä. Pesäpallokenttä rakennettiin vuonna 1949 ja sitten jalkapallostadionkenttä. Ensimmäiset kaksi tenniskenttää otettiin pelikäyttöön vuonna 1952. Kispi-Areena rakennettiin 1980-luvun alussa ja sitä laajennettiin jo 1980-luvun lopussa.

Vartiaisen mukaan niin laajaa, monipuolista ja lähellä keskustaa sijaitsevaa liikuntapyhättöä ei ole muualla Suomessa eikä kovin lähellä rajojemme ulkopuolella.
– Ei ole itsestäänselvyys, että lahtelaisilla on näin upea liikuntakeskus keskellä kaupunkia. Lahdessa on aikanaan tehty hyviä päätöksiä, jotka ovat kantaneet nykyhetkeen ja edelleen tulevaisuuteen.

Aikanaan uusi uljas Kisapuisto mahdollisti Lahden Mailaveikkojenkin menestyksen vuonna 1949 ja edelleen 1950-luvun alussa. Silloin lahtelainen pesäpallojoukkue saavutti neljä mestaruutta.

Kaupunkilaisten liikuntakeskus

Melkein 10 hehtaarin alueella on ollut ja on mahdollisuus harrastaa monenlaista urheilua ja liikuntaa.
– Jalkapallo on ollut suosituin laji Kisapuistossa ja sillä on menestyksekäs historia Lahden Reippaan osalta 1970-luvulla ja Kuusysin osalta 1980-luvulta. Kaupungin jalkapalloseurat ovat voittaneet lukuisia Suomen mestaruuksia ja Suomen Cupin voittoja sekä muita mitaleita
Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy:n omistama Kispi Areena alueen koilliskulmassa on mainio pelipaikka tennikseen, sulkapalloon että squashiin.

– Rakennuksen itäpäässä on Kortteliliigan toimisto ja iso osa sen laajasta toiminnasta sijoittuu Kisapuistoon; mölkky, petanque, beachvolley, lentopallo, tennis, squash.

Kisapuistoon on valmistunut Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy:n rakennuttamana ja omistamana kaksi padelkenttää, jotka sopivat mainiosti liikuntakeitaan lajikattaukseen.

Uuteen kukoistukseen

Vartiainen tietää, että vihonviimeinen päätös jalkapallostadionin katsomo-, ravintola- ja sosiaalitilarakennuksen rakentajasta on nyt hyvin lähellä.
-Vanha katsomorakennus puretaan kesällä ja syksyllä on määrä alkaa uuden rakentaminen. Uusittu jalkapallostadion on tietenkin mainio asia lajin harrastajien kannalta ja se antaa toivottavasti uutta potkua FC Lahdelle. Toivottavasti lahtelainen yrityselämäkin on tulossa mukaan tähän hankkeeseen.

Kisapuisto on jo uudistunut pesäpallokentän osalta.
– Se avautuu käyttöön kesäksi uusittuine hiekkatekonurmipintoineen. Kentän alle asennettiin jäädytysputkisto ja se tulee käyttöön tulevalle talvikaudelle mahdollistaen luistelu- ja ulkojääkiekkokauden olennaisen pidentymisen Lahdessa.

Avaamista odottaa myös jo valmiiksi rakennettu ulkokuntosali pesäpallokentän ja Kariniemenkadun välissä.
– Meillä on Kisapuistossa pitkä ja elävä urheilu- ja liikuntaperinne, jota kannattaa ja pitää vaalia. Takana paljon liikettä ja menestyksekästäkin historiaa. Edessä toivottavasti lupaava tulvaisuus!

Petri Görman

Pertti Arvaja on ollut kuntapäättäjänä jo huikeat 46 vuotta, joten kukaan ei voi ajatella, että luottamus häneen kunnan ja sen asukkaiden palvelijana ei olisi ansaittu. Arvaja on ikiliikkuja, jolle luonto ja auttaminen ovat elämäntapa. Entisenä liikunnanopettajana hänelle terveet elämäntavat ja luontoretket ovat elämän ydintä.

Mutta usein se tärkein meinaa unohtua puhuttaessa tästä ”ikiliikkujasta”, jolle demokraattisten pelisääntöjen noudattaminen kunnallispolitiikassa ja avoimuus ovat niitä asioita, joista hän ei tinki. Hän on aidosti utelias ja ottaa itse verkostollaan selville asioiden taustat ja viiteryhmät. Tästä syystä hän on harvinainen ja itsenäinen kuntapoliitikko, joka ei tee päätöksiä pelkästään oman puolueensa edustajana, vaan vastuunsa tuntevana ja tietävänä kuntalaisena. Tapasimme tämän ”demokratian ritarin” ja utelimme hänen mietteitään lahtelaisen kuntapolitiikan nykymenosta.

Mitkä ovat mielestäsi lahtelaisen nykypolitiikan suurimpia ongelmia ja haasteita?
– Lahden suurimpia ongelmia on edelleen avoimuuden ja rehellisyyden puute.Jos yrität ottaa asioista selvää,niin useasti käy niin, että puheluihin ei vastata,eikä edes valtuustossa saa kysymyksiin vastauksia.Asioiden valmistelussa pitäisi tuoda erilaisia vaihtoehtoja esille.Liikuntapaikkarakentamisessa on monta toimijaa. Johtajuus puuttuu. Asiantuntijalautakunnalta ei aina edes kysytä lausuntoa.

Olit voimakkaasti KymiRingiä vastaan ja näit vaarat. Toimiko Lahti tässä asiassa kuntalain mukaan myöntäessään ilman takuita Lahti Events Oy:lle lainoja?
– Kymiring/Lahti Events oli alusta lähtien täysin hataralla pohjalla. Pyysin ennen valtuuston kokousta Kymiringin viimeistä tilinpäätöstä ja liiketoimintasuunnitelmaa, en saanut. Silloin jo tiesin, että tästä ei hyvää seuraa. Valituksemme hyväksyttiin hallinto-oikeudessa. Sen jälkeen kaupunginjohtaja antoi Eventsille vakuudettoman 2,4 milj. lainan. Events maksoi 2 milj. radan etukäteisvuokria ilman vakuutta konkurssikypsälle Kymiringille. Tämän hetken saamieni tietojen mukaan veronmaksajien piikkiin tulee vähintäin 7,7 milj. Kaksi tutkintapyyntöä on laitettu vireille.

Kukaan KymiRingin puolesta äänestänyt lahtelaispoliitikko ei ole myöntänyt, että KymiRingiiin Lahti Eventsin kautta syydetyt varat olivat virhe. Mitä arvelet tästä?
– Kyllähän se ilmapiiriä ja yhteistyötä auttaisi,jos väärän ratkaisun tehneet voisivat myöntää virheensä.

Miten olet mielestäsi päässyt vaikuttamaan Lahden kunnallispolitiikassa?
– Sain säästettyä mäkimontun katsomorakenteisiin aiotut 1,3 milj. Kiitos aktiivisten toimijoiden, Villähteen koulu (nyk. Kartanonkoulu) saa jatkaa tänä syksynä yksisarjaisena 1-6 luokilla. Olin myös mukana pormestarimallin kumoamisessa, samoin Liisun.

Kisapuisto ja sen kehittäminen on ollut sinulle tärkeä asia. Mitä sen suhteen pitäisi mielestäsi juuri nyt tehdä?
– Olin mukana liikunta-ja kulttuurilautakunnassa, kun tekojäärataa suunniteltiin Launeelle. Hinta oli melkein 8 milj. Sain muutettuasuunnitelmia siten, että tekojäärata rakennetaan Kisapuistoon. Jalkapalloareenan suhteen halusin, että myös AD-arkkitehtien suunnitelma otettaisiin toiseksi vaihtoehdoksi Tilakeskuksen vetämälle suunnitelmalle, mutta valitettavasti sitä ei haluttu ottaa huomioon. Se olisi ollut monien mielestä paljon halvempi ja parempi ratkaisu. Nyt sitten odotellaan, mitä virkamiehet ja -naiset tuovat esiin suunnitelmien valmistuttua. Mielenkiintoista tässäkin asiassa on se, että asintuntijalautakuntakin on vain lehtitietojen varassa.

Jorma Ratia on arvostellut lahtelaisten sisaryhtiöiden rahankäyttöä. Nyt hänen Suomen laissa määriteltyä sananvapauttaan vastaan tehtiin Lahdessa valtuustokysymys. Mitä mieltä olet tästä ?
– Lahden kaupunginhallituksen viime kokouksessa asia oli esillä. Mielestäni siinä selvitettiin asiaa monelta kantilta ja asiallisesti sananvapauden kannalta. Asiahan tulee tiedoksi myös seuraavaan valtuuston kokoukseen.

Juhani Melanen

Olemme seuranneet tätä Lahden johdolle kiusallista ns. KymiRing -casea jo vuodesta 2017 eli silloisista Lahden MM-kisoista lähtien. Kirjoitin jo silloin niistä sitoumuksista, joilla Lahti Eventsin kautta maksettiin tappioita Suomen hiihtoliittolle, joka on Lahdelle vieläkin velkaa useita miljoonia euroja.

26.10.2017 luin lehdestä, että Suomen tunnetuin moottoriurheilumies Antti Aarnio-Wihuri ei aio sijoittaa rahojaan ”sorakuoppaan”. Silloin vakuutuin yrityksen täysin käsittämättömästä toimintamallista. Vielä 9.6.2022 hän latasi Ilta-Sanomissa selkeät madonluvut tästä täysin epärealistisesta taloudellisesta rahoitusrakenteesta. Tästä lähtien olen kirjoittanut säännöllisesti asiasta ja ihmetellyt, miksi Lahden pitää tytäryhtiönsä kautta osallistua toisen kunnan alueella olevaan ratahankkeeseen? Eihän tämä ole kunnan ydintoimintaa millään tavoin. Koko asiasta on Lahdessa valehdeltu, annettu vakuudettomia takuita, salattu tietoja yhtiölakiin vedoten ja ennen kaikkea toimittu vastoin useiden hallinto-oikeuksien päätöksiä.

Tätä asiaa lähti purkamaan juristi, valtuutettu Jorma Ratia, joka osoitti ja paljasti koko Lahti Eventsin talouskuplan. Hän oli koko ajan lahtelaisen veronmaksajan asialla ja täysin oikeassa. Tällöin Koko Lahden laittomien lainojen vastuullinen hallituksen jäsen Tapani Ripatti teki Jorma Ratiasta valtuustokysymyksen hänen oikeudestaan sanoa oma mielipiteensä Etelä-Suomen Sanomissa. Voidaan olettaa, että Ratian suu halutaan tukkia millä hinnalla hyvänsä, jotta Koko Lahden hallitus ei joutuisi vastuuseen tekemistään laittomista takauspäätöksistä. Lahden kaupungin velvollisuus on selvittää asioiden laillisuus, sillä sen tytäryhtiöiden hallitukset toimivat osakeyhtiölain vastuullisuusvelvollisuudella.

Julkaisemme Jorma Ratian vastauksen Lahden kaupunginhallitukselle, koska siitä selviää kuinka kovilla panoksilla tätä peliä pidetään. Omalähiö seuraa tapausta ja mahdollisia myöhempiä syytetoimia Koko Lahden hallitusta kohtaan.

Juhani Melanen

Jorma Ratian vastaus kaupunginhallitukselle

Lahden kaupunginhallitukselle
viite: kaupunginhallituksen kuulemispyyntö 16.3.2023, Tapani Ripatin ym. tekemään ja kaupunginhallitukselle osoittamaan valtuustokysymykseen valtuustossa 30.01.2023

Valtuustokysymyksen perusteista
Lahden voimassa olevan hallintosäännön 10§:n mukaisesti kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys voidaan tehdä:
” Vähintään 14 valtuutettua voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kunnan toimintaa, hallintoa tai talouden hoitoa koskevasta asiasta”.
Kysymyksen sisältö on hallintosäännön vastainen. Kysymys ei koske kunnan toimintaa, hallintoa tai taloutta. Ripatin kysymys koskee vain ja ainoastaan yhden kaupunginvaltuutetun yksittäistä poliittista mielipidettä, joka on annettu henkilöhaastattelussa ESS 17.12.2022 toimittaja Jukka Airolle.

Kunta on julkisoikeudellinen yksikkö, jossa sen puolesta julkista valtaa käyttävät kuntalaissa mainitut toimielimet ja kussakin kunnassa mahdollisesti muut toimielimet kollegio periaatteella. Tämän lisäksi julkista valtaa ja päätöksentekoa edustavat kuntien viranhaltijat. Olen kaupunginvaltuutettu ja luottamushenkilö, joka ei käytä julkista valtaa, eikä ole viranhaltijaan rinnastettava asema. Jokaisella valtuutetulla on luottamusasemastaan riippumatta oikeus perustuslain tarkoittamaan sananvapauteen eikä sitä voida millään yksittäisillä toimilla, tässä tapauksessa poliittisilla perusteilla, rajoittaa tai kumota vain siksi, että mielipiteet ovat mahdollisesti erilaisia.
Perustuslaki, sen 12§ Sananvapaus ja julkisuus
”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä”. Kiinnitän erityistä huomiota sanontoihin ”oikeus julkistaa mielipiteitä”. Kuulemispyyntökin on ositettu minulle henkilökohtaisesti, ei KTJ:n puheenjohtajana.

Kysymys 1
Edustavatko Ratian kannanotot KTJ:n (Konserni- ja tilajaosto) mielipidettä?
Vastaus:
– Kysymys on ensinnäkin absurdi. Minulla ei tietenkään ole mitään mandaattia toimia jaoston nimissä eikä niin ole menetelty, vaan kyse on normaalista yhden poliitikon haastattelusta, mielipiteiden esittämisestä. En ole 17.12.2022 lehtihaastattelussa missään vaiheessa sanonut edustavani jaostoa, mutta sananvapauteeni kuuluu, kuten kaikkien, lausua omia mielipiteitä mistä tahansa poliittisista kysymyksistä. Toimittaja Jukka Airo on pyynnöstäni vielä lähettänyt 6.2.2023 sähköpostin, jonka liitän kirjelmääni. Siteeraan tähän toimittaja Airon sähköpostista seuraavan osion:
” Itsestään selvä lähtökohta tämän tyyppisissä henkilöhaastatteluissa on silti aina, että haasteltavan niissä esittämät mielipiteet ovat vain ja ainoastaan hänen omiaan. Niiden ei siten oleteta – eikä pidä olettaa- vastaavan haasteltavan edustaman luottamuselimen kollektiivisia näkemyksiä, ellei haasteltava näin erikseen ilmoita. Näinhän et tehnyt, eikä asiaa niin muotoiltu”.

Kysymys 2
Jos ne eivät edusta, niin miksi KTJ ei ole julkisuudessa korjannut puheenjohtajansa lausuntoa?
Vastaus:
– Ensinnäkin totean toistamiseen, etten ole edustanut jaostoa. Jotain poliittista titteliä on toimittaja käyttänyt, aivan kuten kaupunginvaltuutettua haastateltaisiin, eihän silloinkaan kaiketi kukaan väittäisi, että hän edustaisi koko valtuustoa.
– Toisekseen, KTJ:ssä päätökset tehdään vastuullisten viranhaltijoiden esittelyn perusteella. Esittelijöinä toimivat viranhaltijat eivät ole valmistelleet asiaa, joten KTJ:llä ei ole ollut juridista mahdollisuutta käsitellä mainittua asiaa

Kysymys 3
Onko Ratia enää puolueeton, uskottava jaoston puheenjohtaja?
Vastaus:
– Kyllä, työskentelyäni jaostossa ei ole asetettu kyseenalaiseksi, enkä ole vastaanottanut sellaista viestiä, etten olisi hoitanut minulle kuuluvia tehtäviä.

Kysymys 4
Voivatko Ratian kannanotot vahingoittaa Lahden mainetta kunnioittavan ja johdonmukaisen poliittisen päätöksenteon kaupunkina, tapahtumakaupunkina tai kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää?
Vastaus:
– Eivät voi. Aikamoinen väittämä, että yhden kaupunginvaltuutetun yksittäinen henkilöhaastattelu aiheuttaisi sekasorron Lahdessa. Tapahtumayhtiöiden liiketoiminnot ja niihin liittyvät muut seikat ovat puhuttaneet kaupunkilaisia ja poliitikkoja jo vuosia.

Kysymys 5
Onko KTJ:n puheenjohtaja Jorma Ratian toiminta ja kielenkäyttö linjassa Lahden eettisten arvojen kanssa tässä tapauksessa?
Vastaus:
– Kuulemispyynnössä esitetty kysymys on yksilöimätön, perustelematon eikä myöskään ole yksilöity, mitä Lahden eettisiä arvoja kysymyksessä tarkoitetaan. Näistä syistä on mahdotonta antaa vastausta tähän kysymykseen.

kuva: Perussuomalaisten uusi lahtelainen kansanedustaja Mira Nieminen sanoo, että hän odottaa innolla uutta tehtävää ja sen mukanaan tuomia vaikutusmahdollisuuksia.

Lahtelainen Mira Nieminen (ps.) yritti kolmannen kerran eduskuntaan ja hänet valittiin kansanedustajaksi 5389 äänen turvin.
– Vaalikampanja meni todella hyvin. Kampanja oli hyvin perinteinen, johon kuuluvat kiertäminen vaalitapahtumissa, mainonta ja ihmisten kohtaaminen, jota pidän tärkeimpänä asiana.

Perussuomalaisten Nieminen kertoo, että hän teki paljon jalkatyötä, eikä muutenkaan kampanjoinut isolla budjetilla. Kolmannen kerran eduskuntaan yrittänyt Nieminen toteaa, että pelin henki oli se, että nyt tai ei koskaan
– Tiesin, että minulla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Lopputulos oli mieluinen siihen työmäärää ja pohjaan nähden, jota olen tehnyt vuosia. Siinä mielessä oli ilo lukea nimi valittujen joukosta, mutta aina se on yllättävää, miten vaalit menevät.

Kansanedustajan tehtävä on ollut kaukainen haave.
– Kun ehdokkuus ensimmäisen kerran konkretisoitui vuona 2015 eduskuntavaaleissa, muuttui se enemmän tavoitteeksi, jonka eteen olen tehnyt sitten tavoitteellisemminkin töitä tämä ajatus mielessä.

Virkavapaalle poliisin työstä

– Joudun hakemaan ensimmäiseksi virkavapautta omasta virastani Kaakkois-Suomen poliisista, koska eduskuntatyö alkaa pikaisella aikataululla.

Myös erilaisia rutiiniluonteisia asioita Niemisen on hoidettavana aivan uuden päiväjärjestyksen luomiseksi.
– Paljon tulee uutta, mitä pitää opetella ja käytännön asioista ottaa selvää. On myös pohdittava aikataulutuksia erilaisten luottamustehtävien suhteen, kun tässä pääsee kansanedustajan työn alkuun.

Uusi kansanedustaja sanoo, että vaalikampanjan keskeisimmät asiat ovat varmasti esillä myös eduskunnassa omalla to do -listalla.
– On vaikea sanoa vielä, mitkä nämä asiat konkreettisesti ovat, mutta alku on ainakin nyt uuden opettelua ja tutustumista uusiin kuvioihin.

Nieminen on ollut aina aktiivinen verkostoituja.
– Olen hyvin sosiaalinen ja aktiivinen osallistuja. Minulla on mielenkiintoa uusiin asioihin ja ihmisiin sekä heidän tekemäänsä työtä kohtaan. Siksi verkostoituminen on minulle helppoa ja luontevaa.

Petri Görman

Lahti on ajautunut taas maksuvaikeuksiin holtittomalla taloudenpidollaan ja käsittämättömillä sisaryhtiöidensä tukitoimilla. Lahti on vuodesta 2000 lainoittanut tytäryhtiöitään sisäisen pankin kautta. Lahden kaupungin veloista puolet on kaupungin omaa velkaa. Tytäryhtiöille välitetty lainamäärä oli vuonna 2022 400,7 miljoonaa euroa. Lahti velkautuu kovaa vauhtia Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtiölle ja joutuu todennäköisesti maksamaan myös osansa suurista palkkarästeistä. Kokonaissumma on vielä vaikea arvioida, mutta sopeutumistarve on 60-70 miljoonan euron hintahaarukassa. Kolmena vuonna alijäämä on huikeat 122 miljoonaa.

Tässä tilanteessa on taas kerran otettu esiin Lahti Energian myyminen. Pandoran lippaan avasi viime viikolla Uusi Lahti -lehden päätoimittaja Tommi Berg nostamalla esiin kolumnissaan Lahti Energian myynnin ja siitä saatavien rahojen käyttämistä esimerkiksi uuden Monitoimiareenan rakennusprojektiin osana eräänlaista kaupungin elinvoima- ja tulevaisuuspakettia. Onhan Lahti Energiasta tiettävästi tehty tarjous jo vuonna 2008, jolloin Vattenfallin tarjoama hinta olisi ollut 440 miljoonaa euroa.

On siis aika käydä taas kerran keskustelu niistä mahdollisista hyödyistä ja haitoista, joita Lahti Energian mahdolliseen myyntiin liittyy. Omalähiö haastatteli mahdollisesta myyntipäätöksestä lahtelaisille tuttua mielipidevaikuttaja Matti Katajaa, joka toimi pitkään juurikin mm. Lahti Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Mitkä seikat katsot puoltavan Lahti Energian myyntiä?
– Ei ole esitetty mitään riittävän painavia seikkoja, vaikka ulkomaiset pääomansijoittajat ja miksei kotimaisetkin havittelevat vesi kielellä näitä ”kruununjalokiviä”, joita vielä joillakin kaupungeilla omistuksessaan vielä on.

Miksi Lahti Energiaa ei mistään syystä saisi myydä?
– Lahti Energia Oy perustettiin v 1990, kun sähkömarkkinat alkoivat vapautua Suomessa. Perusteellisen valmistelun jälkeen kaupunginvaltuuston tehdessä 7.5.1990 yksimielisen päätöksen yhtiön toiminnan perusteet olivat:
• yhtiön arvo kasvaa
• yhtiö pysyy kaupungin omistuksessa
• yhtiö tuottaa kohtuuhintaisia energiapalveluja kaupunkilaisille
Nämä edellytykset viimeksi mainittua lukuun ottamatta ovat täyttyneet tähän päivään saakka.

– Maastamme löytyy jo lukuisia esimerkkejä, joissa yhtiöihin ovat iskeneet suhdanteita enemmän poliitikot, jotka ovat tuhonneet julkisille omistajilleen mainiot rahasammot. Täälläkin vaara on olemassa, kun energiayhtiöstä parin kunnallisveroprosentin tuotolla kunnallistalouden railoja pitkään paikkaamaan tottuneet poliitikot joutuvat tuskissaan etsimään muita rahan lähteitä. Useat 2000-luvulla tapahtuneet ostajakandidaattien ”ranskalaiset vierailut” on jo käyty ja ne ovat päinvastoin vahvistaneet näkemystä yhtiön pitämiseen Lahden omissa käsissä.

Mihin Lahti käyttäisi mahdollisesti Energian myynnistä saatavat varat?
-Koulukampuksen ja sairaalan myynnit ovat jo avanneet polun vaaralliselle tielle. Varat sysättäisiin todennäköisesti syömävelkaan ja erilaisiin päättäjien hamuamiin, sinänsä ehkä tarpellisiin mutta ei asukkaiden kannalta ehdottoman välttämättömiin hankkeisiin. On tulossa viihdekylpylää, monitoimiareenaa ja ties minkälaisia ” soramonttuja ” sirkushuveiksi ja päättäjien puuhastelukentäksi. Pääasia, että näyttävää ja mukavaa on, jotta ei vaan tarvitsisi puhua normaalin elämisen ja kaupunkilaisen jokapäiväisistä tarpeista.

Paljonko Lahti Energia kykenisi velkojensa maksujen jälkeen tulouttamaan rahaa Lahdelle arviolta kymmenen vuoden jälkeen?
– Lahti on saanut energiayhtiöstään sen runsaan 30 toimintavuoden aikana osinkoina yli 200 miljoonaa euroa ja muina ”mafiamaksuina” (resurssivarauskorvaukset, ylikorot, kaivuumaksut) 60 milj.euroa eli yhteensä rahavirtaa 1,5-2,5 vuotuista kunnallisveroprosenttia vastaten kaupungin oman talousarvion katteeksi. Energialiiketoimnta on ollut kaupungin neljäs tulolähde verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lisäksi. Lahti Energia Oy on valitettavasti velkaantunut Lahden kaupungin riistävän omistajapolitiikan seurauksena ja yhtiön toteuttamien ja päästöttömään tulevaisuuteen tähtäävien suurinvestointien vuoksi. Siksi yhtiön on annettava tointua muutamia vuosia, jonka jälkeen nykyisten olosuhteiden mahdollistavaan kohtuulliseen osingonjakoon voidaan palata, kun monet kilpailevat energiayhtiöt kärvistelevät vielä jälkijunassa vaadittavien uudistusinvestointiensa kanssa vuosikausia.

Pitäisikö Carunan strategisista sähköverkko kaupoista oppia mitään?
– Fortumin sähköverkkojen myynti Kataisen sateenkaarihallituksen aikana v. 2013 ulkomaisten sijoittajien omistamalle Carunalle on Suomen energiahistorian suurin puhallus ja vuosituhannen munaus, jota ei pidä toistaa. Tosin Lahdessa oli jo muutamaa vuotta aiemmin keksitty vähän vastaava kymmenien miljoonien ”pääomien vapauttamishanke” sähkö-ja jopa kaukolämpöverkoista. Onneksi silloiset päättäjät tyrmäsivät suurta julkisuutta saaneet virkamiesjohdon haavekuvat.

Millainen keskustelu tästä pitäisi järjestää? Riittääkö valtuutettujen kompetenssi arvioimaan Lahti Energian myynnin kannattavuus?
– Lahti Energia Oy on yli 30 vuoden olemassaolon aikansa ollut Lahden kaupungin omistama yhtiö. Sen muodollisesti omistaa kaupunki julkisyhteisönä, mutta tosiasialliset osakkeenomistajat ovat itse lahtelaiset veronmaksajat. Näin ollen kaupunkilaisten kanta on selvitettävä, kun lyhytnäköiset poliitikot eivät ole ensi kertaa tuhoamassa kaupunkien rahasampoja ilman riittävää kompetenssia.

Juhani Melanen