Kategoria: Ajankohtaista

Kirkkoherra Heikki Pelkosen mukaan juhannusviikon yhteislauluiltoja on järjestetty Salinkallion maisemissa jo yli 20 vuoden ajan. Tänä vuonna ukkoskuuro siirsi tapahtuman Launeen kirkkoon, jossa noin 50 seurakuntalaista kokoontui laulamaan kesäisiä yhteislauluja.

Juhannusviikon perinteinen yhteislauluilta siirrettiin maanantai-iltana Salinkalliolta Launeen kirkkoon nopeasti nousseen ukkoskuuron vuoksi. Kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että päätös tehtiin osallistujien viihtyvyyden ja turvallisuuden vuoksi.

– Sää poutaantui nopeasti, mutta kaikkien kannalta oli mukavampaa kokoontua sisätiloihin. Ukkoskuuro meni lopulta nopeasti ohi, Pelkonen toteaa.
Juhannusviikolle ajoittuvia lauluiltoja on järjestetty jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämänvuotinen siirto oli vasta toinen kerta tapahtuman historiassa, kun lauluilta jouduttiin järjestämään muualla kuin Salinkalliolla.

Pitkä perinne jatkuu säästä riippumatta

Pelkonen kertoo, että sää on yleensä suosinut etelälahtelaisia laulajia.

– Säiden säätäjä on ollut meille lähes aina armollinen. Vuosi sitten saimme laulaa koko illan ulkona. Vasta viimeisen laulun aikana alkoi kevyt sadekuuro, mutta sekään ei ehtinyt kastella ihmisiä.

Yhden kerran lauluilta on järjestetty myös Salinkallion koulun katoksessa. Tänä vuonna noin 50 seurakuntalaista kokoontui Launeen kirkkoon yhteislaulujen äärelle.
Illan ohjelmassa kuultiin suomalaisia kansanlauluja sekä slaavilaisia kaihoisia sävelmiä. Yhteislaulu käynnistyi laululla Taas kukkasilla kukkulat ja päättyi perinteiseen Suvivirteen, joka soi kauniisti kesäillan hämärtyessä.

Pelkonen uskoo yhteislaulun voimaan.

– Puhallinmusiikki on iloisen mielen musiikkia, mutta myös yhteislaulut tuovat kesämielen jokaiselle. On hienoa nähdä, kuinka ihmiset kokoontuvat yhteen laulamaan vuodesta toiseen.

Petri Görman

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka pitää linja 23 uusia vuoroja merkittävänä parannuksena alueen joukkoliikenteeseen. Hänen mukaansa erityisesti ilta- ja viikonloppuyhteydet helpottavat autottomien perheiden arkea.

Nikkilän asukkaat saivat ilouutisen, kun reittiuudistus toi alueelle aiempaa paremmat joukkoliikenneyhteydet. Uusi linja 23 kulkee maanantaista sunnuntaihin päivän ympäri ja tarjoaa suorat yhteydet muun muassa Lahden kauppatorille, Liipolaan, Mukkulaan ja Kukkilaan.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka kertoo olevansa erittäin tyytyväinen muutokseen.

– Siitä olemme todella iloisia, että vihdoinkin meidän äänemme on kuultu. Tätä asiaa on toivottu pitkään.

Pitkä odotus palkittiin

Aikaisemmin julkinen liikenne Nikkilän suuntaan palveli pääasiassa työmatkalaisia. Iltaisin ja viikonloppuisin yhteydet olivat rajalliset, mikä hankaloitti erityisesti autottomien perheiden arkea.

– Autottomien perheiden on ollut vaikea lähteä harrastuksiin tai muihin vapaa-ajan menoihin kaupungin keskustaan. Nyt tilanne paranee merkittävästi.

Linja-autot kulkevat Nikkilässä muun muassa Metsä-Pekkalan tien ja Orvokkitien kautta. Uudella linjalla pääsee kauppatorin kautta aina Kukkilaan asti.
Peltokukan mukaan parempien yhteyksien puolesta on tehty töitä jo vuosien ajan.

– Tästä asiasta on käyty useita neuvotteluja viimeisen kymmenen vuoden aikana Lahden kaupungin kanssa. Olemme halunneet, että linja-autot kulkevat Nikkilään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Asukkaiden käyttö ratkaisee tulevaisuuden

Peltokukan mukaan uusi liikennöinti on ainakin toistaiseksi kokeilu, jonka jatko riippuu matkustajamääristä.

– Minulle on kerrottu, että tämä on vuoden kokeilu. Toivon, että ihmiset huomaavat tämän asian ja käyttävät palvelua aktiivisesti.

Hän lupaa toimia uuden linjan puolestapuhujana myös jatkossa.

– Meidän nikkiläläisten tulee osoittaa Lahden seudun liikenteelle, että tämä vuoro on tarpeellinen ja sitä käytetään.

Peltokukka uskoo, että tulevaisuudessa matkustajia tuo lisää myös Lahden eteläisen kehätien varteen suunnitteilla oleva jalkapallohalli.

– Ei ole mitään järkeä lisätä sinne yksityistä autoilua, jos harrastajien treenipaikoille pääsee julkisella liikenteellä.

Myös omat matkustustottumukset ovat muuttumassa.

– En itse asu reitin varrella, mutta aion matkustaa konsertteihin ja teatteriin linja-autolla. En halua etsiä kaupungilta parkkipaikkoja.

Peltokukan mukaan reittiuudistus tuli yllätyksenä jopa aktiivisille vaikuttajille.

– Tämä tuli ihan puun takaa ja siksi se tuntuu todella hyvältä. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Hän näkee uudistuksen tärkeänä myös alueen kasvun kannalta.

– Nikkilään kaavoitetaan lisää asutusta ja uusi jalkapallohalli on suunnitteilla. Siksi tämä on todella hyvä asia.

Peltokukkaa uudistus muistuttaa myös menneistä vuosikymmenistä.

– Nyt tulee vanhat hyvät ajat mieleen, kun Nikkilän perukoille kulki linja-auto puolen tunnin välein. Tämä tunnin välein tapahtuva liikennöinti riittää meille nyt aivan hyvin, ja olemme siihen todella tyytyväisiä.

Petri Görman

VR uuden Sm7-lähijunan suunnittelussa on kuunneltu matkustajia ja huomioitu erityisesti esteettömyys. Lahtelaiset pääsevät tutustumaan junaan rautatieasemalla 14. kesäkuuta ennen sen käyttöönottoa.

Lahden kautta kulkeva lähijunaliikenne uudistuu lähivuosina merkittävästi. VR:n uudet Sm7-lähiliikennejunat tulevat liikenteeseen arvion mukaan loppukesällä 2026. Uusien junien myötä matkustajat saavat käyttöönsä aiempaa tilavammat, esteettömämmät ja paremmin nykyajan tarpeisiin suunnitellut junat.

VR:n lähiliikennejohtaja Anu Punolan mukaan tavoitteena on korvata vanhinta lähijunakalustoa asteittain uusilla junilla.

– Kun saamme uudet lähijunat käyttöön, niin pystymme korvaamaan vanhinta lähijunakalustoa modernimmilla ja esteettömillä junilla. Tavoitteena on, että nykyinen Sm2-kalusto voidaan korvata pääradan liikenteessä vuoteen 2028 mennessä.

Matkustajien kannalta yksi tärkeä tieto on se, että junien vaihtuminen ei vaikuta matka-aikoihin.

– Matka-aika pysyy samana kuin nykyisin. Muutokset näkyvät ennen kaikkea matkustusmukavuudessa ja palveluissa.

Matkustajien kokemukset mukana suunnittelussa

Uusien junien suunnittelussa on kuunneltu laajasti matkustajia. Mukana on ollut yli 50 testaajaa sekä VR:n työntekijöitä.

– Halusimme varmistaa, että juna palvelee mahdollisimman hyvin erilaisia matkustajia. Testaajina oli esimerkiksi pyörätuolin käyttäjiä ja näkörajoitteisia henkilöitä, jotka pystyivät kertomaan omista tarpeistaan jo suunnitteluvaiheessa.

Sm7-juna on matalalattiajuna, jossa liikkuminen on helppoa. Junassa on kaksi wc-tilaa, joista toinen on esteetön. Esteettömyyden lisäksi huomiota on kiinnitetty tilankäyttöön. Uudet junat ovat nykyisiä lähijunia pidempiä ja sen ansiosta niissä on enemmän matkustajapaikkoja ja väljemmät tilat.

– Esimerkiksi vastakkain istuville matkustajille on enemmän jalkatilaa. Pyrimme siihen, että matkustaminen olisi miellyttävää myös ruuhka-aikoina.

Työmatkalaisille omat tilat

Moni lahtelainen käyttää junaa työmatkoihin pääkaupunkiseudulle. Uusissa junissa on pyritty huomioimaan myös tämä matkustajaryhmä. Junan molemmissa päädyissä on erilliset työskentelytilat, joissa jokaisella paikalla on oma pöytä. Lisäksi kaikilla istumapaikoilla on sähköpistoke mobiililaitteiden ja tietokoneiden lataamista varten.

– Yhä useampi haluaa käyttää matka-ajan tehokkaasti työntekoon tai opiskeluun. Sen vuoksi työskentelyyn soveltuvat tilat ovat tärkeä osa uuden junan suunnittelua.

Junissa on myös langaton internetyhteys sekä uusi matkustajainformaatiojärjestelmä. Matkatavaroille on varattu aiempaa enemmän tilaa, ja pyöräilijät on huomioitu erityisellä tavalla.

– Kesäisin pyöräpaikkojen kysyntä kasvaa merkittävästi. Uusissa junissa voimme muokata tiloja vuodenajan mukaan ja lisätä pyöräpaikkoja silloin, kun niitä tarvitaan eniten, Punola sanoo.

Lahden asema vilkkaassa käytössä

Lahden rautatieasema kuuluu Suomen vilkkaimpiin asemakeskuksiin. VR:n tilastojen mukaan aseman kautta kulkee kuukausittain suuri määrä matkustajia. Lahdesta tehtiin 186 100 junamatkaa eri suuntiin toukokuussa. Näihin lukuihin sisältyvät kaikki lähtevät ja saapuvat matkat sekä junavaihdot. Työmatkalaisten tarkkaa määrää ei kuitenkaan pystytä selvittämään.

– Työmatkalaiset käyttävät samoja lippuja kuin muutkin matkustajat, joten heidän osuuttaan ei voida luotettavasti erottaa tilastoista.

Helsingin asemalla matkustajamäärät ovat kuukausittain 650 000–735 000 matkustajan välillä.

Uuteen junaan pääsee tutustumaan Lahdessa

Lahtelaiset pääsevät tutustumaan uuteen Sm7-junaan jo ennen sen varsinaista käyttöönottoa. VR järjestää 13.–14. kesäkuuta On Track -kiertueen, joka vierailee useilla paikkakunnilla.
Lahdessa juna on esillä sunnuntaina 14. kesäkuuta rautatieaseman raiteella 2 kello 12–13.

– Junaan voi tutustua myös sisältä. Haluamme antaa matkustajille mahdollisuuden nähdä, millaisia uudistuksia tulevaisuuden lähijunissa on tarjolla.

Junaan tutustumisen lisäksi tapahtumassa on musiikkia, tanssiesityksiä ja muuta ohjelmaa.

– Toivotamme kaikki tervetulleiksi tutustumaan uuteen junaan, Punola sanoo.

Petri Görman

Vanhan liikennekaupungin rakenteet puretaan uuden Mini-Lahti-teeman tieltä Launeen perhepuistossa. Uudistuksessa alueelle rakennetaan pienoiskoossa Lahden tunnettuja maamerkkejä. Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki.

Launeen perhepuiston lasten liikennekaupunki uudistuu perusteellisesti tulevan kesän aikana. Uuden ilmeen lähtökohdaksi on valittu lasten ja alueen käyttäjien äänestyksessä voittanut Mini-Lahti-teema, joka tuo puistoon pienoiskoossa kaupungin tunnetuimpia maamerkkejä ja uusia elämyksellisiä toimintoja.

Uudistuksen myötä alueelle rakennetaan Lahdesta tuttuja nähtävyyksiä, kuten radiomastot, Sibeliustalo, Pikku-Vesijärven puisto, tori, juna-asema sekä hyppyrimäkiä muistuttavat liukumäet. Kokonaisuuteen sisältyvät myös autopesula, sähköautojen latauspiste ja työmaa-alue, jotka heijastavat lahtelaista kaupunkikuvaa erityisesti kesäaikaan.

– Halusimme luoda liikennekaupungista ympäristön, jossa lapset tunnistavat oman kotikaupunkinsa elementtejä ja voivat samalla leikkiä, oppia ja käyttää mielikuvitustaan, kertoo projektipäällikkö Kati Konivuori Lahden kaupungilta.

Turvallisuus ja esteettömyys suunnittelun keskiössä

Liikennekaupungin uudistuksessa turvallisuus on ollut yksi tärkeimmistä suunnitteluperiaatteista. Kaikki alueen kalusteet, leikkivälineet, turva-alustat ja suojaetäisyydet toteutetaan voimassa olevien turvallisuusstandardien mukaisesti.

– Turvallisuus on ollut suunnittelun lähtökohta alusta lähtien. Haluamme varmistaa, että alue palvelee käyttäjiään turvallisesti vielä pitkälle tulevaisuuteen, Konivuori sanoo.

Myös esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Alueelle pääsee esteettömästi, ja esimerkiksi reunakivien korkeudet on suunniteltu mataliksi. Lisäksi puistoon tuodaan uusia aistikokemuksia, kuten ulkosoittimia, jotka tarjoavat lapsille uudenlaisia tapoja leikkiä ja tutkia ympäristöään.

– Esteettömyys ei tarkoita pelkästään helppoa liikkumista. Olemme halunneet huomioida erilaiset käyttäjät myös elämyksellisyyden ja aistikokemusten kautta, Konivuori kertoo.

Lapset mukana suunnittelussa alusta lähtien

Asukkaiden osallistaminen oli keskeinen osa hankkeen valmistelua. Lapset ja alueen käyttäjät saivat valita suosikkinsa kolmesta ideasuunnitelmasta, ja voittajaksi nousi Mini-Lahti-teema. Lasten vaikutus näkyy myös alueen yksityiskohdissa: he pääsivät suunnittelemaan liikennekaupungin portin piirtämällä, ja valittu työ toteutetaan osaksi porttirakennetta.

– Lasten osallistaminen oli meille tärkeää. On hienoa, että tulevat käyttäjät pääsivät aidosti vaikuttamaan siihen, miltä uudistettu liikennekaupunki näyttää, Konivuori sanoo.

Vaikka alue uudistuu perusteellisesti, kaikkea vanhaa ei poisteta. Vanhat mökit ja leikkivälineet puretaan, mutta liikennekaupungin sijainti, sisääntulot ja perusrakenne säilyvät pääosin ennallaan. Lisäksi varastorakennus kunnostetaan, ja alueen puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Kasvillisuutta täydennetään uusilla istutuksilla.

– Pyrimme säilyttämään alueen tunnistettavuuden ja viihtyisyyden myös uudistuksen jälkeen. Olemassa olevaa puustoa säästetään aina, kun se on mahdollista, Konivuori toteaa.

Liikennekaupungin uudistustyöt käynnistyvät viikolla 23 työmaan valmisteluilla ja vanhojen rakenteiden purkamisella. Alue on poissa käytöstä syyskuun loppuun saakka. Samalla Launeen perhepuistossa uudistetaan myös parkour-aluetta ja ulkokuntoiluvälineitä. Työt ovat osa Keskuspuiston yleissuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen Lahden kaupunki on saanut valtionavustusta 250 000 euroa.

Kesän aikana puistossa toimii useita työmaita, mutta alueella voi edelleen liikkua ja hyödyntää käytössä olevia palveluja. Kaupunki muistuttaa puiston käyttäjiä noudattamaan erityistä varovaisuutta työmaa-alueiden läheisyydessä.

Petri Görman

Pekka Kautto (vas.), Mikko Närhi, Arja Hynynen, Kari Hynynen ja Vuokko Kautto muistelivat 50-vuotisjuhlissa, mitä kerrostalossa on tapahtunut vuosikymmenten aikana.

Asunto-osakeyhtiö Vaahterakatu 4:n pihalla muistettiin lauantaina 23.5. menneitä vuosikymmeniä hyvässä seurassa ja lähes kesäisessä säässä. Taloyhtiö täytti jo viime syksynä 50 vuotta, mutta juhlat päätettiin järjestää keväällä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Carita Uronen kertoo, että päätös oli onnistunut.

– Ajattelimme, että keväällä juhliminen on mukavampaa. Tilasimme juhlapäivälle myös kesäisen sään.

Uronen tuntee talon historian poikkeuksellisen hyvin. Hän on yksi talon alkuperäisasukkaista.

– Muutimme tänne, kun olin alle kolmevuotias. Kun täytin 18 vuotta, niin muutin pois, mutta vuonna 2000 palasin samaan asuntoon. Asun edelleen vanhempieni aikanaan ostamassa kodissa.

Kerrostalossa elettiin todellista lapsiperheiden aikaa 1970-luvulla. Tähän kerrostaloon syntyi peräti kymmenen vauvaa vuonna 1976.

– Käytävät olivat täynnä lastenvaunuja ja kaikki kaverit asuivat samassa talossa. Yhteisöllinen meininki oli vahva jo silloin.

Urosen mukaan juuri lapset yhdistivät ihmisiä.

– Oli avantouintiporukoita ja paljon yhteistä tekemistä. On hienoa, että talossa on taas lapsia. Se tuo yhteisöllisyyttä takaisin.

Saksalaan juurtuu helposti

Talossa kolme vuotta asunut Jari Huttunen kertoo päätyneensä Saksalaan hieman puolivahingossa.

– Vaimo houkutteli minut tänne. Kun kävimme katsomassa asuntoa, niin olin väsynyt ja puolustuskyvytön. Hän toi minut siis vaivihkaa Saksalaan, Huttunen vitsailee.

Ratkaisu ei ole kaduttanut.

– Tämä on hienoa ja rauhallista seutua. Luonto on lähellä ja täällä näkyy edelleen alueen teollisuushistoria. Asko ja Upo ovat olleet merkittäviä työnantajia Lahdessa.

Huttusen mukaan myös vanhat maamerkit muistuttavat alueen historiasta.

– Uponsilta on tärkeä osa maisemaa. On hyvä, että menneisyys näkyy edelleen täällä.

Pitkäaikainen Saksala-Seuran aktiivi ja entinen kaupunginvaltuutettu Vuokko Kautto on asunut Vaahterakatu 4:ssä koko talon historian ajan.

– Vauvabuumi alkoi heti vuonna 1975. Täällä puhuttiin ihan vauvatalkoista, kun useisiin perheisiin syntyi lapsia lähes samaan aikaan.

Kautto kertoo, että Saksala oli 1970-luvulla erittäin aktiivinen kaupunginosa.

– Keräsimme ovelta ovelle nimiä, jotta alueelle saatiin oma koulu ja uimahalli. Nyt näyttää pahalta, että uimahallikin voidaan menettää muutaman vuoden päästä. Sen puolesta taistellaan edelleen.

“Aina morjenstetaan”

Eläkeläispariskunta Arja Hynynen ja Kari Hynynen kuuluvat myös talon alkuperäisiin asukkaisiin.

– Tämä on upea paikka asua. Keskusta on lähellä, mutta samalla täällä ollaan vihreän luonnon keskellä, Arja Hynynen kertoo.

Pariskunta viettää osan vuodesta toisessa kodissaan maalla, mutta Vaahterakadulle palataan aina takaisin.

– Käymme täällä katsomassa postit ja maksamassa laskut. Tämä on meille tärkeä paikka.

Ikääntyessä myös talon käytännöllisyys on saanut uuden merkityksen.

– Nuorena ei ajatellut sitä, kuinka tärkeää esteettömyys on. Nyt ymmärtää, miten hyvä asia on, ettei ole portaita ja hissillä pääsee suoraan kotiovelle.

Kari Hynysen mukaan tärkeintä on kuitenkin yhteishenki.

– Tämä on yhteisöllinen taloyhtiö. Aina tutut ja tuntemattomat morjenstavat. Täältä emme lähde pois kuin Levolle.

Petri Görman

Lahden Kirsikkapuisto kerää jälleen kaupunkilaisia viettämään kirsikkakukkajuhlaa piknik-hengessä. Kirsikkapuiden kukinta houkuttelee paikalle ihmisiä eri puolilta kaupunkia.

Lahden kaupungin osallisuuskoordinaattori Sanna Virta kertoo, että Kirsikkapuisto sai alkunsa osallistuvan budjetoinnin eli OSBU-hankkeen kautta vuonna 2020.

– Kirsikkapuisto sai eniten ääniä kaikista ehdotuksista. Ihmiset selvästi halusivat tällaisen paikan Lahteen, Virta kertoo.

Puisto avattiin vuonna 2021. Varsinaiset avajaiset järjestettiin kuitenkin vasta keväällä 2022 koronapandemian vuoksi. Ensimmäisen juhlan järjesti kaupunki, mutta sen jälkeen tapahtuma on toteutettu talkoovoimin.

– Ihmiset ovat ottaneet kirsikkapuiston omakseen. Ehkä kirsikankukissa on jotain eksoottista ja viehättävää, joka kiinnostaa ihmisiä.

Kukinta kestää vain hetken

Kirsikkapuiden kukinta on lyhyt ja vaikeasti ennustettava. Siksi juhlapäivän valitseminen ei ole helppoa.

– Koskaan ei tiedä tarkasti, milloin kukinta alkaa tai loppuu. Jos tulee kova tuuli, kukat voivat pudota nopeasti.

Hän on itse seurannut puiden kukintaa läheltä.

– Asun lähellä ja olen koiran kanssa seurannut tilannetta. Kukat aukesivat melkein yhdessä päivässä, kun tuli lämpöaalto. Se oli ihana kevään merkki.

Virran mukaan puisto herättää ihmisissä paljon tunteita.

– Keväällä tuntuu, että elämä on kaunista. Kauniilla paikoilla on iso merkitys ihmisille ja hyvinvoinnille.

Kirsikkapuistoa myös kehitetään edelleen. Puisto laajenee kesän aikana Länsiharjun koulun suuntaan.

– Kun puut kasvavat isommiksi, paikasta tulee vielä houkuttelevampi.

Juhlassa nautittiin piknikistä ja japanilaisesta tunnelmasta

Kirsikkakukkajuhla järjestettiin jälleen maksuttomana tapahtumana 14.5. Ohjelmassa oli muun muassa japanilainen yhteistanssi sekä japanilaista ruokaa.

Tapahtuman idea tulee Japanista, jossa hanami-juhla tarkoittaa yhdessä vietettyä piknikiä kukkivien kirsikkapuiden alla.

– Tapahtumasta on tullut yhteisöllinen juhla. Ihmiset tulevat kohtaamaan toisiaan ja viettämään aikaa yhdessä.
V

irran mukaan juhlaa ei ole koskaan jouduttu perumaan sateen vuoksi.

– Pienilläkin asioilla on ihmisille merkitystä, vaikka puistossa ei kävisi joka päivä. Viheralueita tarvitaan ihmisten hyvinvoinnin vuoksi.

Virta kannustaa ihmisiä nauttimaan kirsikkapuistosta.

– Ota viltti mukaan, etsi hyvä paikka ja nauti eväistä! Tämä on paikka kaupungissa, jossa voi rauhoittua kiireen keskellä.

Petri Görman

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki ja päätoimittaja Petri Salomaa ovat tyytyväisiä toimituksen uusiin tiloihin Launeenkadulla. Taittopöydän ylle löytyi vanhoja valokuvia 1980-luvun alusta, kun kulttuuriministeri Arvo Salo ja maaherra Risto Tainio vierailivat Omalähiön toimituksessa.

Paikallislehti Omalähiö toimii nyt uusissa toimitiloissa Launeenkadulla Lahdessa. Muutto oli lehden historian ensimmäinen, vaikka lehti on ilmestynyt jo lähes 50 vuoden ajan. Päätoimittaja Petri Salomaa katsoo uusia tiloja tyytyväisenä. Tunnelma on samalla sekä iloinen että hieman haikea.

– Vuoden verran tätä muuttoa suunniteltiin. Hyvä fiilis on, mutta kyllä vanhasta paikasta luopuminen myös tuntuu, olihan kyse perheen kotitalosta, Salomaa sanoo.

Omalähiön vanha toimitus sijaitsi Patomäessä yhdessä Launeen vanhimmista omakotitaloista. Rakennus oli yli sata vuotta vanha. Salomaan mukaan uusi omistaja remontoi taloa, mutta vanha henki säilyy.

– Olen iloinen, ettei taloa jyrätty maan tasalle. On hienoa, että sitä päivitetään 2020-luvulle vanhaa kunnioittaen.

Vanha kirjoituskone ja isän kisällikirja muuttivat mukana

Uusi toimitila löytyi sattumalta Launeenkadulta.

– Kävelin työmatkalla kiinteistön ohi ja näin vuokrattavana-kyltin. Ajattelin heti, että tuossa voisi olla paikka uudelle toimitukselle.

Etelä-Lahdesta ei haluttu lähteä pois, joten ensisijaisesti uusia tiloja etsittiin Launeelta. Uusi toimisto on helpommin saavutettava ja käytännöllisempi kuin vanha toimitus. Asiakastiloja ei enää tarvita erikseen. Muutossa mukana kulki myös paljon lehden historiaa. Uusiin tiloihin tuotiin muun muassa vanha kirjoituskone 1970-luvulta, 1960-luvun kamera, vanha mankka sekä Salomaan isän kisällikirja vuodelta 1957. Osa vanhoista kuvista teetettiin tauluiksi seinille.

– Uudet tilat ovat uudet, mutta vanhat juuret säilyvät.

Paikalliset ihmiset ja yhdistykset ovat lehden sydän

Omalähiö syntyi aikanaan alueen kauppiaiden tarpeeseen. Ajatus oli, että lähikaupat voisivat ilmoittaa yhdessä samassa lehdessä sen sijaan, että jokainen jakaisi omia mainoksiaan erikseen. Vuosien aikana paikallisuus on pysynyt lehden tärkeimpänä asiana.

– Alueeseen liittyvä juttu kiinnostaa aina lukijaa. Pienen alueen asioita ei voi lukea mistään muualta.

Lehdessä näkyvät edelleen vahvasti seurakunnat, omakotiyhdistykset ja paikalliset yhdistykset. Seurapalsta on yhdistyksille maksuton. Salomaan mukaan lukijat ovat aktiivisia ja ottavat usein yhteyttä toimitukseen.

– Ihmiset lähettävät viestejä ja pyytävät tekemään juttuja heidän alueensa asioista.

Hyvä paikallisuutinen on usein ihmisen tarina.

– Ihmiset haluavat kuulla, mistä joku on lähtöisin ja millaiset juuret hänellä on ja sitä parempi, jos hän on alkujaan Etelä-Lahden poikia tai tyttöjä.

Printtilehdellä on edelleen oma yleisönsä

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki työskenteli vanhassa toimituksessa 35 vuoden ajan. Muutto uusiin tiloihin tuntuu vielä hieman oudolta.

– Kyllä tähän totuttelu vie hetken aikaa, mutta samalla tavalla työt jatkuvat kuin ennenkin, Rasimäki sanoo.

Hänen mukaansa paikallislehden tärkeimpiä asiakkaita ovat tapahtumajärjestäjät ja paikalliset yritykset.

– Kun kaupungissa järjestetään tapahtuma, niin silloin pitää näkyä myös lehden sivuilla.

Vaikka mediamaailma muuttuu nopeasti, niin Rasimäki uskoo printtilehden säilyvän vielä pitkään.

– Printtimediaa luetaan edelleen. Se on yksi tapa tavoittaa oma kohderyhmä muiden kanavien rinnalla.

Hän uskoo, että myös nuoremmat ihmiset haluavat lukea paperilehteä tulevaisuudessakin.
Salomaa puolestaan toivoo, että Omalähiön tarina jatkuu vielä pitkään.

– En kuitenkaan aio tehdä tätä 88-vuotiaaksi asti, kuten äitini teki. Ehkä joku jälkipolvesta innostuu vielä jatkamaan tätä työtä tai sitten joku iso mediakonserni innostuu ostamaan julkaisutoimintamme naurahtaa Salomaa.

Petri Görman

Lahden Musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille nuorille on innostus ja heittäytyminen.

Lahden musiikkiopistossa alkaa elokuussa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille. Koulutus yhdistää laulun, tanssin ja näyttelijäntyö. Haku koulutukseen on käynnissä toukokuun loppuun asti.
Rehtori Kaisa Kuula-Bullat kertoo, että uusi oppiaine tuo musiikkiopistoon lisää mahdollisuuksia taiteesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille.

– Kun olemme kertoneet uudesta koulutuksesta ihmisille, niin vastaanotto on ollut innostunut.

Musiikkiteatterissa yhdistyvät laulu, tanssi ja teatteri

Uudessa koulutuksessa musiikkiteatterilaulu on pääaine. Oppilaat opiskelevat laulua, tanssia, ilmaisua ja teatteria.
Koulutus etenee taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Musiikkiteatterin opetussuunnitelman perusteita ei Suomessa vielä ole, joten opetus sijoittuu laulun opetuksen yhteyteen.

– Olemme klassisen laulun ja pop-jazz-laulun välimaastossa. Yhdistämme siihen lisäksi ilmaisun ja tanssin.

Mallia Lahteen on haettu muista musiikkioppilaitoksista. Vastaavaa opetusta järjestetään jo esimerkiksi Musiikkiopisto Juvenaliassa ja Kotkan seudun musiikkiopistossa. Koulutukseen perustetaan kaksi ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on alle 12-vuotiaille ja toinen yli 13-vuotiaille nuorille. Molempiin ryhmiin mahtuu 12 oppilasta. Oppilaat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Musiikkiopistolla on valmiit tilat koulutukselle

Lahden musiikkiopistolla on jo valmiiksi hyvät tilat uutta koulutusta varten.

– Meillä on kaksi tanssisalia ja iso sali, jossa voimme toteuttaa koulutuksen.

Musiikkiopistossa voi jo nyt harrastaa tanssia taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti. Uuden koulutuksen avulla tiloja saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Rehtori Kuula-Bullat uskoo, että myös nykyiset oppilaat kiinnostuvat uudesta mahdollisuudesta. Jos oppilas opiskelee jo esimerkiksi jotakin soitinta musiikkiopistossa, hän voi jatkaa instrumenttiopintoja ja osallistua samalla musiikkiteatterilinjalle.

– Soittotuntien lisäksi oppilas voi opiskella laulua, tanssia ja musiikkiteatteria useampana päivänä viikossa, hän sanoo.

Tavoitteena turvallinen harrastus ja polku jatko-opintoihin

Rehtori Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille ja nuorille on innostus.

– Heittäytyminen on tärkeää. Aktiivinen ja motivoitunut oppilas on paras, hän sanoo.

Koulutus maksaa 387 euroa lukukaudessa. Lahdessa on pitkä musiikkiluokkaperinne ja paljon tanssi- sekä harrasteteatteritoimintaa. Kuula-Bullat uskoo, että uusi koulutus voi kiinnostaa myös alueen harrastajateattereita ja ehkä tulevaisuudessa myös Lahden kaupunginteatteria.

– Taiteen perusopetus on kaiken pohja. Me annamme perusteet, joiden jälkeen oppilas voi myöhemmin hakeutua esimerkiksi taidelukioon tai ammattiopintoihin, hän kertoo.

Musiikkiopisto toivoo myös yhteistyötä eri kulttuurialan toimijoiden kanssa.

– Toivottavasti saamme joka vuosi aikaan jonkin yhteisen projektin. Aiomme tehdä oikeista musikaaleista kohtauksia, joita sitten esitämme yleisölle.

Kuula-Bullatin mukaan musiikkiopisto haluaa tarjota turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita taiteesta.

– Nyt lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa saman katon alla laulua, tanssia ja teatteria Lahdessa.

Petri Görman

Ylen ex-uutistenlukija Matti Rönkä viettää eläkepäiviään esiintyen ja kirjoittaen.

Tyhjä kalenteri ei ehtinyt vanheta päivääkään. Kahden eläkevuoden aikana Ylen ex-uutistenlukija Matti Rönkä on huomannut, että tekemistä riittää, välillä jopa liikaakin.
– Lupasin liian helposti lähteä mukaan kaikkeen, Rönkä kertoo.

Pian hän huomasi, että tekemistä tuli liikaa. Sen jälkeen hän on alkanut valita tarkemmin, mihin lähtee mukaan.
– En tee poliittisia, enkä kaupallisia juttuja. En mainosta mitään.

Hän käyttää apuna ajatusta, jonka on kuullut Antti Holmalta. Siinä kysytään kolme asiaa: onko tekeminen hauskaa, onko se tärkeää ja saako siitä rahaa. Kahden näistä pitää toteutua.
– Esimerkiksi kirjastossa esiintyminen on hauskaa ja tärkeätä, vaikka palkkiot eivät ole suuret.

Kirjoittaminen on tärkeä osa arkea

Eläkkeellä Rönkä ei ole jäänyt paikoilleen. Hän on julkaissut kaksi kirjaa ja ollut mukana televisiovisassa juontajana. Syksyllä julkaistaan myös lastenkirja ja Kärppä-romaani.– Olen ihminen, joka tekee koko ajan jotain. Osa on työtä ja osa omia projekteja.

Kirjoittaminen on ollut Röngälle suunnitelmallista.
– Teen ensin suunnitelman ja sitten kirjoitan. Aikataulut teen usein itse.

Hän haluaa pysyä aktiivisena myös iän karttuessa.
– Tarinoiden kertominen on minulle tärkeää. Nautin siitä paljon.

Rönkä arvostaa myös sitä, että pysyy uteliaana. Hän mainitsee esikuvakseen suomalaisen viihteen moniottelijan Jukka Virtasen.
– Hän oli aina kiinnostunut uusista asioista, eikä arvotellut koskaan ketään. Se on hyvä tavoite myös minulle.

Eläkeläisen uutisvirta on rauhallisempi

Rönkä seuraa yhä uutisia, mutta eri tavalla kuin ennen.
– Katson uutiset usein myöhemmin tallenteena ja luen Helsingin Sanomat rauhassa illalla.

Hän ei kaipaa vanhaa kiireistä työrytmiä.
– Nyt elämä on joustavampaa. Ei ole niin paljon kiireellisiä ja pakollisia aikatauluja arkea rytmittämässä.

Silti tekemistä riittää. Röngän Uskottu mies -kirjasta tehdään näytelmä kesäteatteriin ja tulevana kesänä hänen tekstiinsä pohjautuva esitys nähdään Pesäteatterissa Hollolassa. Hän on ollut mukana tekemässä myös äänityksiä näytelmää varten.
– Tässä kesäteaterissa on hyvä yhdessä tekemisen henki. Kaikki tekevät vähän kaikkea.

Uskottu mies -näytelmä on Röngän kirjoista ensimmäinen, joka on muokattu näytelmäksi.
– Aikaisemmin Viktor Kärppä on seikkaillut elokuvassa ja tv-sarjassa.

Rönkä kuvaa teatteria paikaksi, jossa intohimo näkyy.
– Kun pienet asiat tehdään hyvin ja yhdessä, niin suuretkin asiat onnistuvat.

Huoli lasten lukemisesta

Röngälle tärkeä asia on lasten ja nuorten lukeminen. Hän osallistuu mielellään tapahtumiin, joissa sitä edistetään.
– Lukeminen auttaa ajattelemaan ja oppimaan.

Hän on kuitenkin asiasta huolissaan.
– Lukeminen on vähentynyt. Moni katsoo mieluummin tv-sarjoja tai viihdettä suoratoistopalveluista.

Rönkä sanoo, että vanhemmilla on tässä asiayhteydessä iso rooli.
– Aikuiset näyttävät mallia. Jos aikuiset lukevat, niin myös lapset lukevat.

Kirjastot ovat hänelle rakkaita.
– Muistan vielä, kun sain lapsena siirtyä isojen hyllylle. Se oli minulle todella tärkeä hetki.

Kirjat kulkevat mukana elämässä

Kirjat ovat olleet tärkeä osa Matti Röngän elämää jo lapsuudesta asti ja sama meininki jatkuu myös eläkkeellä. Hän lukee yhä paljon, vaikka myöntää, että kilpailu ajasta on kovaa.
– On niin helppoa katsoa hyviä dokumentteja ja sarjoja. Siksi lukeminen on vähän vähentynyt.

Silti kirjat ovat hänelle erityinen asia. Hän seuraa kirjallisuutta ja nostaa esiin teoksia, jotka ovat tehneet vaikutuksen.
– Viime aikoina olen pitänyt esimerkiksi Paavo Teittisen Pitkä vuoro -kirjasta ja Juha Itkosen romaanista Huomenna kerron kaiken. Ne ovat olleet kiinnostavia ja hyvin kirjoitettuja.

Rönkä korostaa, että lukeminen ei ole vain viihdettä.
– Kirjat auttavat ymmärtämään maailmaa ja ihmisiä. Siksi niiden merkitys ei katoa, vaikka maailma muuttuu.

Petri Görman