Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita

Kuva: Nikkilän Asemakaavan tavoitteena on laajentaa vanhaan asuinalueeseen liittyvää pien- ja rivitaloaluetta. Alueelle tutkitaan myös palveluasumisen sijoittamista. Alueen kaavoitus on tärkeää sekä tonttituotannon että liikenneverkon toteuttamisen kannalta. Yleiskaavan toteutuksen vaiheistuksessa Laakso-Nikkilän alue on esitetty 2. vyöhykkeeksi heti keskustan lähiympäristön jälkeen. Asuntoja on tulossa 56 kpl, niin pientaloja kuin rivitalojakin.


Lahden kaupungin eteläosassa on paljon erilaisia kaavoituskohteita käynnissä tai käynnistymässä. Jo viime vuonna Eteläiseen kehätiehen liittyvä tunnelin suualue Liipolanmäen länsikulmassa oli työohjelmassa. Pippon aluetta kehitetään yleiskaavan myötä yritystoimintaan ja myös moottoriurheilukeskuksen alue sisältyy kaavatyöhön.
– Pippossa kaavatyö etenee tämän vuoden aikana yleiskaava- ja selvitystietojen mukaisesti  eteenpäin. Toivottavasti se on kaavatyöprosessin jälkeen kysytty yritysalue, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen toteaa.

Renkomäessä koulun ja päiväkodin alueella Lakkitehtaankadun liittymää on toive kehittää. 
Liittymässä olevan vanhan kiinteistön kehittämiseen liittyvässä kaavassa selvitetään myös liikennejärjestelyjä. 

Lisää omakotitontteja Nikkilään 

 Laakso-Nikkilä II -alueelta on jo kaavoitettu länsipää ja aivan Nikkilässä kiinni olevan itäosan on kaavoitustyö on tavoite saada valmiiksi.  
 – Tässä kohteessa kaupunki lunasti muutama vuosi sitten maa-alueita, jotta sinne saatiin riittävän laaja kaava-alue aikaiseksi.

Nelostien varteen tarvitaan meluvalli, jonka toteutusta tutkittiin Lahden eteläisen kehätien rakentamisen yhteydessä, mutta se ei toteudu.
 – Tämä kaava tehdään nyt loppuun ja katsomme tonttien luovutusasiat valmiiksi, kun saamme meluongelmat ratkaistuksi.

 – Nikkilässä olemme jo olemassa olevassa kaupunkirakenteessa kiinni ja melualueen ulkopuolellamikä  helpottaa toteutusta. Tällä kaava-alueella on sekä kaupungin että yksityisen maa-alueita.

Tuhkimonpolku yhteissuunnittelussa 

Helsingintie on myös kaavoituskohteena. Tuhkimontien kiertoliittymä ja melusuojaukset suunnitellaan yhdessä kunnallistekniikan kanssa.
 – Nyt on saatava aluevaraus kuntoon kaavoituksen keinoin, jotta asiat voivat edetä Hennalassa. Pientaloalueelle tulee saada riittävä melusuojaus liikenteeltä.

Kansakoulukadulla tehdään lähitulevaisuudessa pieni kaavamuutos. Yleisten rakennusten tontilla sijaitsevan päiväkodin toiminta päättyy ja tontti muutetaan omakotitontiksi. 
 – Sen jälkeen kaupunki myy tontin pois

Porvoonjoentiellä Rauhanyhdistyksen parkkialue on ollut sopimusperusteisesti puistoalueella.
 – Nyt tämä asia on tarkoitus ratkaista kaavan osalta. Paikoitusalueena ollut alue liitetään yhdistyksen tonttiin.

Petri Görman

Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille

kuva: Olimme itse aktiivisia tämän kehittämistoiminnan kanssa ja sen vuoksi olemme nyt osa Lahden palvelutoria, tulosaluejohtaja Corinne Soini myhäilee tyytyväisenä kauppakeskus Trion toisessa kerroksessa.


Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän asiakasohjaus Siiristä saavat tukea sekä ohjauspalvelua kaikki yli 65-vuotiaat päijäthämäläiset seniorit. Lahden uudella palvelutorilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa arjen ongelmatilanteisiin. Siiristä on mahdollista myös saada puhelinneuvontaa ja sähköiset palvelut ovat myös kaikkien senioreiden käytössä. Neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat maksuttomia ja asiakasohjausta on mahdollistaa saada myös anonyymisti.
 – Siirissä ohjataan ikääntyneitä ihmisiä erilaisissa arjen ongelmatilanteissa. Jos asiakkaan ongelmaa ei neuvonnankeinoin pystytä ratkaisemaan, niin hänen kotonaan tehdään laaja palvelutarpeen arvio, ikääntyneiden asiakkaiden tulosaluejohtaja Corinne Soini Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhty-mästä kertoo.

Palvelutarpeen arvion yhteydessä tehdään palvelusuunnitelma, jossa määritellään yhdessä asiakkaan kanssa tarvittavat palvelut sekä mahdolliset päätökset tulevista palveluista, joilla seniori pärjää asuessaan kotona.
 – Saattaa olla, että asiakkaamme ei pysty ottamaan lääkkeittään turvallisesti tai hän ei kykene valmistamaan itse ruokaansa. Työtehtävämme on ratkaista tällaisia arjen pulmatilanteita.

Lähelle ihmisiä

 – On hyvä asia, että erilaisia neuvontapalveluja on nyt samassa yksikössä. Tärkeintä on se, että asiakas saa palvelut helposti ja vaivattomasti.

Senioreille on iso asia, että he pääsevät linja-autolla melkein oven eteen kauppakeskus Trion kohdalla.
 – Kauppakeskuksessa on myös parkkihalli, joka palvelee vielä omalla autolla liikkuvia ihmisiä.

Tulosaluejohtaja Soini kertoo, että heidän yksikkö sijaitsi aiemmin Vapauden- ja Saimaankadun kulmassa.
 – Tämä toimipiste oli aivan liian etäällä kohderyhmällemme ja sen vuoksi emme välttämättä tavoittaneet kaikkia niitä senioreita, joille palveluohjaus oli tarkoitettu.

Ikäihmisten tulee saada palvelunsa mahdollisimman helposti.
 – Olemme saaneet vain positiivista palautetta kahden ensimmäisen päivän aikana. Avarat sekä viihtyisät tilat ovat saaneet asiakkailtamme kiitosta. Tärkeintä on, että asiakas nauttii. Ilo on myös paras palkinto virkamiehelle.

Uuden strategian mukainen palvelukonsepti

Tulosaluejohtaja Corinne Soinin mukaan Lahden palvelutorilta ikäihmisille suunnataan ensisijaisesti neuvontaa ja ohjausta.
 – Neuvontapalvelu on keskitetty Lahteen, vaikka toimimme koko maakunnan alueella. Tiedostamme tämän asian ja aiomme toimia aktiivisesti niin, että seniorit saavat palvelujamme myös haja-asutusalueilla.

Siirissä on mahdollista mitata verenpaine ja siellä ohjataan käyttämään myös omakanta-palvelua.
 – Nyt on tärkeää, että tieto tästä palvelusta leviää eteenpäin. Meitä on mahdollista pyytää vierailemaan eri tilaisuuksiin. Kerromme mielellämme tästä uudesta palvelukonseptista senioreille.

Espoon palvelutori on ollut esimerkkinä palvelutori konseptille.
 – Siirin toiminta-ajatus on päijäthämäläisten ideoima kokonaisuus ja siihen on käyty tutustumassa myös eri puolilta Suomea. Tämä on myös hyvinvointiyhtymän uuden strategian mukaista toimintaa.

Petri Görman

Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran

kuva: Kinkkutemppu on hyväntekeväisyyskampanja, joka on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta. Launeen Citymarketin pihan keräyspiste oli aivan täynnä loppiaisena.


Kinkkutemppu on hyväntekeväisyyskampanja, joka kannustaa ihmisiä kierrättämään lihanvalmistuksessa syntyneen rasvan. Kampanja alkoi jo ennen joulua 21.12. ja se jatkui 7.1.2020 saakka. Yksi tämän kampanjan keskeisistä tavoitteista on kierrättää joulunaikana syntyneet kotitalouden rasvajätteet ympäristöä hyödyttävästi.

Kaikki ruoanlaitossa syntyneet rasvat oli mahdollista tuoda kierrätyspisteisiin. Kampanja keräsi myös joulukinkuista syntyneiden rasvojen lisäksi kala- ja kalkkunarasvat talteen. Keräyspisteitä on ollut eri puolilla Suomea K-ruokakauppojen yhteydessä, Neste asemilla sekä kuntien keräyspisteillä.

Kierrätysastiat sijoitettiin siten, että kotitalouksilla oli helppo palauttaa rasvajätteensä kauppareissun yhteydessä keräyspisteisiin. Rasvaa ei saa kaataa viemäreihin, koska se tukkii ne helposti. Rasva jähmettyy helposti ja se muodostaa viemäriin tukoksen.

Kotimainen Neste Oyj valmistaa kerätystä rasvasta uudistuvaa dieseliä, joka on fossiilista dieseliä puhtaampaa ja ympäristöystävällisempää.

Jätepisteiden astiamäärät arvioidaan kokemuksen perusteella

– Mahdollista ensi joulun keräystä varten astiamäärät arvioidaan uudelleen tämän vuoden kokemusten ja palautteen perusteella, viestintäjohtaja Susanna Aaltonen Kemianteollisuus ry:stä kertoo.

Launeella Citymarketin pihassa ollut rasvajätteiden kierrätyspiste pursusi yli loppiaisena.
– Ilmoituksia epäsiisteistä keräyspaikoista ei järjestäjille saakka ole juurikaan tullut. Kerätyn rasvan määrästä saanemme ensiarvion tammi-helmikuun vaihteessa.

Keräyspisteen siisteydestä vastaa se, kenen keräyspaikka on.
– Kinkkutempun keräysastioiden sijoituksen periaate K-ruokakaupoissa oli sijoittaa ne aina kun mahdollista Rinki-ekopisteen yhteyteen. Tällöin myös siivousvastuu oli Ringillä.

Kinkkutemppu järjestettiin nyt neljättä kertaa, yleisön pyynnöstä.
– Loppusyksyn aikana meiltä tiedusteltiin, että järjestetäänkö tempaus uudelleen.

Aaltosen mukaan hyväntekeväisyyskampanjan järjestäjät ovat kiinnostuneet aina palautteesta.
– Kehitämme toimintaamme palautteen pohjalta. Toivottavasti tämä kampanja saa jatkoa myös tulevana jouluna.

Petri Görman

Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia

kuva: Onko Kasarmi 57 ortodoksinen kappeli vai ei? – Toivottavasti uusi arkistotutkimus antaa vastauksen myös tähän kysymykseen, tutkimuspäällikkö Hannu Takala toteaa.


Lahden Metsä-Hennalassa lähellä entistä varuskunta-aluetta on venäläisen varuskunnan kappeli. Lähellä sitä on ollut venäisten sotilaiden hautausmaa ja sisällissodan yhteydessä vuonna 1918 sinne on mahdollisesti haudattu myös vankileirillä kuolleita punaisten puolella taistelleita sotilaita.

Tämän vuoden loppuun kestävän arkistotutkimuksen myötä saadaan uusia tuloksia asiaan liittyen. Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Takala kertoo, että Tuomas Hoppu, Marjo Liukkonen ja Tauno Tukkinen ovat muiden muassa selvittäneet tutkimuksiensa avulla lähes kaikkien Hennalan vankileirillä kuolleiden ihmisten nimet. Arkeologisia tutkimuksia tuskin Hennalan alueella on enää tarvetta tehdä.

–  Toivottavasti meneillään olevan tutkimuksen myötä selviää, mikä Kasarmi 57:n alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut, Takala toteaa.

Yhden tutkijan mukaan Kasarmi 57 on ortodoksikappeli.
– Paikallisten ortodoksien mukaan sisätilojen jako ei ole taas heidän uskonkuntansa normien mukainen.

”Kaivaukset eivät toisi uutta tietoa”

– Jos alueella tehdään tulevaisuudessa arkeologisia kaivauksia, niin tämän työn pohjaksi on määriteltävä erittäin kestävät perustelut.

Tutkimuspäällikön mukaan kaivaukset tällä alueella ovat hyvin arveluttavia.
– Tiedämme, että Kasarmi 57:n läheisyyteen on haudattu venäläisiä sotilaita 1890-luvulta lähtien. Jos etsisimme sieltä vain sisällissotamme uhreja, niin samalla löytäisimme venäläisiä sotilaita kaivausten yhteydessä.

Takala mainitsee, että jokainen kuollut yksilö on tärkeä, mutta on mietittävä, voidaanko kuolleiden nimet selvittää arkistotutkimuksen avulla, vai voisiko kaivaus tuoda lisätietoa – se on iso kysymys.
– Sisällissotamme uhreista on saatu jo lähes kaikki tieto irti. Yksittäisiä tapauksia saattaa vielä tulevaisuudessa löytyä, mutta suurimmat suuntaviivat tapahtuneesta jo tiedämme kansallisen historiatutkimuksen kautta. Kaivaukset eivät toisi uutta merkittävää tietoa Hennalan tapahtumiin.

Tarkkaa määrää emme koskaan tiedä

– Hennalassa teloitettujen nimilistat ovat tutkijoiden tiedossa ja ne on kerrottu tarkasti sisällissotaamme käsittelevissä historiateoksissa.

Takalaa kiinnostaa tutkijana vielä se, ketkä on teloitettu Kasarmi 57:n kohdalla ja mikä joukko on surmattu Milkin metsässä.
– Päivitys sotasurmatietokantaan julkaistiin marraskuussa ja tässä tietokannassa on uusimmat tiedot Hennalaan liittyen.

Punaisilla oli sisällissodan jälkeen motivaatio kerätä nimilistoja epäselvistä kuolemantapauksista ja myös moni punainen kirjoitti muistojulkaisuja sodasta.
– Tutkijoille käyttökelpoisia lähteitä ovat olleet kirkonkirjat ja valtiorikosylioikeuden ja kenttäoikeuksien asiakirjat vaikka niissäkin on puutteita. Nämä kaikki ovat olleet sisällissotaa tutkineiden tiedemiesten käytettävissä.

Petri Görman

Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan


Lahden kaupungin sivistyslautakunta valitsi 10.12. Salla Palmi-Felinin kirjastopalvelujohtajaksi 1.1.2020 alkaen. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden kaupunginkirjastossa palvelupäällikön tehtävissä. Omalähiö kysyi launeelaiselta uudelta kirjastopalvelujohtajalta, millainen lukija hän oikein on ja ketkä ovat hänen kirjailijasuosikkejaan?

Millainen kirjastoverkosto sinun mielestäsi Lahdessa on? Millä tavalla kehittäisit sitä paremmaksi?

 – Lahden kirjastoverkosto on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Toki puutteita on muun muassa siinä, ettei Kariston alueella ole kirjastoa ja Liipolan kirjastopiste on käyttötarvetta ajatellen liian pieni. Myös Launeen kirjastotilan tulevaisuus on tällä hetkellä epäselvä. Launeen kirjasto on käytetyimpiä lähikirjastoja ja alueella tarvitaan ehdottomasti kirjasto.

Leijuuko kirjastoverkon yllä Lahdessa minkäänlaisia uhkakuvia lähitulevaisuudessa?

 – Tällä hetkellä tiedossamme ei ole esimerkiksi lakkautusesityksiä, uhkakuvat liittyvät eniten tilatarpeisiin.

Kuinka ahkeria lainaajia lahtelaiset ovat valtakunnan tasolla?

 – Lahtelaiset ovat valtakunnan keskiarvoa lainaajina.

Miten innostaisit poikia lukemaan enemmän?

 – Lukemaan innostaminen lähtee jo varhaislapsuudesta ja kotoa, eli pyrimme paitsi perustyössämme myös parhaillaan käynnissä olevassa Lukusankari-hankkeessa kannustamaan perheitä lukemisen pariin aina neuvolasta lähtien. Esimerkin voima on suuri, joten lukevan aikuisen mallia kaivataan. Tärkeää on myös tarjota lapsille heidän taitotasoaan vastaavaa ja kiinnostavaa luettavaa. Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan. Tässä esimerkiksi Neropatti-sarja onnistuu hienosti ja vetoaa eri-ikäisiin ja myös vähemmän innokkaasti lukeviin poikiin. Kirjasto tekee lukemisen edistämisessä aktiivista yhteistyötä niin koulujen kuin päiväkotien kanssa ja vinkkarimme tarjoavat apua sopivan luettavan löytämiseen.

Ovatko ihmiset löytäneet jo e-kirjat palvelutarjonnastanne?

 – E-kirjojen lainaus ja valikoima on kasvanut tasaisesti ja isona tekijänä on varmasti mobiililaitteiden käytön lisääntyminen. E-kirja on kätevä mm. ottaa matkalle mukaan ja esimerkiksi tekstiä on helppo suurentaa tarvittaessa. E-kirjasto kulkee aina mukana, mikä on sen ehdoton vahvuus.

Miksi äänikirjojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti?

 – Uskon että varsinkin e-äänikirjojen suosiota on kasvattanut myös mobiililaitteiden kasvu. Yhä useampi on tottunut kuuntelemaan musiikkia ja podcasteja puhelimellaan, joten siirtyminen äänikirjoihin on helppoa. Äänikirjat ovat jo pitkään olleet suosittuja mm. pidempiä työmatkoja matkustavilla. E-äänikirjat ovat selvästi vedonneet myös uusiin kuulijoihin.

Millainen lukutoukka itse olet?

 – Luen päivittäin ja minulla on useimmiten useampi kirja kesken. Valitsen lukemiseni hyvin fiilispohjalta ja usein luen iltaisin sängyssä eri kirjaa kuin vaikkapa päivällä. Luen kaikenlaisia kirjoja ja eri genrejä.

Luetko mieluiten aitoa kirjaa vai suositko e-kirjoja?

 – Tällä hetkellä koen vielä paperiversion mieluisammaksi, vaikka junareissuilla saatankin lukea e-kirjaa. Käyn usein myös kurkkaamassa, löytyykö haluamaani uutuuskirjaa e-kirjastosta painettua versiota lyhyemmällä jonolla.

Kerro millaista kirjallisuutta luet?

 – Olen kirjallisuuden suhteen kaikkiruokainen. Tällä hetkellä luen enemmän kaunokirjallisuutta ja viime aikoina fantasia on painottunut melko paljon.

Kuka on suosikkikirjailijasi?

 – Suosikkikirjailijoita on useita, joten on vaikea nostaa esille vain yhtä. Kotimaisista kirjailijoista vaikutuksen ovat tehneet mm. Siiri Enoranta, Magdalena Hai, Pauliina Vanhatalo, Saara Turunen ja Jussi Valtonen. Ulkomaisista kirjailijoista viimeksi vaikutuksen tekivät Tomi Adeyemi ja Jill Santopolo. Jännäripuolella pidän Elly Griffithsin kirjoista.

Kuinka monta kirjaa ostat itsellesi vuodessa?

 – Suurimman osan luettavastani lainaan kirjastosta. Pyrin nykyään hyllyjen täytyttyä ostamaan vain kirjoja, jotka aion lukea useamman kerran tai joita en malta odottaa kirjastosta. Ostan itselleni ehkä noin 5 kirjaa vuodessa.

Onko itsepalvelumahdollisuus kasvattanut lainaajamääriä Lahdessa?

–  Omatoimikirjastot ovat kasvattaneet kävijämääriä, mutta lainamäärissä kasvu ei ainakaan vielä merkittävästi näy. Omatoimiaikaan käydään muun muassa lukemassa lehtiä ja käytetään tilaa muuten.

Petri Görman

Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin

Uusi vuosi tuo muutoksia Omalähiön jakeluun. Ensi vuoden alusta alkaen Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin. Eli jos luukussasi tai laatikossasi lukee ”Ei mainoksia”, ei lehti luukkuun jatkossa enää tipu. Yhtenäistämme näin jakelukäytäntömme muiden kaupunkilehtien kanssa. Mainoskieltoluukkuja on arviolta keskimäärin 20% kaikista luukuista.

Noutojakelutelineet

Jos mainoskiellon vuoksi Omalähiötä ei sinulle enää jaeta, mutta haluat silti paperisen version lukea, niin lehtemme löydät aina perjantaisin noutojakelutelineistämme ympäri Etelä-Lahtea. (Katso ohessa listaus noutojakelutelineistämme). Löytyypä yksi teline aivan kaupungin keskustastakin eli Kauppahallista.
Pieniä muutoksia noutojakelutelineisiinkin näin vuodenvaihteessa tulee, sillä S-Market Kotipokin kaupppias on kieltänyt kaikki lehtitelineet kauppansa eteisestä, joten jouduimme valitettavasti poistamaan lehtitelineemme sieltä. Uutta paikkaa ei telineelle ole vielä löytynyt. Samalla Launeen Citymarketin kahvilassa sijainnut teline on siirretty kaupan pohjoispään sisääntulon välittömään läheisyyteen. Näin lehti on helpommin löydettävissä myös ohikulkijoille.

Näköislehti

Omalähiötä voit toki edelleen lukea myös digitaalisessa muodossa eli näköislehtemme uusin numero löytyy netistä perinteisesti aina perjantai-aamuisin osoitteessa https://issuu.com/omalahio Samasta osoitteesta löydät myös vanhat lehtemme aina vuoden 2018 alusta lähtien. Näköislehtemme on luettavissa kaikilla laitteilla.
Omalähiön nettisivut palvelevat lukijoitamme entiseen malliin osoitteessa www.omalahio.fi.
Nettisivujemme etusivulta löydät myös linkin näköislehteemme.

 

Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha

kuva: Lahden turvakoti on avoinna vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. – Tämä on asiakkaillemme maksutonta palvelua, Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale kertoo.


Turvakotitoiminta on ollut valtion rahoittamaa vuodesta 2015 lähtien. Enää kriisiperheen ei tarvitse odottaa lähetettä tai maksusitoumusta päästäkseen pakoon perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa. Lahden turvakodin johtajan Marjo Taipaleen mukaan koskaan ei voi ennakoida, kuinka paljon asiakkaita esimerkiksi joulunpyhinä hakee turvaa turvakodista.

Viikkoa ennen jouluaattoa Lahden turvakodin viidestä perhepaikasta neljä oli täynnä.
 – Tilanteet muuttuvat viikon aikana paljon. Viime jouluna turvakodilla oli täyttä.

Perheiden tilanteet kriisiytyvät yleensä sen vuoksi, että esimerkiksi pyhiin ladataan suunnaton määrä odotuksia, joita ei pystytä välttämättä toteuttamaan.
 – Ihmisillä on sellainen kuva, että perhejoulujen pitäisi olla täydellisiä. Sitten, kun pettymys on suuri, niin yleensä kriisi puhkeaa myös silloin.

Turvakotiin hakeudutaan yleensä silloin, kun perheessä on akuutti kriisitilanne.
 – Kaikki tietenkin toivovat, että oma joulu olisi turvallinen ja rauhallinen. Ihmiset haluavat olla kodissaan niin pitkään kuin se on mahdollista.

Taipale muistuttaa, että turvakotiin tullaan  silloin, kun on kyse lähisuhde- ja perheväkivallasta.
 – Täällä saa olla rauhassa ja meidän ulko-ovet ovat aina lukossa. Täällä ei tarvitse pelätä.

Myös miehiä on asiakkaina

Lahden turvakodin asiakkaat ovat yleensä tukijaksolla muutamasta päivästä kahteen kuukauteen.
 – Turvakotijakson pituus vaihtelee asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Osa heistä päättää hakeutua omaan asuntoon välittömästi ja sen odottaminen saattaa kestää yleensä hieman pidempään.

Taipaleen mukaan osa taas palaa kotiin koetun kriisin jälkeen.
 – Yleensä turvakotiin hakeutuu nainen lapsiensa kanssa, mutta nykyään myös miehiä on asiakkaiden joukossa.

Ihmiset reagoivat eri tavalla turvakotiin tuloon.
 – Kriisivaiheessa ihmiset ovat aika järkyttyneitä. Usein ihmiset alkavat prosessoimaan omaa elämäntilannettaan ja pohtimaan ratkaisua ongelmatilanteeseensa.

Ongelmiin on haettava apua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että turvakodissa oltaisiin aina vähintään kaksi viikkoa, jotta perheisiin olisi mahdollista rakentaa luottamuksellinen suhde ja saataisiin myös samalla työskentelyrauha ongelmavyyhteen.
 – Turvakodissa on kahdeksan työntekijää.  Emäntä vastaa siitä, että kriisiperheet pääsevät nauttimaan joulupöydän herkuista.

Jokainen turvakodin työtekijä on saanut koulutusta kriisi- ja traumatyöskentelyyn, myös lasten kanssa.
 – Väkivaltatyön avopalvelut toimivat turvakodin alakerrassa ja sinne viritellään kontaktia jo turvakotijakson aikana. Meidän on tarkoitus auttaa molempia osapuolia, koska haluamme auttaa perheitä kokonaisvaltaisesti.

Turvakodin johtajan mukaan ihmisten ei pidä hävetä tilannetta, jos he joutuvat hakemaan apua turvakodista.
 – Yksikään turvakotijakso ei ole turha. Jokaisella askeleella asia liikahtaa aina eteenpäin. Apua pitää hakea silloin, kun sitä tarvitsee.

Petri Görman

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille

kuva: Liipolan tunnelin läntisen suuaukon kohdalle rakennetaan betonisilta.


Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoo, että Orvokkitien päähän mutkaan on tarkoitus rakentaa paikoitusalue ulkoilijoille. Tällä hetkellä alueella on jo asfalttipohja ja siksi sinne on helppo rakentaa liittymä. Alkuperäisessä suunnitelmassa tätä ei ollut, koska se oli suunniteltu Liipolan tunnelin huoltoreitiksi.
 – Asukkaat ovat toivoneet yleisötilaisuuksissa tätä ratkaisua ja heidän toiveitaan on nyt kuunneltu.

Kaupunginarkkitehdin mukaan tätä paikoitusaluetta voivat hyödyntää Launeelle hieman pidemmältä tulevat ulkoilijat ja retkeilijät.
 – Nyt alue kaavoitetaan osaksi Jyrkänrinteenpuiston lähivirkistysaluetta.

Myös Liipolan tunnelin läntisen suuaukon kohdalle rakennettavan betonisillan päälle viedään yksi ulkoilureitti.
 – Tunnelin rakentamisen yhteydessä on tehty pieniä tarkennuksia ja sen vuoksi kallioleikkaus menee nyt hieman suunniteltua pidemmälle.

Ulkoilureitistö on kulkenut aiemmin Apilakadun reunassa, mutta se nousee betonisillalle.
 – Nousu ei ole kuitenkaan jyrkkä, kaupunginarkkitehti Karvinen-Jussilainen toteaa.

Tontteja yrityksille

Ajokadun ja Apilakadun risteyksessä on yksityisen omistama kiinteistö, mutta muut alueen tontit ovat Lahden kaupungin omistuksessa.
 – Apilakadun päähän rakennetaan Liipolan tunnelista johdettavien hulevesien allas. Liipolan tunneliin liittyvä tekninen tila ja allas.

Lahden Ateriapalvelut Oy:n vieressä on mahdollisuus lisärakentamiselle.
 – Tämä alue soveltuu hyvien liikenneyhteyksien vuoksi erinomaisesti yritystoimintaan.

Parakkikylä on väylän eteläpuolella olevaa liikennerakennusten korttelialuetta ja se kapenee kehätien puoleiselta sivulta.
 – Tähän kohtaan jää maavalli, joka osaltaan myös estää äänien kantautumisen läheiselle omakotialueelle.

Petri Görman

Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa

Kuva: Launeen koulun rehtori Esko Taipale ja erityisopettaja Anne Hemmilä keskustelun tuoksinnassa.


Kaikki Launeen koulun opettajat pääsivät tutustumaan 11.12. jo puolivalmiiseen Launeen monitoimitalo Lähteeseen. Monitoimitalo kalustetaan keväällä ja tällä hetkellä kalustussuunnitelmaa käydään läpi myös henkilökunnan kanssa.
– Paperilla on vaikea hahmottaa mittasuhteita ja uuden koulun värimaailmaa ja sen vuoksi oli hyvä, että meille kaikille oli mahdollista vierailla uudessa työpaikassamme jo ennen joululomia.

Rehtori Taipaleen mukaan uusi työyksikkö on kauan odotettu asia launeelaisille. Hän toivoo, että henkilökunta näkee uudet oppimisympäristöt mahdollisuutena kehittää myös omaa opetustyötään.
– Parakkielämä on käynyt meille jo liian tutuksi asiaksi ja siksi olemme iloisia siitä, että se vihdoinkin päättyy kevätlukukauden päätteeksi.

Oppimisympäristöt ovat Launeen monitoimitalo Lähteessä täysin erilaiset kuin parakkikylässä.
 – Olemme kärsineet sisäilmaongelmista vuodesta 2007 lähtien ja parakkikylässä olemme opiskelleet vuodesta 2013 lähtien. Parakeissa ei ole ollut mahdollisuutta yhdistää luokkatiloja.

Osa monitoimitalosta on jo valmiina

Monitoimitalo luovutetaan Lahden kaupungille huhtikuussa ja kuukautta myöhemmin henkilökunta pääsee testaamaan sen tiloja. Kaikki luokkiin liittyvät kaluste- sekä älytauluasennukset tapahtuvat loppukeväästä.
 – Kevään aikana kiinnitämme huomiota uusiin oppimisympäristöihin ja niiden mukanaan tuomiin haasteisiin, jotta osaamme hyödyntää kaikki uudet mahdollisuudet jo syyslukukauden alussa.

Uudessa monitoimitalossa kaikki luokkatilat ovat yhdistettävissä toisiinsa.
 – Uskallan väittää, että monitoimitalomme on modernein uusi koulu koko Päijät-Hämeen alueella.

Koululaisten vanhemmat pääsevät vierailemaan uuteen monitoimitaloon kevätjuhlien yhteydessä.
 – Tällä hetkellä päiväkodin tilat sekä alakoulun solut ovat jo kalustusta vaille valmiit.  Taito- ja taideaineiden sekä yläkoulun reaaliaineiden tiloja viimeistellään. Myös lumasolussa ollaan loppusuoralla.

Rehtori Taipaleen mukaan aikataulu on pitänyt koko rakennusprojektin ajan.
 – Monitoimitalon piha-alueet ovat jo valmiina. Keväälle jäi vain jotain pientä hienosäätöä tämän asian osalta.

”Rakennusprojekti antanut lisävirtaa”

 – Minulla on hyvä ja odottava fiilis, vaikka tässä on joutunut tekemään pitkää päivää viimeisen kahden vuoden ajan, Taipale toteaa.

Rehtori Taipale uskoo, että uusi monitoimitalo tekee henkilökuntaan vaikutuksen ja antaa heille virtaa vielä viimeisen kevään ajaksi parakkikylään. Hän itse on saanut lisävirtaa, koska on saanut olla kehittämässä uusia asioita monitoimitalon rakennusprojektin yhteydessä.
 – Olen ollut oman työn ohella käyttäjäryhmän edustajana työmaakokouksissa ja ottanut asioihin kantaa.

Launeen koulussa viedään kevään aikana toimintakulttuurin muutos läpi, jotta elokuussa ollaan valmiina, kun syyslukukausi alkaa.
 – Onneksi olen saanut tutustua Liipolan monitoimitalo Onniin ja tiedän sitä kautta, millaisia ovat uuden monitoimitalon haasteet. Henkilökohtaisesti minun täytyy ehkäistä ja ratkaista ongelmia etukäteen, mitkä liittyvät uuden monitoimitalon toiminnallisiin sekä pedagogisiin asioihin.

 – Meillä on ammattitaitoinen henkilökunta koululla sekä rakennusprojektissa ja sen vuoksi uskon vakaasti, että tämä projekti menee maaliin kivuttomasti.

”Jokaisen pitää haastaa nyt itseään”

Oppilaanohjaaja Tero Romakkaniemi tutustui toistaa kertaa Launeen monitoimitalo Lähteeseen ja oli tyytyväinen kokonaisuuteen. Uudessa toimipisteessä ei tarvitse enää jakaa työhuonetta kollegan kanssa.
 – Nyt tämä kokonaisuus vasta hahmottuu kunnolla, kun kaikki sisäpinnat ja värit näkee konkreettisesti itse. Kaikki uusi on aina hienoa.

Romakkaniemi ei ole ehtinyt näkemään parakkielämää kuin vähän, koska mies siirtyi ammattiopetuksesta peruskoulumaailmaan pari vuotta sitten.
 – Sekä henkilökunnalle että oppilaille uusi monitoimitalo tarjoaa uudenlaisia oppimistapoja ja -paikkoja.

Uudessa monitoimitalossa ei ole välttämättä luokkaa jokaiselle ryhmälle vaan silloin opiskelu tapahtuu yhteisissä tiloissa.
 – Olen vieraillut Heinsuon ja Kalliolan kouluissa Hollolassa. Launeelle on rakennettu vieläkin rohkeammin avoimia oppimisympäristöjä kuin naapurikuntaan.

Romakkaniemen mukaan jokaisella henkilökunnan jäsenellä on nyt mahdollisuus rohkeasti haastaa itseään ja kehittää omaa ammattitaitoaan.
 – Avoimille oppimisympäristöille pitää antaa mahdollisuus. Jos homma ei toimi muutaman vuoden kokeilun jälkeen, niin sitten pitää arvioida ja pohtia, oliko sittenkin vanha malli parempi.

Petri Görman

Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja

KUVA: Mediaohjaaja Marita Nuto houkuttelee maahanmuuttajia kielikahvilatoimintaan mukaan. – Siellä tapaa uusia ihmisiä, joiden kanssa voi harjoitella suomen kieltä yhdessä.


Marraskuun alussa Liipolan kirjastopisteellä aloitti toimintansa maahanmuuttajille suunnattu matalan kynnyksen kielikahvila. Siellä heitä rohkaistaan vapaamuotoiseen keskusteluun kantasuomalaisten ihmisten kanssa. Kielikahvilan esitteitä saa myös kirjastosta eri kielille käännettynä.

– Kielikahvilassa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Toivomme, että sinne tulevat ihmiset osaavat jo jonkin verran suomen kieltä, mediaohjaaja Marita Nuto Liipolan kirjastopisteeltä kertoo.

Mediaohjaajana työskentelevä Nuto on kysynyt koululta ja päiväkodista, millaisia kieliä siellä puhutaan.
– Kokoelmassamme on tällä hetkellä 21 eri kielen kirjallisuutta. Luulen, että lähialueella puhutaan useampaakin kieltä.

Liipolan kirjastopiste haluaa profiloitua niin, että sieltä on mahdollisuus lainata useamman eri kielen kirjallisuutta.
– Maahanmuuttajien lapset ovat aktiivisia asiakkaitamme. Aikuisväestölle meillä ei ehkä ole ollut tarpeeksi sopivaa aineistoa.

Liipolaan ei ole ostettu yhtään uutta kirjaa maahanmuuttajia varten, vaan aineisto on lainassa Helsingistä, jossa toimii Monikielinen kirjasto Pasilassa.
– Sieltä lähetetään eri puolille Suomea kirjoja lainaksi ja tämä aineisto kiertää aktiivisesti tilausten mukaisesti.

Suomen kieli kehittyy lukemalla

– Toivomme, että maahanmuuttajat lainaisivat aktiivisemmin kirjoja Liipolassa, koska kielitaito kehittyy vain lukemalla.

Kirjastopisteeltä voi lainata muun muassa arabian-, espanjan-, kurdin-, puolan-, turkin- ja venäjän kielistä kirjallisuutta.
– Meillä on myös kattava valikoima selkokirjoja, joiden avulla on hyvä aloittaa kieliopinnot.

Liipolassa asuu eniten maahanmuuttajia Lahdessa ja siksi haluamme parantaa heidän kirjastopalvelujaan.
– Usein paljon kirjastoa käyttävät maahanmuuttajalapset vievät kirjoja kotiin ja sen jälkeen myös vanhemmat löytävät kirjastopalvelut.

Tämän lisäksi kirjastopisteeltä on mahdollisuus saada digitukea mobiililaitteisiin.
– Jos asiakkaamme ei osaa käyttää WhatsApp-palvelua, niin opastamme hänet sen käyttäjäksi.

Monitoimitalo Onnissa järjestetään neljännen kerran kansainvälisyysviikko maaliskuussa. Sen päätapahtuma on Onnissa 11.3.

Petri Görman

INFO:
Liipolan kirjastopisteen tulevia tapahtumia:

Suomen kielen kielikahvila
keskiviikkoisin klo 16-17 11.12., 22.1., 26.2, 25.3, 22.4, 20.5
Lastentapahtuma Harry Potter ilta
keskiviikkona 5.2. klo 18-20
Mobiililaitteiden tietoturva info
torstaina 13.2. klo 10-11, jonka jälkeen henkilökohtaista neuvontaa klo 11-12.
WhatsAppin alkeet
perjantaina 14.2. klo 10-12
Kolumnisti Päivi Rämö vierailee
keskiviikkona 4.3. klo 13-14
Onnin kansainvälisyysviikon iltatapahtuma
keskiviikkona 11.3. klo 18-20
Osuuspankin digiopastus
keskiviikkona 8.4. klo 10-12

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011