kuva: Launeen kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden viimeinen torstai klo 11.

Syksyn ensimmäinen lukupiiri järjestettiin Launeen kirjastolla torstaina 28.9. Se kokoontuu joka kuukauden viimeisenä torstaina joulukuuhun saakka. Jokainen lukupiiriläinen tutustuu yhteen kirjaan kuukauden ajan ja sen jälkeen siitä käydään keskustelu, joka kestää 1,5 tuntia.

– Sovimme jo keväällä, mitä kirjoja luemme. Jokainen lukupiiriläinen on saanut vaikuttaa kirjavalintoihin. Tämä on niin sanottua vuorovaikutteista toimintaa.

Syyskuun analyysikohteena lukupiirillä oli Rivera Letelierin teos Elokuvankertoja.
– Naisten selli nro 3 luetaan seuraavaa kertaa varten. Tätä kirjaa käsitellään lokakuun viimeisellä viikolla.

Kirjastovirkailija Partasen mukaan lukupiiriin voi tulla mukaan ensimmäisen kerran, vaikka ei olisi kirjaa edes lukenut.
– Lukeminen on mukavaa puuhaa ja kirjojen analysoiminen yhdessä on aina hauskaa. Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta. Se on tämän harrastuksen suola, että saa kuunnella myös toisten ihmisten tulkintoja kirjoista.

Miehiä enemmän mukaan harrastukseen

– Minulla on ollut vastuu Launeen kirjaston lukupiiristä vuoden ajan. Meillä siihen on osallistunut vain naisia.

Lukupiirissä keskustelu rönsyilee aina, koska kirja herättää aina erilaisia tunteita eri ihmisissä.
– Silloin kirja on onnistunut tehtävässään, jos se herättää uusia ajatuksia.

Kirjastovirkailija kertoo, että hän tuntee paljon miehiä, jotka analysoivat lukemiaan kirjoja.
– En tiedä, miksi miehet eivät osallistu aktiivisesti lukupiireihin.

Suomalaiset aikuiset käyttävät Partasen mukaan paljon kirjastopalveluja ja he myös lukevat aktiivisesti.
– Lukuharrastus herättää aina ajatuksia saa pohtimaan asioita myös erilaisista näkökulmista.

Italialaisen Viola Ardonen Lasten juna sai kirjastovirkailija pohtiman asioita syvällisemmin.
– Kirja kertoo lapsista, jotka lähetettiin toisen maailmansodan jälkeen Etelä-Italiasta köyhyydestä vauraampiin olosuhteisiin pohjoiseen. Se oli myös lukupiirissä analysoitavana. Tämä kirja todellakin puhutteli jokaista lukupiiriläistä.

Petri Görman

– Eniten olen kuvannut ihmisiä keskustan alueella, mutta esimerkiksi Liipolan betoni ja sen tapahtumat kiinnostavat dokumentointi mielessä, Sepponen toteaa.

Antti Sepposen mielestä Lahti on valokuvaajan näkökulmasta mielenkiintoisen kaupunki, jossa on sopivasti uutta ja vanhaa sekä pinnan alla paljon rosoa.
– Lahdessa on paljon kauneutta ja rumuutta hyvässä sovussa. Se kiinnostaa minua.

Nuoren polven valokuvaaja Sepposella on ollut aina kuvakerronnassaan dokumentoiva ote.
– Yleensä hakeudun tilanteisiin, joista saa erilaisia kuvia. Uskon, että valokuvani ovat tunnistettavia. Jokaisella valokuvaajalla tulee olla oma persoonallinen kuvakerronnallinen ilmaisu.

Sepponen kuvaa sellaisia hetkiä, jotka näyttävät mielenkiintoisilta ja puhuttelevat.
– Varsinkin aiemmin tietynlainen rappioromanttinen meininki oli tunnistettavissa valokuvissani. Tavallisesta poikkeava valokuvauksellinen ote on ominta itseäni.

Yksi eettinen koodi ohjailee Sepposen valokuvia.
– Kuvauskohdetta ei saa koskaan nolata, vaikka dokumentoin usein elämän nurjaa puolta ja päähän potkittuja ihmisiä. Useat heistä on ollut otettuja, kun ovat päässeet valokuviini.

Kiinnostus valokuvaukseen heräsi murrosiässä
– Innostuin valokuvauksesta, kun pääsin 16-vuotiaana Etelä-Suomen Sanomien nuorten toimitukseen valokuvaajaksi.

Palo lehtikuvaukseen sekä into dokumentaation syntyi samoihin aikoihin.
– Silloin huomasin, että olen kamera kaulassa joka tilanteessa.

Valokuvaaja Sepponen on opiskellut Kansanopiston valokuvalinjalla.
– Monet tärkeät asiat olen oppinut työn kautta. Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että duunia on ollut aina.

Lahtelaisille valokuvaajille tulisi antaa enemmän työmahdollisuuksia Lahdessa.
– Meillä on poikkeuksellisen taidokkaita valokuvaajia tässä kaupungissa. Miksi Lahteen tilataan muualta luovan alan tyyppejä keikoille? Paikallisia luovia yrittäjiä olisi hyvä tukea.

Sibeliustalon hovikuvaaja

Useat lahtelaiset tuntevat Sepposen aktiivisena Sibeliustalon bändikeikkojen kuvaajana.
– Pimeät hämyiset salit asettavat valokuvaajalle omat haasteensa. Bändikeikoilla oman kamerakaluston tekniset ominaisuudet tulee tuntea erittäin hyvin. Sopivat kuvaushetket tulee ennakoida bändikeikoilla.

Valokuvauksessa Sepponen luottaa enemmän intuitioon, eikä juurikaan asettele kuvauskohteitaan.
– Luotan hetkeen ja hakeudun sellaisiin tilanteisiin, joista saa mielenkiintoisia valokuvia. Tärkeää on myös haastaa itseään, että kehittyy valokuvaajana monipuolisesti.

Taidekuvien ohella valokuvaaja tekee myös mainoskuvia sekä videoita tilaustyönä.
– Taidekuvat ovat mukava lisä arjen peruspuurtamiselle. Niistä saa aina lisää virtaa. Olen iloinen, että pystyn yhdistämään vaivattomasti harrastuksen sekä työn.

Petri Görman

Lahtiblogi

Lahtiblogi -näyttely on ainutlaatuinen mahdollisuus sukeltaa naama edellä kaupungin sydämeen. Näyttely esittelee tämän upean kaupungin virallisesta mielikuvasta kenties poikkeavan rosoisemman tarinan. Tulkintoja Lahesta ja lahtelaisuudesta, edes jollakin tapaa radiomastojen kosketuksen kokeneiden hahmojen teosten kautta. Teokset ammentavat kaupungin lähihistoriasta, kulttuurista, jokapäiväisestä elämästä ja vähän randomisti muustakin.
”Lahti on vähän kuin Silja Europa – se pitää vaan juoda hauskaksi”

Lahtiblogi -näyttely/Ant Brew Pub, Mallaskatu 1
Avoinna 16.9.-11.11.2023 Vapaa pääsy!

kuva: Aluevaltuutettu Seppo Korhonen haluaisi kohtuullista tavallisten päijäthämäläisten terveyskeskusmaksuja taloudellisesti haastavassa tilanteessa.

Aluevaltuutettu Seppo Korhonen (Pro Lahti) esitti kesäkuussa, että päijäthämäläiset aluevaltuutetut kohtuullistaisivat asiakasmaksuja. Kesäkuun aluevaltuuston kokouksessa Korhonen esitti, että terveyskeskusmaksuja puolitettaisiin. Hän muistutti kollegojaan, että nämä maksut koettelevat ennen kaikkea heikoimmin toimeentulevien ja enemmän sairastavien terveyttä sekä toimeentuloa.
– Maakuntamme loistaa Suomen maksuhäiriöisten listan kärjessä 10 prosentilla aikuisväestöstä ja yksi merkittävin syy on nimenomaan rästiin jääneet asiakasmaksut

Useat talousennusteet ovat luvanneet Suomen talouteen nollakasvua kuluvalle vuodelle ja ensi vuodelle. Sen lisäksi rakennusteollisuutta koettelee suuret taloudelliset haasteet ja se tarkoittaa, että työttömien määrä nousee paljon ensi talven aikana. Lahdessa on yhä edelleen työttömiä yli 13 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä.
– Esitys on todellakin jäänyt kannatusta vaille, vaikka valtuustossa istuu vaaleissa maksutonta terveyskeskusta luvanneita valtuutettuja. Vaikea on päästä vastustajien pääkopan sisälle, mitä he miettivät. Esitykseni ohitettiin vaieten.

Korhosen mielestä päijäthämäläisillä aluevaltuutetuilla ei ole olemassa kokonaiskäsitystä siitä, kuinka taloudellisesti haastava tilanne monella pientuloisella ja sairaalla ihmisellä täällä hetkellä on.
– Se ei ainakaan päätöksissä näy. Asiakasmaksuista on tietyin perustein saatavissa helpotusta, mutta siitä ei riittävästi tiedoteta ja sen hakeminen on tehty vaikeaksi, vaikka asia olisi järjestettävissä jo hoitoon hakeuduttaessa.

Oikea-aikainen hoito viivästyy

– Kohtuuttomat asiakasmaksut yhdessä lääkeomavastuineen ja matkakuluineen, ovat monelle pienituloiselle este oikea-aikaiseen hoitoon hakeutumiselle, mikä kostautuu terveyden romahtamisena ja erikoissairaanhoidon kasvavina kuluina.

Korhonen ihmettele, miksi päättäjät eivät näe yhteiskunnallista kokonaistilannetta omaa napaansa pidemmälle.
– Sormella osoittamatta tämä ongelma vaivaa niin paikallistasolla kuin valtakunnallisestikin. Olen aina ihmetellyt sitä tehokkuutta, millä valituksi tulleet otetaan byrokratian syleilyyn ja heistä muokataan virkakapulaa sopertavia sopeutujia.

Terveyskeskusmaksujen kohtuullistaminen olisi ollut mahdollista kuitata hyvinvointialueen konsulttipalkkioita leikkaamalla.
– Olen esittänyt terveyskeskusmaksujen puolittamista maksimistaan, jonka talousarvioon jättämä lovi noin 1,4 miljoonaa voidaan paikata 12 miljoonan euron konsulttipalkkiopotista. Suuri osa tuosta summasta on muuta kuin hoitoon liittyvää konsultointia.

Petri Görman

kuva: Nikkilässä asuva ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen on iloinen siitä, että ympäristötaidetta tehdään.
-Strutsin hinta on kyllä aika kova.

Nikkilässä asuva ITE-taiteilija Kari Ruotsalaiselle ei avaudu heti Launeen strutsin sanoma tai viesti. Kierrätyshenkinen mies on iloinen kuitenkin siitä, että ympäristötaidetta tehdään Lahdessa.
– Tämä on todella kallis ympäristötaideteos, jos sen hinta on yli 150 000 euroa. Hinta vetää kyllä sanattomaksi.

Ruotsalainen olisi siistinyt patsasalueen, koska se näyttää tällä hetkellä roisilta.
– Miksi yhdellekään paikalliselle taiteilijalle ei annettu mahdollisuutta tehdä omannäköistä ympäristötaidetta Lahteen?

Kaikki autoilijat eivät ruotsalaisen mukaan välttämättä huomaa Strutsia.
– Taiteen tulee herättää huomiota ja hauskuuttaa yleisö. Tämä taideteos toimii ainakin näiden asioiden osalta hyvin.

ITE-taitelija Ruotsalainen pohtii kuitenkin teoksen viestiä koko haastattelun ajan.
– Onko tämä nyt sitä ympäristön pelastamista, kun autonrenkaita kierrätetään?

Keksimällä keksitty juttu

Launeelainen Helena Juutilainen istuttaisi Strutsin -teoksen ympärille ruiskukkia, koska se on Päijät-Hämeen maakuntakukka.
– Nyt se ei oikein erotu mitenkään Sokeritopanmäestä ja se on hieman sivussa.

Juutilainen on iloinen siitä, että taideteoksen kohdalle on tulossa valaistus myöhemmin.
– Minulle jäi kuitenkin tästä sellainen fiilis, että aihe on keksimällä keksitty.

Taideteoksen tulkinta on Juutilaisen mukaan aina jokaisen katsojan silmissä erilainen.
– Minulle tämä ei oikein avaudu mitenkään.

Ympäristöihmiseksi tunnustautuva Juutilainen pohtii, että osaako ulkopaikkakuntalainen Uudenmaakatua pitkin ajava ohikulkija yhdistää taideteosta ympäristöasioihin?
– Strutsi ei ole kuitenkaan mikään katseenvangitsija. Ajoin mieheni kanssa sen ohi muutama päivä sitten ja oli lähellä, että ajoimme paikan ohi.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka ihmettelee, miksi lahtelaiset virkamiehet ja poliitikot eivät ole kiinnostuneita nikkiläläisten mahdollisuuksista käyttää joukkoliikenteen palveluja.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka ihmettelee, miksi lahtelaiset virkamiehet ja poliitikot eivät ole kiinnostuneita nikkiläläisten mahdollisuuksista käyttää joukkoliikenteen palveluja.
– Lohkokalliontien ja Metsä-Pekkalantien risteykseen eli Nikkilän itäosaan ei kulje linja-autoja enää kello 17 jälkeen arkipäivisin. viikonloppuisin linja-autovuoroja ei ajeta Nikkilän suuntaan ollenkaan, Peltokukka toteaa.

Renkomäestä tulevat bussit ajavat Ajokadun kautta.
– Niiden pitäisi koukata Orvokkitien kautta Metsä-Pekkalantielle ja kääntyä Lohkokalliontieltä samaa reittiä takaisin.

Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaa valmistellaan parhaillaan ja sen tarkoituksena on säästää katutilaa ja ruuhkia.
– Se ei ole kaikille mahdollista Lahdessa. Nikkilän on julkisen liikenteen osalta paitsiossa Lahdessa.

Kestävä liikkumisella tarkoitetaan sujuvaa, turvallista, ympäristöystävällistä, terveellistä, taloudellista ja ympäristöä säästävää liikkumista.
– Sen tavoitteena on, että yhä useampi valitsisi kulkutavaksi muun kuin omalla autolla yksin ajamisen, Peltokukka kertoo.

Nikkilässä asuvat ruuhkavuosia elävät perheelliset joutuvat ostamaan jopa kaksi autoa, koska julkinen liikenne ei toimi.
– Tämä ei oikein ole kaupungin virkamiesten tavoitteiden mukaista?

Nikkilän voisi yhdistää Renkomäen reitille

Nikkilään on ollut huonot julkisen liikenteen yhteydet jo pitkään, vaikka asukas- ja omakotiyhdistys on ottanut asiaan kantaa useasti julkisesti.
– Minulle joukkoliikenne ei ole ollut vaihtoehto pitkään aikaan, koska sen varaan ei voi laskea.

Peltokukan mielestä seniori-ikäisille nikkiläläisille tulisi järjestää mahdollisuus matkustaa linja-autoilla ostoksille ja kulttuuririentoihin.
– Metsä-Pekkalantieltä on lähimmälle linja-autopysäkille kaksi kilometriä matkaa. Se on liian pitkä matka monelle seniorille.

Nikkilään on liikennöity Ämmäläntien kautta joskus, mutta se ei ole mahdollista tällä hetkellä, koska hiekkatie on huonossa kunnossa.
– Olen varma siitä, että nikkiläläiset käyttäisivät joukkoliikennettä aktiivisesti, jos meille järjestettäisiin asianmukaiset yhteydet.

Renkomäkeen suuntautuva linja-autoliikenne voisi kulkea Uudenmaankadun sijasta Nikkilän kautta.
– Toivomme, että ympäristökaupungissa herätään jo pikkuhiljaa siihen ongelmaan, että Lahdessa ei pääse julkisen liikenteen vuorolla jouhevasti ihan joka paikkaan. Mitä huonommat ovat julkisen liikenteen käyttömahdollisuudet, niin sitä enemmän ilmakehään pääsee hiilidioksidia.       

Lehdessämme on kirjoitettu lahtelaisten urheilukeitaasta Kisapuistosta melkein yhtä monta kertaa kuin KymiRingistä. Saimme kaikkien lahtelaisten tunteman urheiluvaikuttaja Reijo Mäki-Korvelan haastatteluun asian tiimoilta. Mäki-Korvelan mielestä nyt kannattaisi haudata kaikki sotakirveet ja lähteä puhtaalta pöydältä liikkeelle, jotta saisimme Kisapuiston korjaamisen käyntiin UEFA 3-tason jalkapallopyhätöksi.

Mitkä syyt näet vaikuttaneen eniten siihen, että Kisapuisto-case on näin kauan pitkittynyt?
– Tässä on useita syitä. Ehkä päättäjät kokevat, että Kisapuisto asialla ei ole kiire, koska kaupungilla on jo jonkinlaiset tarpeet täyttävä stadion ja useampi harjoituskenttä. Lisäksi kaupunki haluaisi hankkeelle ulkopuolista rahaa, jota nykytilanteessa on erittäin vaikea saada ja hankkia. Kaikki puolueet olisi saatava puhaltamaan tässä asiassa nyt yhteen hiileen. Taustalla voivat olla myös ne ikiaikaisetkin syyt. Kuten vanhan ystäväni sanoi aikanaan: kauna, kateus ja jopa viha.

Miksi Lahden kaupunginhallitus on siirtänyt päätösvallan itselleen, vaikka asiana korjausrakentaminen kuuluisi Lahden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnalle?
– Tämä on erittäin outoa, koska tällöin laajempi demokraattinen päätöksenteko lipsuu. Olisiko taas kyseessä se vanha ”Lahen” perisynti eli valtataistelu? Mielestäni eräs asia on unohtunut koko Kisapuistossa; selvä johtajuuden puute. Kaupunki maksaa ja se määrää toimijat. Suunnittelijat suunnittelevat ja sitten se tärkein RAKENTAMINEN! Selvät rakentamisen kokonaiskriteerit ovat nyt hiukan puuttuneet ja palloa on viskottu eri suuntiin. Tässä ei syyttely auta, vaan nyt puhtaalta pöydältä on edettävä kaikki toimijat yhdessä. Sooloilun aika on ohi!

Tilakeskuksen suunnitelma on hyväksytty nyt Kisapuiston rakentamisohjeeksi , miksei AD-arkkitehtien halvempaa ja monen asiantuntijan parhaana pitämää suunnitelmaa voi hyväksyä?
– Arkkitehti Pokon ja AD-arkkitehtien olisi pitänyt olla mukana ja jo suunnitteluvaiheessa. Nyt he kulkevat ns. jälkijunassa. Lisäksi heidän suunnitelmansa olisi vaatinut kaavamuutoksen, joka olisi mahdollisesti viivyttänyt Kisapuisto-hanketta jopa parilla vuodella. En tiedä, kuinka nopeasti tämä on mahdollista tehdä? Löytyykö tähän tahtoa ja poliittista halua onkin täysin toinen asia?

Millaista tarjouskilpailuohjetta kaupungin olisi täytynyt alusta asti noudattaa?
– Erittäin outoa Lahden järjestämässä tarjouskilpailussa oli se, että se pidettiin suljettuna vain kahden rakennuttajan välisenä! Nyt uusi kilpailu on järjestettävä täysin avoimena ja sellaisena, että rakentamisbudjeteissa pysytään tiukasti. Mielenkiintoinen ajatus olisi se, voisiko AD-arkkitehdit osallistua vielä mukaan lopulliseen kisaan yhdessä jonkun rakennusliikkeen kanssa. Avoimuus on tärkeintä!

Millaisella panoksella FC Lahden täytyisi tulla mukaan Kisapuiston rakentamiseen?
– Kyllä FC Lahdeltakin olisi saatava selkeä sitoutuminen ja arvio siitä, paljonko he olisivat valmiita satsaamaan Kisapuistoon. Pelkkiä vaatimuksia ei voi vain esittää. Esimerkkejä voisi ottaa Pelicansin panoksesta. Kaikki jäähallin toimijat sitoutuivat hallin uudistamiseen.

Juhani Melanen

Etelä-Lahti saa uuden frisbeegolfradan jo ensi vuonna.

Lahden kaupunki toteutti jo kolmannen kerran osallistuvan budjetoinnin -hankkeen. Lahtelaiset esittivät melkein tuhat ideaa, joista äänestysvaiheeseen pääsi 171. Kaupunki aikoo toteuttaa 41 ideaa seuraavan vuoden kuluessa. Eteläisellä alueella ideoita toteutetaan 40 000 euron verran. Lahdessa kaupunki on myöntänyt joka kerta 200 000 euroa hankerahaa kaupunkilaisten ideoille.
– Frisbeegolfradan paikkaa tarkastellaan osana maankäytön suunnittelua. Se vaatii kuitenkin 10 hehtaarin alueen parkkipaikkoinen, jotta sen voi toteuttaa, kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala toteaa.

Kujalan mukaan radasta on tarkoitus tehdä laajempi kokonaisuus ja osallistuvan budjetin rahoitus on vain osa sitä.
– Tavoitteena on, että korit ovat jo maastossa vuoden päästä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan yhdeksän korin kenttä. Samalla ratkaisemme myös pysäköintialueen kohtalon. Rataa laajennetaan myöhemmin.

Nurmialueita niityiksi ja lisää roska-astioita

Etelä-Lahden alueella on tarkoitus myös lisätä niittyjä asukkaiden toiveiden mukaisesti.
– Jo olemassa olevia nurmialueita muutetaan niittymäisiksi leikkauskalustoa uudelleen organisoimalla. Paikat päätetään talven aikana kunnossapidon yksikössä, jossa siihen on paras aluetuntemus.

Lahden kaupungilla on käytössä roska-astioiden lisäämiseen pisteytysjärjestelmä.
– Roskaa aiheuttavien lähteiden läheisyys ja runsas kevytliikenne lisäävät tarvetta astialle. Jos lähellä jo on astia, uutta ei rakenneta aivan viereen, vaikka roskia maahan päätyisi.

Petri Görman

Ystävyyssopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana Marja-Leena Vierumäki, Atte Nurminen, Riitta Särkiö, Üllar Salumets ja Heikki Pelkonen.

Urvasten seurakunta lähellä Otepäätä Kaakkois-Virossa on uusi ystävyysseurakunta Launeen seurakunnalle. Neljä kirkkoneuvoston jäsentä ja pappia vierailivat siellä kesäkuussa allekirjoittamassa yhteistyösopimuksen.
– On tärkeää, että veljeskansan seurakuntien kanssa tehdään yhteistyötä ja heitä autetaan mahdollisuuksien mukaan. Ajatusten ja ideoiden vaihto on myös tärkeää, kirkkoherra Heikki Pelkonen toteaa.

Kirkkoherra toi ystävyysseurakuntasopimuksen käsittelyyn kirkkoneuvostossa keväällä ja Launeella innostuttiin asiasta.
– Seurakuntaneuvoston jäsenet Marja-Liisa Vierumäki ja Atte Nurminen olivat mukana matkalla. Viranhaltijoista mukana olivat kappalainen Riitta Särkiö ja allekirjoittanut, Pelkonen kertoo.

Virossa pappien palkat ovat matalia ja sen vuoksi moni heistä joutuu tekemään toista työtä.
– Meillä on mahdollisuus pieneen vapaaehtoiseen tukeen Urvasten seurakunnalle ja sen vuoksi heillä on mahdollisuus kokopäiväiseen pappiin.

”Aika näyttää, mitä yhteistyösopimus tuo tullessaan”

– Jumalanpalveluksissa olemme muistaneet ystävyysseurakuntia esirukouksissa. Se on molemmista yhteistyökumppaneista kiinni, mitä saamme tällä saralla aikaan.
Kirkkoherra Pelkonen kertoo, että virolaisille on esitetty jo kutsu saapua Lahteen.

– Uskon, että vierailemme aktiivisesti Virossa ja järjestämme myös sinne retkiä seurakuntalaisille.

Hatsinan seurakunta Pietarin eteläpuolella on toinen Launeen seurakunnan ystävyysseurakunta.
– Sodan vuoksi yhteistyö on hieman hiipunut, mutta uskon, että tulevaisuudessa myös tämä toiminta aktivoituu.

Launeelaiset ovat tehneet Hatsinaan seurakuntavierailuja aktiivisesti.
– Tämän kokemuksen perusteella tiedän, että uusi ystävyysseurakunta Virossa on varmasti yhtä aktiivisesti launeelaisten ajatuksissa. Aika näyttää, mitä tämä yhteistyösopimus tuo tullessaan.

Petri Görman

Entinen liikuntajohtajamme Tommi Lanki siirtyi Kotkaan ja uudeksi liikuntapomoksi saimme Kajaanin entisen liikuntajohtajan Aleksi Nyströmin. Lehdellämme on aina ollut tapana haastatella Lahteen muuttaneita päällikkövirkailijoita ja udella heiltä hivenen taustoja, tuntoja ja mahdollisia uusia näkökulmia uuden viran hoitamisessa. Nyt on siis Aleksin vuoro vastailla kysymyksiimme.

Kerro hivenen koulutuksestasi ja entisestä työhistoriastasi?
– Olen koulutukseltani kasvatustieteiden maisteri. Opettajana olen työskennellyt aiemmin perusopetuksessa, lukiossa ja ammattikorkeakoulussa, alkuun Helsingissä ja myöhemmin Kajaanissa. Opettaja vuosien jälkeen olen työskennellyt liikuntapalvelupäällikkönä Kajaanin kaupungin liikuntatulosyksikössä.

Mitä tiesit Lahdesta kaupunkina ennen tänne tuloasi?
– Tunsin kaupungin maineen urheilu- ja liikuntakaupunkina.

Millaisia haasteita näet uudessa toimessasi?
– Liikunnan polarisoituminen. Meillä on paljon liikunnallisia ihmisiä, mutta myös paljon ihmisiä joiden elämään liikunta ei tuo iloa ja terveyttä. Liikunta on iloinen asia ja toivottavasti mahdollisimman moni löytäisi liikunnallisten harrastusten pariin.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?
– Pyrin liikkumaan aktiivisesti ja lukemaan mahdollisimman paljon. Viime vuosina maantiepyöräily ja tennis ovat olleet tärkeimmät liikuntalajit.

Oletko osallistuva ja kantaaottava johtaja vai seuraatko mieluimmin sivusta asioiden etenemistä?
– Olen aktiivinen johtaja, mutta pyrin muodostamaan kantani keskustellen ja tiedon kautta.

Millainen ”yhteysverkosto” sinulla on ollut jo ennen Lahteen tuloasi ja kuinka hyvin tunsit lahtelaisia seuroja ja yleensä Lahden liikuntaelämää?
– Olen sosiaalinen luonne. Toimin Suomen liikunnan ammattilaisten puheenjohtajana ja uskon omaavani hyvät kansalliset verkostot liikunta-alalla.

Mitkä ovat parhaita puoliasi?
– Tähän kysymykseen minä olen väärä ihminen vastaamaan. Toivottavasti vahvuuksia on enemmän kuin heikkouksia.

Miten aiota kehittää työyhteisöäsi?
– Olen aloittanut työni elokuun alussa. Olen vasta tutustumassa organisaatiomme ja vielä ei ole aika ottaa kantaa kehitystarpeisiin. Lahden kaupungin liikuntapalveluiden henkilöstö on osaavaa ja tämän vuoden tapahtumat on järjestetty mahtavalla ammattitaidolla, joten käytän tässä kohtaa mahdollisuuden kiittää porukkaamme hienosta työstä!

Lahti on hakenut vuoden 2029 MM- kisoja. Miten Lahden kaupunkina tulisi tukea tapahtumaa rahallisesti? Voiko Lahti sisaryhtiönsä KOKO Lahden kautta ottaa kannettavakseen mahdolliset tappiot, kuten kävi viime MM kisoissa 2017?
– Lahti tunnetaan kisoistaan ja pyrimme varmasti järjestämään kisat parhaan osaamisemme mukaan.

Kisapuisto on lahtelaisen palloilun sydän ja lahtelaisten urheilukeidas keskellä kylää. Miten aiot edetä tässä kiperässä Stadion-asiassa?
– Tilakeskus vastaa hankkeen suunnittelusta ja liikuntapalvelut tukevat heitä mahdollisuuksien mukaan.

Juhani Melanen

kuva: Kerrostalon katolla olevat aurinkopaneelit ovat lähes hoitovapaita, koska katolla ei ole paljon pölyä.
– Pienet pölypitoisuudet sade huuhtoo pois, puheenjohtaja Vesa Lempinen toteaa.

– Aurinkovoimala kannattaa rakentaa sellaisen kerrostalon katolle, jossa on ihanteelliset mahdolliset kerätä aurinkoenergiaa. Meillä on katolla 62 aurinkopaneelia ja ne keräävät energiaa talteen suurimman osan päivästä, Asunto Oy Lahden Lehtikuusen hallituksen puheenjohtaja Vesa Lempinen kertoo.

Tapparankadulla sijaitsevassa kiinteistössä on ollut aurinkovoimala käytössä huhtikuusta lähtien. Kiinteistön asunnot kuuluvat energiayhteisöön, joka mahdollistaa tuotannon jakamisen myös asunnoille.
– Kesä- ja heinäkuun ajan se on tuottanut joka päivä sähköä asukkaiden käyttöön. Ylimääräisen sähkön taloyhtiö on myynyt eteenpäin. Myös kiinteistössä asuva vuokralainen saa nauttia taloyhtiön aurinkovoimalan sähköntuotannosta.

Paras yksittäinen tuotantopäivä on ollut kesäkuussa, kun aurinkovoimala tuotti yhden päivän aikana sähköä 182 kilowattituntia.
– Taloyhtiö myi sähköä verkkoyhtiölle kesäkuussa yli 1500 kilowattituntia ja käytti sitä itse hieman yli 900 kilowattituntia.

Myös naapurissa on aurinkovoimala katolla

– Naapurissa oleva taloyhtiö teki investointipäätöksen aurinkovoimalasta samaan aikaan kuin yhteiökokous päätti meillä asiasta. Heillä on piirun verran pienempi yksikkö katolla.

Lempisen tietojen mukaan Ankkurissa on yksi taloyhtiö, jossa on myös aurinkovoimala tuottamassa sähkö asukkaille.
– Asun kiinteistössä, joka on kaikin puolin energiatehokas. Se tuottaa itse jopa sähkö uuden polven autoihin. Se on aika ekologinen asia.

Lempinen uskoo, että aurinkovoimalat yleistyvät varsinkin julkisen sektorin kerrostalohankkeissa ja valtakunnallisissa vuokrataloyhtiöissä.
– Yksittäisissä asunto-osakeyhtiöissä se vaatii hieman enemmän. Ihmisten tulee uskoa investoinnin kannattavuuteen.

Asunto Oy Lahden Lehtikuusen yhtiökokous teki investointipäätöksen vuosi sitten, kun sähkön hinta oli korkealla.
– Nyt ei ole enää odotettavissa hintapiikkejä, koska markkinatilanne on rauhoittunut.
Hallituksen puheenjohtaja on tyytyväinen, koska taloyhtiö saa nyt sähkölaskuja, joissa viimeisellä rivillä on vain nolla.

Paikallinen toimittaja on tärkeä

Lahtelainen Lem-Kem Oy on rakentanut Asunto Oy Lahden Lehtikuusen aurinkovoimalan.
– He kertoivat, millaiset kiinnityssysteemit sopivat taloyhtiön kattorakenteisiin. Katolle on asennettu aurinkopaneelit myös sellaiseen kulmaan, että ne tuottavat mahdollisimman tehokkaasti energiaa.

Asunto-osakeyhtiö käyttää sähköistä ilmoitustaulua ja siellä kerrotaan melkein reaaliajassa, kuinka paljon aurinkovoimala on tuottanut sähkö edellisen kuukauden aikana.
– Ilmoitustaululta on mahdollisuus katsoa myös muita taloyhtiön asukkaille tärkeitä tiedotteita.
Fingridin mittarit kertovat, kuinka paljon aurinkovoimalan tuotantomäärät ovat ja myös sen, milloin sähköä myydään kiinteistöstä ulos.

Petri Görman