Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi

kuva: Launeen kirkkoa on myös mahdollisuus laajentaa, mikä kirkkovaltuusto myöntää siihen investointirahan ensimmäisessä kokouksessaan vuodenvaihteen jälkeen kertoo kirkkoherra Heikki Pelkonen


Launeen seurakuntaneuvosto käsitteli Liipolan seurakuntakeskuksen ja Launeen kirkon tilanongelmia lokakuun viimeisellä viikolla. Vieläkään ei tiedetä, mikä Liipolan seurakuntakeskuksen kohtalo on. Vuodenvaihteen jälkeen tiedetään, että saneerataanko seurakuntakeskus vai saadaanko nykyisen tilalle uudet tilat.

Seurakuntayhtymässä on edelleen käynnissä palveluverkkoselvitys ja sen tuloksia odotellaan erityisesti Launeella.
– Tarvitsemme tarpeeksi suuren tilan konfirmaatioita ja muuta toimintaan varten. Totesimme myös, että Liipolassa on oltava sellainen tila, jossa 100 ihmistä voi ruokailla. Tällä hetkellä lapset nuoret toimivat samoissa tiloissa, eikä se ole asianmukaista, kirkkoherra Heikki Pelkonen toteaa.

Kiinteistöstrategiaa on toteutettu kirkkoherran mukaan Etelä-Lahden alueella kirjaimellisesti ja siksi olisi vähintään kohtuullista, että alueelle saataisiin ajanmukaiset toimitilat.
– Launeen ja Liipolan asiat ovat roikkuneet päätöksentekoprosessissa jo liian pitkään, ja tavallisten seurakuntalaisten oikeustajun vuoksi asioiden tulisi nyt edetä rivakalla vauhdilla. Jatkuvassa epätietoisuudessa eläminen on hankaloittanut toiminnan järjestämistä sekä kuormittanut virkamiehiä seurakunnassa.

Hahmotelma Launeen kirkon laajentamisesta on olemassa

Kirkkoherra Pelkosen mukaan Launeen kirkon osalta on tehty hahmotelmia sen laajentamisesta.
– Museolta on pyydetty tästä asiasta lausunto. Heidän vastauksessaan todetaan, että kirkon sisätilojen ja erityisesti kirkkosalin ainutlaatuinen interiööri pitää säilyttää, jos kirkkorakennusta on tarkoitus laajentaa.

Periaatteellista estettä ei siis ole olemassa Pelkosen mielestä Launeen kirkon laajentamiselle.
– Kaavoittaja ottaa tähän asiaan kantaa myöhemmin.

Kiinteistöstrategian mukaisesti Launeen seurakunnan alueelta on vähennetty johdonmukaisesti kiinteää omaisuutta.
– Olemme luopuneet muun muassa Patoseudun kerhotilasta ja nyt luovumme Nikkilän seurakuntakodista. Sen lisäksi olemme saavuttaneet asetetut tavoitteet, mitä kiinteistöstrategiassa on tilojen osalta vaadittu.

Yli puolen miljoonan euron määräraha myönnetty

Ensi vuodelle on jo osoitettu 570 000 euron määräraha Launeen kirkon ja Liipolan seurakuntakeskuksen tilaratkaisuja varten.
– Tällä summalla voidaan aloittaa suunnittelutyö ja korjata pieniä yksittäisiä asioita.

Kiireellisiä korjaustoimenpiteitä on tarkoitus tehdä molemmissa paikoissa heti, kun päätökset asiasta on tehty.
– Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on olemassa ja palveluverkkoselvityksen perustella seurakuntayhtymän virkamiehet tekevät esityksen kirkkovaltuustolle, joka päättää ensi vuoden puolella, mitä Etelä-Lahden alueella tapahtuu kiinteistöjen osalta.
– Tällä hetkellä odotamme, millaisia ratkaisuja asiantuntijat hahmottelevat luottamushenkilöille

Petri Görman

Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan

Kuva: Liipolan ostoskeskuksen nykyisen länsiosan (ympyröity) tilalle rakennetaan kaksi 8-kerroksista kerrostaloa sekä matalampi palveluasumiseen tarkoitettu keskiosa (havainnekuva)


Liipolassa järjestettiin edellinen asukasilta huhtikuussa ja siellä ihmisiä puhututti Ostoskadulla sijaitsevan ostoskeskuksen länsiosaan suunnitellut kaksi tornitaloa. Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski oli kuunnellut liipolalaisten toiveita ja luonnosvaiheessa olevassa kaavatyössä uusissa kerrostaloissa saa olla enintään kahdeksan kerrosta. Nämä uutiset kaavoitusarkkitehti Lehmuskoski kertoi tiistaina olleessa asukasillassa Liipolan monitoimitalo Onnissa.
– Keväällä sain palautetta myös kerrostalojen sijoitteluun liittyen. Nyt matalaan keskiosaan on suunniteltu palveluasumista ja molempien kerrostalon paikkoja on  tutkittu tarkemmin, jotta Ostoskadun vanhoista kerrostaloista näkyisi tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin myös muualle kuin uudisrakennusten pihaan, Lehmuskoski totesi.

Lahti oli mukana valtakunnallisessa lähiöprojektissa muutama vuosi sitten, jossa haluttiin tutkia lähiöiden ja niiden ostoskeskusten kehittämistä.
– Olemassa olevien lähiöiden kehittäminen ja mahdollinen täydennysrakentaminen on äärimmäisen tärkeä asia, jotta voidaan turvata siellä olevia palveluja.

Liipolan Ostoskadulle muuttaisi mahdollisten uudisrakennusten myötä noin 150 ihmistä sekä palvelutalon asukkaita ja sen avulla idänpuoleinen osa kauppakeskuksesta saisi lisää elinvoimaa.
– Kaava on vielä luonnosvaiheessa ja siihen on mahdollista vaikuttaa. Nyt esillä oleva kaava saanee lainvoiman ensi keväänä, jos siitä ei tehdä valituksia.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan suurin muutos kaavassa on se, että kerroslukua on pienennetty.
– Kaupunginmuseon kanssa keskustelussa todettiin, että Liipolaan eivät sovi liian korkeat kerrostalot.

Ostoskatu katkeaa

– Ostoskeskuksen länsiosa puretaan heti pois, kun kaava sen sallii. Se on tällä hetkellä aivan tyhjä, eikä yhtään toimitilaa siitä ole vuokrattu. Toiseen osaa kaavaehdotus ei puutu.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan uusien asuntojen myötä on mahdollisuus tukea osaltaan kauppapalveluiden  säilymistä Liipolassa.
– Voimme kaavoittaa lisää asuntoja ja mahdollistaa tällä tavalla kaupalle uusia asiakkaita.

Uuden suunnitelman myötä Ostoskatu katkeaa, eikä sen ympäri voida ajaa autolla tulevaisuudessa.
– Länsiosan päässä olevan metsäalueen kohdalle rakennetaan parkkikansi. Alueen kaikki puut olisi tarkoitus kaataa pois. Nykyinen tieosuus jäisi myös parkkikannen alle.

Rakentaminen vaatii uusia parkkipaikkoja ja ne on suunniteltu länsipään metsäalueen kohdalle
– Sen jälkeen Ostoskatua ei voi ajaa ympäri. Muutoin Ostoskadulla monitoimitalon puoleisella sivulla olevat, nykyiset parkkipaikat olisi tarkoitus säilyttää alueella

Maakunnallisesti arvokas kokonaisuus

Kaavoitustyön lähtökohtana on se, että nykyinen tyhjillään oleva liikekiinteistö voitaisiin purkaa ja sen tilalle rakentaa kaksi kerrostaloa sekä palveluasumista
– Mahdollisten uudisrakennusten alla on kolme tonttia, jotka Kari Uschanovin omistaa. Hän on hakenut kaavamuutosta yhdessä NCC:n kanssa.

Liipolan alue on maakunnallisesti arvokas alue ja se on ollut merkittävä rakennuskokonaisuus jo 1970 -luvulla.
– Se ilmentää tyylipuhtaasti omaa aikakauttansa. Tämä asia on huomioitu tässäkin kaavatyössä , josta keskustellaan vielä tarkemmin kaupunginmuseon kanssa nyt kaavaluonnosvaiheessa.

Petri Görman

Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella


Omalähiön toimitus antoi kaikille Lahden kaupunginvaltuuston ryhmille mahdollisuuden kertoa, miten vuoden 2018 valtuustotukea on käytetty. Jokainen valtuustoryhmä sai mahdollisuuden vastata ja kokosimme niistä juttusarjan lehteemme. Puolueiden vastaukset on mahdollista lukea kolmesta edellisestä Omalähiöstä.
Tässä juttusarjamme viimeisessä osassa kerromme, millaisia hankintoja eri puolueet ovat tehneet valtuustotuen mahdollistamilla euroilla.

Demarit maksoivat ryhmätilansa vuoden vuokrat tuella

Lahden kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä sosialidemokraatit maksoivat valtuustotuella ryhmätilansa koko vuoden vuokrat Hämeenkatu 7:ssä. Puolue järjestää siellä kokouksia ja erilaisia tapahtumia. Valtuustotuella maksettiin tilavuokria yhteensä 12400 euroa vuonna 2018. Sosialidemokraatit totesivat vastauksissaan, että ryhmä pitää valtuustotukea perusteltuna.

Kokoomuksen ja Vihreiden valtuustoryhmät maksattivat toimistojensa älytelevisiohankinnat veronmaksajilla. Kokoomuksen ostama älytelevisio maksoi 1000 euroa. Tämän lisäksi puolueen toimiston vuokrakuluista 40 prosenttia maksettiin valtuustotuen avulla ja tämä summa oli yhteensä 2824 euroa. Eduskuntavaalien vaalistartista syksyllä 2018 aiheutuneet 603 euron kulut maksettiin myös valtuustotuella.

Vihreät hankkivat älytelevision puolueen Hollolankadun toimistolle ja sen hinnaksi tuli kaikkine herkkuineen lähes 3000 euroa. Toimistosta aiheutuneita vuokrakuluja maksettiin viime vuonna 3658 euroa valtuustotuella. Vihreät rahasti vain puolen vuoden vuokrat veronmaksajilta. Tämän lisäksi puolue maksatti muutaman veromaksajilla. Valtuustoryhmä tilasi Metsämarja raakapallon Vihreiden kaupunginvaltuutetun hallinnoimasta Mea Manna -ravintolasta. Se maksoi yhteensä 300 euroa.

Vasemmistoliitto maksoi osuuskunnan vuokria

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä maksoi 4400 eurolla Lahden seudun kulttuuri- ja elämysmatkailu osuuskunta Elman vuokria. Keskusta on maksattanut valtuustotuella yhden 1240 euron puhujapalkkion ja sen lisäksi useita ilmoituksia Etelä-Suomen Sanomissa.

Kristillisdemokraatit maksattivat lähinnä torivuokria ja lehti-ilmoituksia valtuustotuellaan. Perussuomalaiset olivat rahankäytössään samoilla linjoilla kristillisdemokraattien kanssa. He maksoivat valtuustotuellaan torivuokria ja niihin liittyviä kahvituksia.

Pro Lahti ei nostanut valtuustotukea yhtään euroa ja se ei aio nostaa sitä enää valtuustokauden loppupuolellakaan puheenjohtajansa Kalle Aaltosen mukaan.

Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhosen yhden miehen valtuustoryhmä Asukkaiden Lahti perustettiin vasta vuonna 2019 ja se ei ole oikeutettu valtuustotukeen viime vuonna.

Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratian Lahti Ensin -ryhmä näki päivänvalon vasta syksyllä 2019. Ratian mukaan hänen yhden miehen ryhmä ei aio nostaa valtuustotukea missään olosuhteissa.

Petri Görman


Tähän artikkeliin liittyvät jutut:
https://www.omalahio.fi/2019/10/kristillisdemokraatit-ja-perussuomalaiset-seka-ratia-suhtautuvat-kriittisesti-valtuustotukeen/

https://www.omalahio.fi/2019/10/keskusta-vihreat-ja-vasemmistoliitto-kannattavat-kohtuullista-valtuustotukea/

https://www.omalahio.fi/2019/10/lahtelaiset-demarit-ja-kokoomuslaiset-ovat-myotamielisia-valtuustotuelle

Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa

Kuva: Lahtelainen Elina Salomaa väittelee filosofian tohtoriksi tämän viikon perjantaina Jyväskylän yliopistolla.


Lahtelainen Elina Salomaa tarkasteli väitöskirjassaan, miten suomalainen yleisö osallistui vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin hyödyntämällä Twitteriä television katselunsa ohessa. Kisojen aikana Yle tarjosi yleisölleen aihetunnisteen #ylemmfutis, jonka liittämällä tviittiinsä katsojalla oli mahdollisuus paitsi levittää viestinsä tuhansille muille tviittaajille, myös saada se hetkeksi televisioruudulle osaksi lähetystä.

– Tällä tavalla aiemmin yksityisten olohuoneiden sisään jääneistä mielipiteistä voitiin tehdä julkisia ja vuorovaikutusta rakennettiin sekä yleisön kesken että mediatuottajan ja yleisön välille, Salomaa valaisee.

Tutkija muistuttaa, että ajallemme on ominaista eri mediamuotojen sekoittuminen. Perinteisen yksisuuntaisen joukkoviestinnän rinnalle on tullut sellaisia sosiaalisen median alustoja, jotka mahdollistavat myös yleisön aktiivisen osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Television ja Twitterin välistä vuorovaikutusta tarkasteleva väitöstutkimus osoittaakin, että televisiokatsoja voi osallistua katsomaansa ohjelmaan sellaisissa rooleissa, joihin sillä ei aiemmin ole ollut pääsyä.
– Vaikka tuottajan ja kuluttajan välinen kahtiajako osin rakoilee tällaisissa mediatiloissa, näyttää televisio yhä säilyttävän hallitsevan asemansa mediatapahtuman ytimessä.

Säännöllisen epäsäännöllinen tviittaaja

–  Tviittailen itse säännöllisen epäsäännöllisesti, joskin nykyään aika harvoin television katselun yhteydessä.

Salomaa toteaa, että Jalkapallon MM-kisat on yksi maailman suurimmista mediatapahtumista ja sillä on valtava kulttuurinen merkitys ympäri maailman.
– Kerran neljässä vuodessa järjestettävä MM-turnaus on tietynlainen arjen poikkeustila, johon haluavat usein liittyä myös sellaiset ihmiset, jotka eivät tavallisesti seuraa jalkapalloa tai urheilua.

Twitteriä hyödynnetään sosiaalisen median palveluista selvästi näkyvimmin televisiolähetysten yhteydessä.
– Esimerkiksi jalkapallon MM-kisoissa yleisöä kannustettiin postaamaan #ylemmfutis -aihetunnisteella myös Instagramissa ja Facebookissa, mutta viestejä ei hyödynnetty lähetyksissä samalla laajuudella kuin tviittejä, joista osa näkyi tv-ruudulla lähetyksen aikana ja joista parhaat palkittiin jalkapalloaiheisilla palkinnoilla lähetysten lopuksi.

Tutkijan mukaan Twitterissä puheenaiheiden keskittäminen on helppoa sen vahvan hashtag-kulttuurin ansiosta.
– Televisiotuotannon on helppo tarjota katsojille virallinen tunniste, jota käyttämällä katsojat antavat ohjelmalle ilmaista mainosta. Aihetunniste helpottaa lisäksi ohjelman tekijöitä seuraamaan yleisön toimintaa, verkottoitumista sekä reaktioita ohjelmaan.

Sosiaalinen media ei nakerra TV:n suosiota

–  TV:n on aina nähty esittävän meille sen, mikä yhteiskunnassamme kulloinkin on keskeistä ja merkityksellistä. Vaikka some on tuonut vaihtoehtoisia näkökulmia ja aivan uusia puheenaiheita, nähdäkseni oletus televisiosta merkityksellisten asioiden ja ilmiöiden välittäjänä ei ole merkittävästi romuttunut.

Tutkijan mukaan yksi syy siihen on varmasti se, että sosiaalisessa mediassa ja myös esimerkiksi verkkolehdissä kierrätetään edelleen paljon televisiosisältöä eli TV-ohjelmat ovat jatkuvasti jollakin tavalla puheenaiheena.
– Tutkimukseni myös osoittaa, että TV pyrkii jatkuvasti päivittämään itseään vastaamaan paremmin yleisön osallistumiskäytänteitä. esimerkiksi sosiaalisen median yhdistäminen televisiolähetykseen on juuri yksi tällainen keino.

Urheilutapahtuman ympärille voi rakentaa katsojayhteisön

Tohtoriksi väittelevä Elina Salomaa muistuttaa, että mediatapahtumat ylipäätään ja aivan erityisesti urheilulähetykset ovat pitäneet lineaarisen television hengissä.
– Ne on katsottava livenä, ja siksi Twitter sopii täydentämään niitä erityisen hyvin. Katsoja voi reagoida ottelutapahtumiin nopeatempoisesti ja ilmaista peliin liittyviä tunnetilojaan välittömästi, kun ruudulla tapahtuu jotakin olennaista.

Aihetunniste yhdistää tviitit osaksi muita saman aihetunnisteen viestiketjuja, jolloin ottelun ympärille on mahdollista rakentaa tietynlainen katsojayhteisö, ikään kuin virtuaalinen olohuone.
– Live-tviittaajat olivat lisäksi hyvin tietoisia siitä, että #ylemmfutis-aihetunnisteella oli mahdollista päästä televisioruudulle, ja sinne pääseminen koettiinkin tietyllä tavalla ansiokkaaksi.

Tutkija uskoo, että Twitterin kautta tapahtuva keskustelumahdollisuus voi jopa auttaa yksinäisiä ihmisiä muodostamaan uusia sosiaalisia kontakteja.
– Live-tviittaaminen on toimintaa, jota ylipäätään harrastetaan aika paljon silloin, kun ohjelmaa katsotaan yksin. TV on kuitenkin aina ollut siinä mielessä sosiaalinen media, että se on herättänyt keskustelua: ihmiset ovat puhuneet siitä joko katseluhetkellä tai myöhemmin vaikkapa työpaikoilla. Katsojat näyttävätkin haluavan jakaa katselukokemuksensa muiden kanssa, ja tähän sosiaalinen media näyttäisi olevan varsin toimiva alusta.

Petri Görman


Kuka?
Elina Salomaa kirjoitti ylioppilaaksi Lahden Rudolf Steiner -koulusta vuonna 2009. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistosta pääaineenaan nykysuomi. Väitöstutkimuksensa hän aloitti Vaasassa, josta siirtyi kieliaineiden liikkeenluovutuksen yhteydessä Jyväskylän yliopistoon. Väitöksensä jälkeen Salomaa aloittaa työt Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Johtamiskäytänteiden uudistaminen digitaalisten alustojen välityksellä: vuorovaikutuksen näkökulma”. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos.


 

Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset sekä Ratia suhtautuvat kriittisesti valtuustotukeen

Useat pienempien puolueiden edustajat ovat nostaneet Lahdessa julkiseen keskusteluun valtuustotuen oikeudenmukaisuuden. Valtuustuen koetaan suosivan suurimpia puolueita ja antavan niille etulyöntiaseman esimerkiksi vaalien yhteydessä.

Kuntalain mukaan valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä ja ryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustotuella parannetaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Jokaiselle valtuustoryhmälle maksettiin 2000 euroa ja 1 000 euroa valtuutettua kohden vuonna 2018. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan laskua vastaan. Tätä asiaa on viimeksi käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa viime vuoden tammikuussa.

Lahden Perussuomalaiset ry:n kaupunginvaltuustoryhmä on hakenut vuonna 2018 valtuustotukea 3819 euroa.
– Se on reilu puolet ryhmämme täysimääräisestä tuesta. Hakemukseen on liitetty kulutositteet, joiden perusteella tukea on haettu ja saatu, kaupunginvaltuutettu Lasse Koskinen kertoo.

Koskisen mukaan tuki on käytetty kaikille kuntalaisille avointen yleisötilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen ja niiden aiheuttamiin kuluihin.
– Saatu tuki kattaa vain osan järjestämiemme tilaisuuksin menoista. Tuki on siis tarkoitettu avoimuuden lisäämiseen ja siihen olemme valtuustotuen myös käyttäneet. Näin ollen tuen käyttömme kestää moraalisen pohdinnan, koska tuki on käytetty täysimääräisesti siihen, mihin se on alunperin tarkoitettu.

Perussuomalaiset pystyisivät toimimaan ilman valtuustotukea.
– Valtuustotukea voi pitää ahneutena, jos sitä käytetään väärin ja sitä nostetaan täysimääräisesti vain siksi, että sitä on saatavilla. Me perussuomalaiset olemme käyttäneet valtuustotukea nimenomaan kuntalaisten tiedontason lisäämiseen.
– Perussuomalaisilla tuki ei ole jäänyt omaan käyttöömme, vaan käytetty kuntalaisten hyödyksi. Emme ole myöskään hakeneet puoluetukea.

Perussuomalaisten ryhmässä on pohdittu valtuustotuen käyttöä pitkään ja viime vuonna he päättivät ensimmäistä kertaa hakea valtuustotukea.
– Pohdimme eri käyttötarkoitusten vaihtoehtoja ja yhdistelmiä, jotka parhaiten ja tehokkaimmin palvelisivat kuntalaisia, ja päädyimme tuen käyttämiseen juuri yleisölle suunnattujen tiedotustilaisuuksien kulujen kattamiseen. Emme siis käytä tukea esimerkiksi omien toimitilojen vuokriin, emmekä kenenkään palkanmak-suun tai vastaaviin välillisiin kuluihin. Valtuustotuesta ei saa tulla kenellekään ryhmälle automaattista tulonlähdettä.

Korruption vaara on aina olemassa

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä sai vuonna 2018 valtuustotukea 3668 euroa.
– Olemme käyttäneet tuen lähinnä Lahden kuukausimarkkinoille osallistumisen kustannuksiin, eli tarjonneet ihmisille kahvia tai soppaa toriteltalla. Sen lisäksi olemme maksaneet tuesta myös lehti-ilmoituksia, joissa kerrotaan, että olemme markkinoilla. Meillä olisi ollut oikeus 6000 euron tukeen, mutta emme käyttäneet sitä kokonaan, kaupunginvaltuutettu Sonja Falk toteaa.

Falkin mukaan kristillisdemokraattien ryhmän valtuustotuen käyttää kestää myös moraalisen pohdinnan.
– Moraalinen pohdinta on keskeinen osa poliittista toimintaamme.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä ei ole alun perin kannattanut valtuustotukea ja sen korotuksia he ovat johdonmukaisesti vastustaneet.
– Olen samaa mieltä siitä, että yhteisiä rahoja pitää käyttää tarkemmin kuin omia rahoja. Korruption vaara on aina olemassa, joten päättäjiltä vaaditaan kohtuullisuutta ja itsekriittisyyttä. Kristillisdemokraattien valtuutetut pyrkivät parantamaan tässä koko ajan toimintaansa.
– Valtuustoryhmien tuki voidaan kristillisdemokraattien puolesta lakkauttaa ja käyttää varat esimerkiksi perusopetukseen, jossa on resurssipulaa. Summa ei tietysti ole suuri, eli kovin pitkälle se ei riitä menotarpeita kattamaan.

Politiikassa on paljon moraalitonta

Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratian yhden miehen valtuustoryhmä on perustettu kuukausi sitten ja sen vuoksi hänen ryhmänsä ei ole valtuustotukea hakenut.
– Politiikassa on paljon moraalitonta ja tämä on yhtenä hyvänä esimerkkinä siitä. Kaikki puolueet ovat kuitenkin tuen hyväksyneet.

Ratia muistuttaa, että kaupunginhallitus on määritellyt valtuustotuen suuruuden ja perusteet.
– En aio ottaa valtuustotukea vastaan. Tukirahat voisi ohjata esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:lle.
– Kummaa on myös se, että yksi virkamies eli Mika Mäkinen hyväksyy hakemuksen ja tarkistaa kuitit.

Petri Görman

Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo

kuva: Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen ei aio enää tulevaisuudessa tutkia Hennalaan liittyvää historiaa. – Nyt siirryn tutkimaan aivan eri leirien asioita.


–  Suomessa oli sisällissodan jälkeen paljon vankileirejä. Sen vuoksi edes yhdessä kaupungissa tulisi olla sisällissotamuseo, tutkija Marjo-Riitta Liukkonen sanoo.

Sisällissodasta kaksi tietokirjaa kirjoittaneen Liukkosen mielestä ihmisiä kiinnostaisi varmasti sisällissotamuseo.
– Hennala olisi sille paras vaihtoehto.

Liukkonen kertoo, että Lahteen olisi tarjottu Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä sisällissotamuseota.
– Uskon, että se olisi matkailuvaltti Lahden kaupunki.

Tietokirjailijan Teloitusjonossa – Hennalan miesvankien kohtalot vuosina 1918 ja 1918  -kirja ilmestyi kuukausi sitten.
– Hennalan naisvangeista kirjottamani kirjan julkaisemisen yhteydessä minulta kysyttiin, että miksi et kirjoittaisi myös miehistä tietokirjaa. Minulla oli periaatteessa lähdemateriaali kasassa ja siksi tähän työhön oli helppo ryhtyä.

Miesten pidätyskortteja tuhottu

Hennalassa oli toukokuussa 1918 yli 18 000 sotavankia. Naisvangeista oli tehty järjestelmällisesti pidätyskortteja, mutta miesten pidätyskorttien kirjoittaminen aloitettiin myöhemmin kesäkuussa ja sitä ennen oli ehditty teloittaa jo huomattavan paljon sotavankeja.
– Kenttäoikeuden tekemät teloituslistat Hennalaa koskien on hävitetty.

Kalmin omat sotilaat ovat kertoneet, että teloituslistat ovat olleet olemassa, mutta ne on hävitetty.
– Kalmin aikakaudesta ei ole säilynyt juurikaan dokumentteja.

Tutkija Liukkonen kertoo kuulleensa huhun, jonka mukaan Hennalan teloituslistat olisi poltettu Kärkolässä.
– En tiedä tämän asian todenperäisyyttä, mutta se sopisi hyvin ajankuvaan.

Valtiorikosoikeudenpäätöksellä teloitetut sotavangit on kirjattu ja myös papinkirjoihin merkityt sotavangit.
– Kesäkuusta lähtien myös kenttäsairaalassa kuolleet on kirjattu ylös.

Kostonhalu ja valta johtivat julmuuksiin

Tutkija Liukkonen muistuttaa, että presidentti P.E. Svinhufvudin poika Eino oli johtajana Hennalan vankileirillä.
– Julmiin tekoihin Hennalassa ryhdyttiin kostonhalusta sekä vallanhimosta. Silloin tiedettiin, että mitään rangaistuksia ei ole tule niille, jotka käyttivät oman käden oikeutta sotaleirillä.

Useiden muistelmien perusteella tutkija Liukkonen on varma siitä, että Hennalasta voisi löytyä vielä uusia joukkohautoja.
– Vaikka ortodoksisen kappelin läheltä varusmiehet ovat siirtäneet ruumiita muistomerkin alle, niin niitä on voinut jäädä vielä eri puolille laajaa sotavankileirialuetta.

Liukkonen ei aio enää jatkaa kuitenkaan tutkimuksia Hennalaan liittyen.
– Toivon, että joku tarttuu tulevaisuudessa Hennalan lapsivankeihin tutkimusnäkökulmasta.

Hennalan sotavankileirillä kuoli useita lapsivankeja vuonna 1918.
– Osa heistä kuoli ennen oikeudenkäyntiä. Alle 15 -vuotiaita lapsia ei edes tuomittu valtiorikosoikeudessa.

Petri Görman

Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea


Useat pienempien puolueiden edustajat ovat nostaneet Lahdessa julkiseen keskusteluun valtuustotuen oikeudenmukaisuuden. Valtuustuen koetaan suosivan suurimpia puolueita ja antavan niille etulyöntiaseman esimerkiksi vaalien yhteydessä.

Kuntalain mukaan valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä ja ryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustotuella parannetaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Jokaiselle valtuustoryhmälle maksettiin 2000 euroa ja 1 000 euroa valtuutettua kohden vuonna 2018. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan laskua vastaan. Tätä asiaa on viimeksi käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa viime vuoden tammikuussa.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jenna Koskelo kertoo, että he saivat valtuustoryhmätukea 2696 euroa viime vuona.

– Tuella on järjestetty kaikille avoin sisäilmaseminaari. Olemme maksaneet seminaarista aiheutuneita puhujapalkkioita asiantuntijoille sekä mainoskuluja. Lisäksi tukea on käytetty toripaikka- ja tilavuokriin. Näissä tilaisuuksissa on kohdattu kaupunkilaisia.

Koskelon mielestä keskustalaisten käyttämä valtuustotuki kestää myös moraalisen pohdinnan.

– Tulisimme toimeen ilman tätä tukea, mutta silloin ei olisi mahdollista järjestää esimerkiksi sisäilmaseminnaria. Tapaisimme myös kaupunkilaisia vähemmän.

Myös kaupunginhallituksessa istuva Koskelo muistuttaa, että valtuustotukea maksetaan valtuutettujen määrän mukaan kuitteja vastaaan.

– Rahanjako tapahtuu ryhmille yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan mukaan humaaneihin kohteisiin jaetaan rahaa myös valtuuston päätöksillä.

– Kohteita ja tarpeita toki on enemmän kuin jaettavia euroja sinällään, joten tämäkin summa toki saataisi jaettua muutenkin, mutta mikäli valtuustotuki käytetään demokratian ja kaupunkilaisten osallisuuden mahdollistamiseksi, emme näe tässä ristiriitaa.

Keskustan ryhmässä on myös keskusteltu siitä, onko valtuustotuen nostaminen oikeudenmukaista.

– Kohtuulliselle tuelle on katsottu olevan meidän ryhmässä perusteet.

Tilavuokriin ja toimistolaitteisiin valtuustotukea 

Vihreät saivat vuonna 2018 valtuusto tukea 7371euroa. Tukea on käytetty kuntalaistapaamisiin, valtuustoryhmän ja luottamushenkilöiden tapaamisiin sekä toimiston ja sen toimistolaitteiden vuokraamiseen valtuustoryhmän käyttöön.

– Olemme myös käyneet valtuustoryhmän kanssa tutustumassa muun muassa palveluverkkoon eri puolilla Lahtea sivistystoimialan palveluverkkoselvityksen yhteydessä, valtuustoryhmän puheenjohtaja Salla Palmi-Felin toteaa.

Tuki on tärkeä ryhmän toiminnan mahdollistaja.

– Toki tarvittaessa pärjäisimme ilmankin, mutta se vaikuttaisi kyllä toimintamahdollisuuksiimme.

Valtuustotuesta ei kukaan yksittäinen henkilö saa Palmi-Felinin mukaan taloudellista etua, eikä sitä saa käyttää myöskään vaalityöhön, joten näen valtuustoryhmätuen suurimpana etuna demokratian edistämisen ja sen kautta voimme järjestää vaikka juurikin kysymyksessä mainittuja päättäjien kohtaamisia toreilla ja muissa tilaisuuksissa.

– Järkevästä tuen määrästä on kyllä hyvä keskustella säännöllisesti, emmekä vihreissä näe esimerkiksi tarvetta tuen korottamiselle.

Vihreät sijoittaisivat vaihtoehtoisesti 9000 euron tuen esimerkiksi harrastustakuun toteuttamisen kuluihin.

Valtuustotuen oikeutusta on pohdittu Vihreiden ryhmässä pohdittu.

– Sen määrästä keskusteltaessa olemme olleet yksimielisiä siitä, että tuki on tärkeä ryhmien toimintamahdollisuuksille, mutta nykyisellään jo varsin riittävällä tasolla.

Järjestötoimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen

Vasemmistoliitolle on myönnetty vuonna 2018 valtuustotukea 4 771 euroa avustussäännön mukaisesti.

– Tukea on käytetty avointa demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista vahvistavan järjestötoiminnan tukemiseen ja se on kohdennettu pääasiassa tilavuokriin. Avoin demokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet edellyttävät avoimia tilaisuuksia, asiantuntijakuulemisia ja asioiden käsittelyä yhdessä, valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola kertoo.

Ilman ryhmätukea Vasemmistoliitto ei pystyisi järjestämään juurikaan yleisötilaisuuksia ja avoimia kokouksia, mikä kaventaisi demokratiaa ja kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

– Uskomme, että ihmiset arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa ja sitä että heidän valitsemansa päättäjät perehtyvät huolella kaupungin asioihin.

Valtuustoryhmien tuki jaetaan ryhmän valtuutettujen määrän mukaan tarkoitusta vastaavia menotositteita vastaan.

– Kaupunginvaltuusto jakaa ja lautakunnat tarkemmin kohdentavat vuosittain satoja miljoonia, myös humaaniin toimintaan. Meidän tavoitteemme on mahdollisimman sosiaalisesti oikeudenmukainen kaupunki, jossa toteutuu myös ympäristökestävyys ja pyrimme päätöksiin, jotka vaikuttavasti vähentävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja takaavat aidosti kaikille hyvän, turvallisen arjen sekä mahdollisuuden koulutukseen ja hoivaan.

Vasemmistoliitosta muistutetaan, että he eivät olleet päättämässä nykyisestä valtuustotuesta, joka korvasi aiemman, vähemmän läpinäkyvän käytännön kuitata kaupungin piikkiin tilaisuuksien kuluja, mikä ei kohdellut järjestöjä tasapuolisesti eikä ollut avoin.

– Olemme keskusteluissamme pohtineet kestävää ja kohtuullista tuen tasoa.

Petri Görman

Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville

Kuva: Juha Inovaaran mielestä hänen metsäaiheiset kirjat sopivat kenelle tahansa aikuiselle, eivätkä maistu pelkästään puulle.


Lahtelaisen metsätalousinsinöörin Juha Inovaaran metsäaiheisen trilogian kolmas osa Korven kuisketta ilmestyi syyskuun puolivälissä. Metsäaiheinen trilogia päättyy nyt julkaistuun kolmanteen osaa. Sen ensimmäinen osa Männyn takaa julkaistiin vuonna 2015 ja Honkametsän huminaa vuonna 2017. Uusin kirja on suoraa jatkoa edellisille, mutta kuitenkin itsenäinen kokonaisuus.
– Korven kuisketta -kirja kertoo kolmen vuoden jaksosta eli vuosista 1993-1996. Lama-ajasta huolimatta metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyi vuosi vuodelta ja työtahti metsässä vain kiihtyi.

Samaan aikaan myös puunhankintaakin avustavaa tietotekniikkaa kehitettiin kiivaasti.
– Kasvava työmäärä ja takkuilevat, kehitysvaiheessa olevat tietokoneohjelmat aiheuttivat puunhankinnasta vastaaville toimihenkilöille entistä pidempiä työpäiviä ja harmaita hiuksia.

Työuupumusta kuitenkin usein salattiin ja sitä hoidettiin eri tavoin, myös alkoholilla.
– Pelkona oli monella, että ellei jaksa hoitaa hommiaan kunnolla, niin työt saattaisivat loppua seuraavassa organisaatiouudistuksessa.

Kirjailija nostaa tarinassa esille myös puunostotyön hyviäkin puolia, joita oli myös paljon.
– Työn tietynlainen itsenäisyys ja vapaus, mukavat asiakassuhteet ja mahdollisuus liikkua työssä luonnossa.

Muutosvastarintaa uusille asioille

Autokuljetuksen avuksi suunniteltiin ja kehitettiin tuolloin satelliittipaikannusta, joka myös pelotti ja huolestutti etukäteen erityisesti puutavara-autoilijoita, ja myös puunhankinnasta vastaavia toimihenkilöitä.
– Kuvaan kirjassa muutosvastarintaa ja epäilyjä uusille asioille, sekä miten niitä pyrittiin ennaltaehkäisemään.

Autoritääristä johtamistapaa alettiin kyseenalaistamaan ja metsäyhtiössäkin ryhdyttiin soveltamaan pikkuhiljaa uusia alaisten johtamis- ja motivointitapoja.
– Vanhat perinteet eivät muutu ja vaihdu hetkessä, mutta selkeää muutosta parempaan, tai ainakin nykyaikaisempaan suuntaan oli havaittavissa juuri näinä vuosina.

Luonnon monimuotoisuus ja vihreämmät metsänkäsittelyohjeet alkoivat tunkeutua myös metsäyhtiön arkeen.
– Jonkinlainen suunnanmuutos oli havaittavissa myös tuossa asiassa, mutta iso laiva kääntyy tietysti hitaasti ja uusia asioita alettiin vasta harjoitella. Asennemuutos vei myös toisinaan pitkän aikaa.

Suomen EU-äänestys ja liittymispäätös osui juuri tuohon ajanjaksoon.
– Se oli merkittävä tapahtuma ja aiheutti suurta huolta ja pelkoa erityisesti maatalousväestön keskuudessa. Tämä huoli tuli myös vastaan maanviljelijöiden puukauppojen yhteydessä.

Inovaara kuvaa tässäkin kirjassa erilaisia puukauppatilanteita.
– Puukauppojen yhteydessä tuli vastaan myös metsänomistajien henkilökohtaisia asioita ja ongelmia. Erityisesti parisuhdeasiat ovat mukana kirjassa, niin metsänomistajien kuin puuta ostavan päähenkilön omiakin parisuhdeongelmia.

 Lontoo on trilogian kulmakivi

–  Päätin vaimoni kanssa loppukesällä 2018, että muutamme Lontooseen maaliskuussa 2019 ja niin minulle tuli kiire saada tekeillä olevan kirjan käsikirjoitus valmiiksi.

Trilogian viimeistä osaa kirjoittanut Inovaara halusi, että hän voisi jo vuoden alusta lähtien valmistella lähtöänsä Lontooseen.
– Kirjoittaminen on tapahtunut aina täysiaikaisen työn ohella, mutta nyt tuo lähestyvän reissun valmistelu aiheutti erityistä vipinää vapaa-aikaan.

Päätös Lontooseen lähdöstä siis vauhditti kirjan valmistumista, koska tavoitteena oli saada se valmiiksi viime jouluun mennessä.
– Siinä asiassa myös onnistuin

Kirjailija Inovaara sai luovutettua valmiin käsikirjoituksen kustantajalle juuri joulun alla.
– Myllylahden kevään 2019 julkaisuohjelmansa oli kuitenkin jo tuolloin täynnä, joten kirjan julkaisu sovittiin siirtyväksi tämän vuoden syksyyn.

Sen vuoksi sain vielä tammikuussa mahdollisuuden hioa kässäriä lopulliseen kuntoon – muuttovalmistelujen ohella.
– Kirjaympyrä sulkeutuu nyt samassa paikassa, jossa se alkoi vuonna 2002. Asuimme edellisen kerran Lontoossa silloin, kun aloitin ensimmäisen kirjan kirjoittamisen.

Ja nyt trilogian kolmas osa Korven kuisketta on valmis, kun Inovaara asuu taas Lontoossa,

 Uusia kirja-ajatuksia on jo hautumassa

–  Kirjani sopivat niin metsäammattilaisten kuin kenen tahansa suomalaisen luettavaksi. Aiemmat kirjat ovat saaneet mukavaa palautetta kummaltakin lukijaryhmältä.

Inovaaran mukaan asiapitoiset metsäfaktat on sulautettu fiktiivisen tarinan joukkoon siten, että lukukokemus olisi miellyttävä ja kiinnostava myös ei ammattilaiselle.
– Jokainen lukija kokee sovituksen onnistumisen tietysti omalla tavallaan. Joku voi olla kokea niin, että ”hömppää” on liikaa ja joku toinen voi ajatella, että asiallisia metsäasioita on kuvattu turhankin paljon.

Yli 15 vuotta kestänyt kirjaprojekti on nyt ohi ja Inovaara kertoo hengähtävänsä nyt hetken kirjoitustyöstä.
– Juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että tämä sarja on nyt tässä. Rehellisesti sanoen eihän sitä koskaan tiedä. Kirjoittaminen jatkunee joka tapauksessa jollain tavoin, mutta nyt haluan vetää hieman henkeä sen suhteen ja antaa uusien ideoiden muhia mielessä.

Petri Görman

Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle

kuva: Lahden kaupunginvaltuuston kahdelle suurimmalle puolueelle eli SDP:lle ja Kokoomukselle maksettiin valtuustotukea viime vuonna yhteensä 37000 euroa


Useat pienempien puolueiden edustajat ovat nostaneet Lahdessa julkiseen keskusteluun valtuustotuen oikeudenmukaisuuden. Valtuustuen koetaan suosivan suurimpia puolueita ja antavan niille etulyöntiaseman esimerkiksi vaalien yhteydessä.

Kuntalain mukaan valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä ja ryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustotuella parannetaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Jokaiselle valtuustoryhmälle maksettiin 2000 euroa ja 1 000 euroa valtuutettua kohden vuonna 2018. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan laskua vastaan. Tätä asiaa on viimeksi käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa viime vuoden tammikuussa.

Lahden Sos.dem Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen ja kaupunginhallituksen jäsen Pekka Komu kertovat, että demarit ovat saaneet valtuustotukea viime vuonna 21000 euroa. Moilasen ja Komun mukaan valtuustotukea on käytetty kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ja esimerkiksi kansalaistapaamisiin.
– Kuukausittaisiin toritapahtumiin ja muihin tapahtumiin esimerkiksi kauppakeskus Triossa. Tukea on käytetty myös valtuustoryhmän toiminnan ja viestinnän mahdollistamisen ja toimiston vuokraukseen valtuustoryhmän käyttöön. Olemme käyttäneet myös tätä tukea erilaisten tilaisuuksien mainostamiseen, miehet kertovat.

Demarit kokevat valtuustoryhmän tuen tarpeelliseksi edelleen.
– Jos kuitenkin leikitellään ajatuksella, että saataisiin vastaava summa rahaa käyttöön, niin kohdistaisimme sen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Demarit ovat pohtineet asian valmistelun yhteydessä valtuustotuen moraalista puolta.
– Valtuustoryhmän tuki edistää demokratiaa ja kansalaiskohtaamisia sekä tasaa eri ryhmien mahdollisuuksia tuoda omaa agendaansa esille ilman yritysten tai yksityisten henkilöiden tukea. Se myös ehkäisee rakenteellisen korruption syntymistä vastapalvelusten muodossa.

Tuella edistetään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia
– Valtuustoryhmän tuki edistää demokratiaa antamalla eri ryhmille mahdollisuuden kuntalaistapaamisiin ja tiedottamiseen tavoitteistaan, Komu toteaa.

Avoimin ja vastuullisin perustein myönnettävä valtuustoryhmän tuki tarjoaa kaikille eri kaupungin sidosryhmille tasavertaiset mahdollisuudet pitää yhteyttä päättäjiin, eikä minkäänlaisia riippuvaisuussuhteita pääse syntymään.
– Voisimme myös elää ilman valtuustotukea, mutta silloin demokraattinen vaikuttaminen kaventuisi, koska kuntalaistapaamiset vähenisivät ja valtuutettujen kosketus heihin pienenisi.

Valtuustotuen käyttö kestää Komun mukaan myös demarileirissä moraalisen pohdinnan.
– Kuntalain mukaan vaaleilla valituilla valtuutetuilla on paitsi moraalinen myös juridinen velvollisuus edistää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Valtuustotuen käyttö kestää moraalisen pohdinnan

Lahden kaupunginvaltuusto uunituore puheenjohtaja Hannu Rahkonen (kok.) kertoo, että viime vuonna Kokoomus sai valtuustotukea 15.798,97 euroa. Valtuustotukea on käytetty muun muassa yleisötilaisuuksista tiedottamiseen ja niiden järjestämiseen, kaupunkilaisten tapaamisen ja kansalaisten tarjoiluihin toreilla ja markkinoilla.
– Samoin sitä on käytetty valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön yhteiskokouksiin ja seminaareihin sekä kokoustilojen ylläpitoon asianmukaisine kokousvälineineen ja toimistolaitteineen.

Kokoomuksen valtuustoryhmällä ei ole enää vakituista omaan käyttöön kokonaan osoitettua ryhmähuonetta kaupungintalolla, kuten oli vielä muutamia vuosia sitten.
– Osa valtuustoryhmän valtuustotuesta on käytetty toimiston kautta saatuun sihteeripalveluun.
Rahkosen mukaan valtuustotuen käyttö kestää ainakin heidän osaltaan moraalisen pohdinnan.
– Tuen lisäksi tehdään toki paljon vapaaehtoistyötä ilman korvausta.

Valtuustotuen poisto lisäisi vapaaehtoistyön määrää

Kokoomusta edustava Rahkonen sanoo rehellisesti, että valtuustuen poisto tarkoittaisi sitä, että jokaisen paikallisen puolueaktiivin täytyisi tehdä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän.
– Se edellyttäisi entistäkin enemmän vapaaehtoista ajankäyttöä, joka useiden valtuutettujen  
kohdalla on jo nyt huomattava määrä. Samoin toiminnalle tarvitaan Kokoomuksen kokoisen puolueen ollessa kyseessä paikallinen toimipiste, jossa voidaan tavata myös äänestäjiä ja järjestöväkeä.

Lahtelaiset kokoomuslaiset eivät näe valtuustotukea moraalittomana paikallisten puolueiden ahneutena.
– Se on demokraattisen päätöksenteon toteuttamista varten osoitettu määräraha. 
Valtuutetun työmäärä ei pidä sisällään ainoastaan kokouksissa istumista, vaan siihen sisältyy myös niihin valmistautumista sekä ajankäyttöä asioista selvää ottamiseen ja yhteydenpidossa äänestäjiin sekä asiantuntijoihin.

Kokoomuslaiset eivät ole pohtineet valtuustotuen oikeutusta.
– Emme ole oikeastaan sitä pohtineet, koska valtuustotukea ei ole osoitettu yksittäisille valtuutetuille vaan puolueiden toimintaan yleensä. Tuki perustuu kaupungin päätökseen valtuustoryhmien tuesta.

Petri Görman

Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta

Kuva: Kirjailija Raija Oranen vieraili Launeen kirjastossa


Vietämme juuri suomalaisen kaunokirjallisuuden isän Aleksis Kiven syntymäpäivää. Kiven Seitsemän veljeksen julkaisun jälkeen lukijat ovat saaneet luettavakseen niin naisten kuin miesten kirjoittamia, proosa-, runo- ja tietokirjoja suomeksi. Kirjastot ovat ansiokkaasti tukeneet kansalaisten lukuharrastuksia. Ne ovat kutsuneet myös kirjailijoita asiakkaidensa kuultaviksi. Lokakuun aloitti Launeen kirjasto kutsumalla monen tuhannen lukijan suosikkikirjailija Raija Orasen kertomaan omien teostensa synnystä.

Hyrynsalmelta kotoisin oleva Raija Oranen on Tampereen yliopiston Tiedotusopinlaitoksen toimittajatutkinnon suorittaneita 1970-luvulla. Nuori yhteiskuntatieteiden maisteri oli opiskelun jälkeen muutaman vuoden äärivasemmistolaisen Tiedonantaja-lehden toimittajana. Tämä sosialismi-tartunta kuului silloisten TAY:n tiedotusopin opiskelijoille. Silloiset työikäiset ja nuoruuttaan eläneet lukijat muistavat varmasti 1960-80 luvulta maamme oikeiston ja vasemmiston kiivaat sanalliset, kulttuuripersoonoitten taistelut, joista osansa sai myös nuori toimittaja Raija Oranen. Hän kertoi kokeneensa siinä määrin toimituksessa aatteellista, henkilöönsä suunnattua painostusta marxilais-leninismiin syvästi vihkiytyneiltä, että sanoutui irti lehden toimituksesta. Tästä ajasta hän julkaisi 2004 romaanin Kohtauspaikkana Marinad.

Teoksia kirjailija on julkaissut ainakin pyöreät sata yksitellen lukien. Lasten kirjoista ensimmäiset olivat Möttös-seikkailut 1977, kun omat pojat olivat pieniä. Ensimmäinen Raija Orasen aikuisille tarkoitettu teos  Nainen joka söi junassa appelsiinin, ilmestyi samaan aikaan kuin lasten kirjat. Kirjailijan nykyinen kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Otava, ja viimeiset Oraselta valmistuneet teokset ovat Manu, presidentti Mauno Koiviston elämästä kertova romaani sekä komediaksi luonnehdittu naisista kertova Selvä peli sekä TV-sarjana hyvin menestynyt, myös kirjana ilmestynyt Puhtaat valkoiset lakanat on saanut kirjana jatkoa Takaisin Onnelaan – teoksena.

Kirjailija on tehnyt käsikirjoituksen myös suosittuun TV-sarjaan Ruusujen aika. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja ohjannut elokuvia, kuten Rikos aamulla (1988). Orasen tuotannon monipuolisuudesta johtuen oli haastattelijalle yllätys, että kainuulaistyttö oli ensimmäisen kerran Kajaanin teatterissa ylioppilaana, ja sai siitä ehkä kipinän ja suoritti tiedotusopin aineyhdistelmässä myös dramaturgian opinnot.

Haastateltava kertoi kuulijoille, että hän tarjosi useita TV- ja muita käsikirjoituksia Yleisradion kulttuuripäälliköille, mutta kuuli ns. sivusta, että hän on menestyvä, hyvätuloinen kirjailija, eikä hänelle annettu uusia töitä. Orasen perhettä koetteli samaan aikaan monenlaiset taloudellisen huolet, aviopuolison matkailualan yrityksen konkurssi, hometalo ja asuntovelat. Lukijat ovat olleet kiitollisia, että aviopari Jyrki ja Raija ovat kaikesta yhteisvoimin selvinneet ja luottaneet toisiinsa kaikki avioliiton 40 vuotta. Olemme voineet lukea kirjailijan ahkeruuden tulokset.

– Tarinassa pitää olla selkeälinjainen draama ja sen kieli ja kerronta kantaa on Orasen tiukka näkemys teosten sisällöstä. Silloin lukija viehättyy päähenkilöihin ja jaksaa lukea satoja sivuja käsittävän teoksen jopa ahmimalla.

Tämä idea on kirjailijan romaanisarjoissa kuten viimeisimmissä maamme päämiehistä kertovissa, kuvitteellisissa, mutta aikaan sidotuissa teoksissa. Manu-teokseen kirjailija on saanut omakohtaisia kertomuksia presidentin läheisiltä Tellervo ja Assi Koivistolta. Kirjailija korostaa kuulijoille, että hän ei ole historiatutkija eikä käy arkistoissa tutkimassa alkuperäisiä asiakirjoja, vaan lukee julkaistuja tutkimuksia.

Marsalkka Carl Gustaf Mannerheimista Raija Oranen on erityisen viehättynyt. Tämän nuoruudesta Venäjällä kirjoitettu Metsästäjän sydän kertoo tsaarin upseerin tutkimusmatkoista Itä-Siperiassa. Täysin fiktiivinen, Portugaliin sijoitettu , Marsalkan ruusu-romanissa kirjailija kuvittelee vanhan valtion päämiehen pakenevan mahdollista Neuvostoliiton vaatimaa sotasyyllisyysoikeuden käyntiä. Mukana on myös kuviteltu rakkaustarina nuoren vauraan suvun tyttären kanssa. Kirjailija kertoi, että Mannerheim puhui hänen korvaansa koko sen ajan, kun hän suunnitteli kirjaa sekä kirjoittaessa. Se oli kirjan kirjoittajalla uusi, outo kokemus. Romaaniensa upseerihahmoissa on paljon Jyrki Orasen isoisää, kenraali Woldemar Hägglundin persoona.

Valtion päämies– sarjassa on J.K Paasikiveä kuvaava Hirmuinen mies, Urho Kekkonen on päähenkilönä kahdessa teoksessa. Ensi vuonna ilmestyy Risto Rytistä romaani, jota kirjailija parhaillaan valmistelee. Itseäni lukijana minua on viehättynyt Suomen poliittisia vuosia kuvaava neliosainen Maan aamu-sarja. Myös maamme historian naiset ovat saaneet omat teoksensa kuten Aino Ackte, Aurora Karamzin ja Fanny Sinebrychoff (Grahn).
Kaikista kirjailija Raija Orasen teoksista on luettavissa yhteiskunnallinen, jopa sosiaalis-taloudellinen pohjavire, vaikka niistä suurin osa on puettu ehkä romanttisiin juonen kuvioihin.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011