Puksu-junalla Laune tutuksi

kuva: Puksu-juna vie ihmisiä keskelle Launeen tarinoita kesäkuun alussa. Nyt voi antaa ideoita tähän projektiin omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenille sanoo Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Lehtinen


– Jos haluat nähdä Etelä-Lahden aluetta ja Launetta hieman eri näkökulmasta, niin lähde Puksu-junan mukaan matkaan 4.6. Meillä on tarkoitus kertoa tarinoita rakkaasta kaupunginosastamme ihmisille, Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Lehtinen kertoo.

Omakotiyhdistyksen aktiivit ovat suunnitelleet tapahtumaa kevään aikana, koska Lahden kaupunkioppailla ei ole olemassa palvelua, joka koskisi erityisesti launeelaisia.
– Nyt haluamme tietää, mitä sinä haluaisit kertoa Launeen alueesta ihmisille, jotka eivät tiedä siitä vielä mitään. Jokaisen henkilökohtainen muistelo asiasta on tärkeä.

Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja toivoo, että heidän sähköpostinsa täyttyisi ideoista ja tarinoista.
– Kun tartumme toimeen oikein kunnolla, niin saamme kuukaudessa aikaan mielenkiintoisen kokonaisuuden. Sen tiedän, että tarinoita Launeella riittää ja paljon. Lähetä meille ideasi 26.5. mennessä

Jokainen tarina on kertomisen arvoinen puheenjohtajan mielestä.
– Rohkaisemme ihmisiä nyt kirjoittamaan tavallisista arjen asioista. Missä on ollut jokin kauppa tai missä olivat parhaat kiipleilypuut? Nyt toivomme, että pöytälaatikkoon kätketyt tarinat löytävät tiensä omakotiyhdistyksen sähköpostiin.

Puheenjohtaja Lehtinen uskoo, että Puksu-junalla tehdään useampi matka, jos ihmiset innostuvat asiasta oikein kunnolla.
– Yhdistyksen jäsenet odottavat tätä asiaa innostuneena ja haluavat kannustaa paikallisia ihmisiä osallistumaan yhteiseen hyvään työhön tällä tavalla.

Launeen asukas- ja omakotiyhdistys kerää tarinoita myös siltä varalta, että se joskus tulevaisuudessa kirjoituttaa historiikin.

Kevätkarnevaalit ovat taas toukokuussa

Launeen asukas- ja omakotiyhdistys järjestää perinteiset kevätkarnevaalit 25.5. Launeen kirjastolla.
– Perinteiseen tapaan yhdistys valitsee Vuoden launeelaisen silloin. Vielä emme tiedä, kuka tämän palkinnon saa.

Yhteisöllinen kevättapahtuma kokoaa paljon paikallista väkeä kirjastolle ja myös tänä vuonna järjestäjät odottavat paikalle runsaasti myyjiä ja yleisöä.
– Yhdistys myy kahvia, lettuja ja makkaraa. Sen lisäksi järjestämme perinteisesti myös arpajaiset ja peräkonttikirppiksen. Myös kulttuuritarjonta on aktiivista. Sen lisäksi myös Lahden kaupungin ympäristöneuvoja on paikalla.

Puheenjohtajan mielestä tapahtumaa odotetaan aina ja siitä on muodostunut ajan kuluessa tärkeä tapahtuma launeelaisille.
– Tämä on hyvän mielen tapahtuma, jota on aina kiva järjestää. On mukavaa tehdä hyvää oman asuinyhteisön eteen.

Petri Görman

*****************************************************************
Kerro tai kirjoita tarinoita Launeelta omakotiyhdistykselle!
Lähetä ne alla olevaan sähköpostiin viimeistään 26.5.
launeen.oky@gmail.com

Launeen asukas- ja omakotiyhdistys
c/o Muta & Kakku
Launeenkatu 82
15610 Lahti
*****************************************************************

Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua

Petri Saraste kertoo isänsä Kauko Sarasteen olleen aikalaisten mielestä uudistusmielinen opettaja, jolla oli myös modernit opetusmenetelmät. (kuva: Jinlan Liu)


Launeen yhteislyseon ja Salinkallion lukion äidinkielen lehtori Kauko Saraste joutui Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen aikana neuvostoliittolaisten sotavangiksi. Nuoren miehen joukko-osasto piileskeli kaksi viikkoa metsässä ennen kuin se jäi kiinni. Isästään kirjan kirjoittanut Petri Sarasteen mukaan isän mielestä sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua.
– Hänelle sotavangiksi joutuminen oli häpeällistä. Uskon, että siksi hän ei siitä kertonut kenelläkään elämänsä aikana. Yksikään opettajakollega Launeen yhteislyseossa tai Salinkalliolla ei ollut tietoinen tästä elämänvaiheesta jatkosodan aikana.

Suojeluskuntataustainen Saraste joutui jatkosotaan jo 18-vuotiaana ja oli sodan aikana vankina kahdella eri leirillä Neuvostoliiton puolella.
– Isä totesi tästä ajanjaksosta sarkastisesti, että varsinkin Tserepovetsin vankileiri Inkerinmaalla oli hänelle kansainvälistymisen korkeakoulu, koska siellä oli sotavankeja useista Euroopan valtioista.

Jatkosodan jälkeen suomalaiset sotavangit vietiin Hankoon karanteenileirille.
– Siellä isäni virui huonokuntoisena miehenä, jonka paino oli pudonnut pahimmillaan alle 40 kilon. Isäni kuulusteluista ei ole jäänyt mitään todisteita jälkipolville.

Vetäytyvä persoona

– Hangossa sotilasviranomaiset yrittivät saada mahdollisimman paljon tietoa irti sotavangeista. Mitä korkeampi sotavanki oli sotilasarvoltaan, sitä tiukemmat kuulustelut olivat.

Suomalaiset sotilasviranomaiset halusivat tietää, olivatko sotavangit värväytyneet neuvostoliittolaisten agenteiksi vai miksi he olivat joutuneet vangeiksi?
– En löytänyt isästäni kuulustelupöytäkirjoja. Hän oli ollut pitkään aliravittu ja kärsi monista muista sairauksista. Sen vuoksi hän ei ollut kykenevä kuulusteltavaksi.

Useat muut saman komppanian jäsenet kuulusteltiin moneen kertaan Hangossa.
– Kansallisarkistosta yritin saada tietoja Hangon vankeusajasta, mutta sieltä ei löytynyt mitään vihjeitä. Sain viimeisen kantakortin pari päivää ennen joulua.

Toimittaja Saraste uskoo, että sotavankeus jätti hänen isäänsä jonkin verran henkisiä vaurioita.
– Isäni oli jollain tavalla omiin oloihinsa vetäytyvä persoona sodan jälkeen. Minulle hän kertoi saunanlauteilla jotain asioita sodasta, mutta sotavankeudesta hän ei hiiskunut sanaakaan.

Hurjaa tekstiä

– Ne 25 liuskaa tekstiä isän sotavankeudesta järkyttivät meitä jokaista veljestä, kun äiti jakoi ne meille isän kuoleman jälkeen. Se oli hurjaa tekstiä.

Saraste ihmetteli, miksi isä halusi vaieta tämän asian kanssa hautaan saakka?
– Sotavankeja oli pyydetty tietenkin vaikenemaan asioista, mutta luulen, että suojeluskuntalaistaustaiselle isälleni se oli suuri häpeä.

Hollolaan muuttaneet isä ja poika Saraste kävelivät yhdessä Helsingintieltä Salinkallion koululle.
– Lukioikäisenä opin tuntemaan isääni jo paremmin. Silloin keskustelimme paljon elämän erilaisista asioista.
Toimittaja Saraste myöntää, että idea kirjasta hautautui muiden kiireiden alle aikaisemmin, mutta vuosi sitten hän päätti kirjoittaa sen.
– Otin yhteyttä serkkuihini ja sain heiltä kirjeitä, päiväkirjoja ja valokuvia. Kun tämä materiaali löytyi, niin päätin tarttua hetkeen ja kirjoittaa kirjan isäni sotavankeudesta.

Lanu ja Saraste olivat ystäviä

– Isä oli monipuolinen kulttuuri-ihminen. Hän luki paljon kirjoja ja oli kiinnostunut myös laaja-alaisesti musiikista. Hän kirjoitti myös itse runoja.

Saraste opiskeli myös kuvataideakatemiassa Helsingissä.
– Opettajataustaiset vanhemmat ilmoittivat kuitenkin pojalle, että heillä ei ole varaa maksaa poikansa taideopintoja. Sen jälkeen hän aloitti suomen kielen opinnot yliopistossa.

Launeen yhteislyseossa Saraste ystävystyi kuvataiteilija Olavi Lanun kanssa.
– Lanu kannusti isää maalaamaan maisemia ja muotokuvia. Muistan, että hän vieraili kodissamme useamman kerran.

Musiikki oli myös taidemuoto, josta Saraste oli kiinnostunut.
– Isä ei osannut soittaa mitään, mutta hän oli kova laulumies. Siihen aikaan ei ollut kuitenkaan soveliasta harrastaa musiikkia lestadiolaispiireissä.

Kielioppia ei tankattu enää lukiossa

Useiden aikalaisten kertomuksissa Kauko Saraste on ollut uudistusmielinen opettaja, jolla oli myös modernit opetusmenetelmät.
– Isä oli myös minun äidinkielen opettajani. Kielioppi oli tankattu hänen mukaansa jo keskikoulussa, toimittaja Petri Saraste kertoo.

Helsingin Sanomat, Kanava, Parnasso ja Suomen kuvalehti tulivat Sarasteen oppilaille tutuiksi, koska hän leikkasi näistä lehdistä materiaalia oppitunneille.
– Lehtijuttujen avulla opettelimme tekstin tiivistämistä. Ohjeiden mukaisesti kirjoitimme näistä jutuista keskeisimmät asiat ylös.

Saraste houkutteli myös oppilaitaan lukemaan paljon.
– Ne, jotka halusivat sivistää itseään, rakastivat isän opetustyötä. Osa taas oli toista mieltä.

Osa opettajakollegoista Salinkalliolla oli sitä mieltä, että äidinkielen lehtori Kauko Saraste olisi ollut paras vaihtoehto uudeksi rehtoriksi Ilmari Vartiaisen jälkeen.
– Isä kieltäytyi tästä mahdollisuudesta.

Petri Görman

Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä


Lahden kaupungin valtuusto ei saakaan uudelta kaupunginjohtajaltaan 15.4. esitystä Lahti Energian myyntiluvan käynnistämisestä. Tarkoitus oli myydä LE:n omistuksesta 49 % ja yrittää saada siitä 500 miljoona euroa, jotka oli tarkoitus sitten sijoittaa vapailla sijoitusmarkkinoilla. Lahden demarien kunnallisjärjestö katsoi kokouksessaan, että Lahti Energiaa ei kannata myydä, vaan se on pidettävä Lahden omistuksessa. Tämä tilanne muutti kaiken ja nyt kaupungin talouden tasapainottaminen täytyy hoitaa muilla keinoilla.
Lahdessa on syntynyt myyntiä vastustava liike, joka lähtee siitä ajatuksesta, että luonnollisen monopolin myyminen ylikansallisille pääomasijoittajille ei vielä koskaan ole onnistunut Suomessa. Lahti Energian myyntiä vastustaa lähes 10 000 lahtelaista, jotka ovat allekirjoittaneet Petri Alastalon kuntalaisaloitteen. Lehtemme on osallistunut tähän Lahden tärkeimmän kaupan analysointiin palstoillaan. Teimme Lahden kaupunginjohtajalle kiperiä kysymyksiä tästä muuttuneesta tilanteesta ja näin Niko Kyynäräinen vastasi.

Mitkä seikat olisivat mielestänne puoltaneet Lahti Energian myymistä pääomasijoittajille?
– Kumppani toki voi olla muukin kuin pääomasijoittaja. Tärkeintä olisi saada kumppani tai kumppaneita, jotka haluavat meidän kanssamme kehittää yhtiötämme kilpailluilla markkinoilla. Omistajana meidän riskimme on pääosin kiinni yhdessä yhtiössä, mikä tulevaisuudessa vähentää myös kykyämme olla investoinneissa yksinään mukana. Tästä ratkaisusta olisimme samalla löytäneet osittain keinot talouden tasapainottamiseen.

Oliko demarien täyskäännös LE:n myyntiasiassa Teille yllätys? Oliko heillä esittää tilalle mitään käytännön neuvoja, kuinka Lahden vaikea taloustilanne saataisiin oikealle kurssille?
– Pitkin selvitystyötä on ollut selvää, että moni vastustaa kumppanin hakua Lahti energian omistamiseen tai se on vaikea asia monille. Tätä pyrittiin hälventämään hyvällä selvitystyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella. Uskoin, että valtuuston yhteinen päätös talouden tasapainottamisesta pitää. Nyt sitten laadimme talouden tasapainoon saattamiseksi uutta näkökulmaa, joka pitää sisällään leikkauksia palveluihin ja veronkorotuksia.

Miksi Lahdessa ei talouden tasapainottamistoimia ole aloitettu jo vuosia sitten, vaikka kaupungin surkea taloustilanne on ollut nähtävillä kauan?
– Taloutta on tasapainotettu valtavan kauan. Tämänkin vuosikymmenen alkupuolella saavutettiin yli kymmenen miljoonan säästöt, myös hyväksyttyyn talouden tasapainosuunnitelman oli sisällytetty kymmenen miljoonan säästöt. Tilanteen surkeus tuli esiin sote-uudistuksen myötä, joka lopulta rakenteellisesti leikkasi kaupungin tuloja 43 miljoonaa enemmän kuin vei menoja. Tämä on siis jatkuva vähenemä taloudessa, joka nyt pitää joka vuosi kuroa umpeen. Samoin palkkaratkaisu sekä kohonneet lainamenot ovat lisänneet menoja ja aiheuttaneet pysyvää ongelmaa. Konsernipalvelujohtaja, kuten muutkin viranhaltijat, sekä parlamentaarinen työryhmä ovat tehneet hyvää työtä viimeisten vuosien aikana tasapainotyössä.

Uskotteko, että nyt perustettava uusi ns. kriisitaloustyöryhmä kykenee löytämään aitoja keinoja parantaa Lahden taloutta?
– Työssä etsitään keinot tasapainottaa kaupungin talous uudesta näkökulmasta. Se on ohjausryhmän kanssa tehtävän työn ainoa tavoite.

Voisiko Lahti muuttua kriisikunnaksi? Millaisia sopeuttamiskeinoja Te löytäisitte Lahden taloustalkoille?
– Kyllä Lahti voi ajautua kriisikunnaksi, jos talouden suuntaa ei saada käännettyä. Korostan, että vaikeita ja kipeitä päätöksiä joudutaan joka tapauksessa tekemään. Edellytän yhteisen sopimuksen löytymistä vaikean kokonaisuuden läpisaamiseksi. Kaupungin hallinto on kaupunkien vertailussa varsin kevyt ja monia tehtäviä on ulkoistettu. Organisaatiota tulee toki jatkuvasti kehittää, ja siitä tulee myös säästöjä. Kaikki päällekkäisyydet varmasti karsitaan, mikäli sellaisia löytyy. Koska kyse on ennen kaikkea tulojen vähenemästä, on tuloja pysyttävä nostamaan. Kasvuinvestoinnit, etenkin panostaminen yliopistokoulutukseen, ovat tulojen kasvattamisessa keskeisessä asemassa. Kiinteistöpuolelta ja kaupunkisuunnittelusta on löydettävissä vielä lisää keinoja. Lisää kohteita ja keinoja kaivetaan yhdessä. Pakko on todeta myös se, että sivistyspalvelut on meidän suurin palvelualue ylivoimaisesti. Tämän kokoluokan säästöissä kaikki palvelut ovat tarkastelun alla.

Juhani Melanen

Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä

kuva: Liikenneinsinööri Matti Heikkisen mukaan katujärjestelyjen osalta turvallisuusedellytykset paranevat Renkomäessä. -Tienkäyttäjät luovat turvallisuuden omalla liikennekäyttäytymisellään.


Lahden kaupungin liikenneinsinööri Matti Heikkinen kertoo, että katujärjestelyjen osalta turvallisuusedellytykset paranevat Renkomäen monitoimitalo Auran kohdalla tämän vuoden aikana. Hankesuunnitelma esiteltiin asukkaille monitoimitalon kaavahankkeen yhteydessä vuonna 2019. Monitoimitalon hankesuunnitelman yhteydessä laadittiin liikenteen yleissuunnitelma, jossa tarkasteltiin parannuskohteita.
– Katusuunnitelman mukaiset kohteet toteutetaan tämän vuoden aikana. Työ alkaa 1.6.ja urakoitsijat projektiin on jo valittu.

Orimattilankadulla kaksi korotettua suojatietä uusitaan.
– Siellä korjataan rakenteet ja uusitaan päällysteet, levennetään nykyistä jalkakäytävää ja pyörätietä sekä uusitaan linja-autopysäkit odotustiloineen

Myös Lakkitehtaantielle on suunniteltu korotettu suojatie.
– Kadun tasausta on tarkoitus muuttaa, jotta liittyminen Orimattilankadulle on sujuvampaa ja liikennettä on helpompi havainnoida.
Myös Miilunmäenkadulla tehdään pieniä muutostöitä erityisesti koulun saattoliikenteen osalta.

Heikkisen mukaan liikenteen ohjauksen osalta uudistuksia tehdään uuden tieliikennelain mukaisiksi.
– Nopeusrajoitus on jo tällä hetkellä 40 km/h. Se on turvallinen nopeus tällä alueella.

Liikenneinsinööri Matti Heikkinen

Liikenneturvallisuusasiat ovat kouluhankkeissa aina mukana

–  Tilakeskuksen käynnistäessä hankesuunnittelun, niin kaupunkisuunnittelu osallistuu projektiin yhtenä osapuolena.
Etelä-Lahden alueella koulujen liikenneturvallisuusasioita on pohdittu muun muassa Lähteen monitoimitalon rakentamisen yhteydessä ja Länsiharjun koulun saneerauksen aikana.
– Koululaisille ja heidän saattajilleen tulee olla turvallinen ympäristö liikenteen osalta. Liikenneturvallisuusasiat ovat tärkeitä asioita, joihin on mahdollisuus vaikutta muun muassa kaavoituksen kautta.

Heikkisen mukaan viranomaiset tekivät yhteistyötä koko hankkeen ajan.
– Seuraamme onnettomuustilastoja ja keskustelemme liikenneturvallisuusasoista muun muassa poliisin kanssa.

Hankkeen päättymisen jälkeen liikennesuunnittelun vastuulle kuuluu vielä saadun palauteen hoito.
– Otamme aina palautetta vastaan. Monitoimitalon henkilökunta sekä vanhempainyhdistys antanee meille palautetta tämänkin hankkeen yhteydessä, jos he niin kokevat, että korjaustoimenpiteitä tulee vielä tehdä.

Petri Görman

Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva

kuva: Mummolan jälkeen Tia Kouvo keskittyy käsikirjoittamaan elokuvan, joka keskittyy nykyihmisen vaikeuteen elää arvojensa mukaista elämää.
– Se ei aina välttämättä riitä, vaikka haluaisit olla kuinka hyvä ihmisen tahansa ja eläisit arvojesi mukaista elämää. Näitä asioita pohdin tulevassa elokuvassani.


– Mummola-elokuva tutkii elämää antropologisella otteella. Se kertoo, miltä näyttää suomalaisen perheen yhdessäolo ja joulunvietto kolmen sukupolven näkökulmasta, elokuvaohjaaja Tia Kouvo toteaa.

Mummola on lahtelaistaustaisen Kouvon ensimmäinen elokuvaohjaus.
– Se ei ole perinteinen jouluelokuva. Jos sitä odottaa, niin voi yllättyä.

Elokuvaohjaaja Kouvo myöntää olevansa usein ulkopuolisen tarkkailijan roolissa.
– Olen tutkinut elokuvan keinoin suomalaisten tapaa olla yhdessä ja kommunikoida. Ylisukupolvisen käyttäytymismallit korostuvat erityisesti suomalaisessa joulunvietossa. Sen vuoksi elokuvassa tarinaa kuljetetaan kolmen sukupolven kautta.

Jokaisella suomalaisella on oma henkilökohtainen näkemys, millainen joulun tulisi olla.
– Joulu on valikoitunut aiheeksi, koska siihen ladataan aina käsittämättömän paljon ennakko-odotuksia ja paineita.

Ensimmäisen idean elokuvaohjaaja Kouvo sai tähän taideteokseen 10 vuotta sitten, kun hän katseli amerikkalaista jouluelokuvaa.
– Totesin silloin, että omat kokemukseni jouluista ovat hieman erilaisemmat. Sen jälkeen kypsyttelin ideaa elokuvasta vuosikaudet.

Kohtaamattomuus on kiinnostava aihe

– Käsikirjoittajana minulle oli tärkeää, että voin istuttaa tarinan johonkin tuttuun paikkaan. Sen vuoksi Mummola kuvattiin pääosin isovanhempieni kesämökillä Hollolassa.

Samasta aihepiiristä aiemmin kuvatun lyhytelokuvan näyttämönä oli myös sama kesämökki.
– Yksi perheenjäsenistäni totesi, että mikset kuvaa pitkää elokuvaa täällä. Se asia oli käynyt omassa mielessäni.

Kohtaukset oli helppo suunnitella jo käsikirjoitusvaiheessa, kun tunsi kuvauspaikat.
– Tiesin, miten ihmiset liikkuvat oikeasti kuvauspaikalla, siinä pienessä tilassa

Elokuvan kannalta mielenkiintoista oli Kouvon mukaan se, että kesämökissä jokainen kuulee toisen keskustelun ja puheen.
– Etukäteen oli jo selvää, kuinka loogisesti asiat toimivat talon sisällä. Talon kesämökin sijaan verstaalla on oma roolinsa elokuvassa. Kohtaamattomuus ja kommunikointiongelmat ovat tyypillisiä suomalaisille ihmisille sukupolvesta toiseen.

Elokuvakärpänen puraisi jo yläkoulussa

Ensimmäisen pitkän elokuvansa ohjannut Kouvo muistelee, että ensimmäiset elokuvakärpäsen puraisut hän koki yläkouluaikana Lahdessa.
– Kavereiden kanssa käsikirjoitimme ja kuvasimme paljon erilaisia juttuja.

Yksikään Kouvon lapsuuden perheenjäsen ei ole ollut töissä kulttuurialalla.
– Sen vuoksi elokuvaohjaaminen ei ole koskaan ollut minulle itsestäänselvyys.

Elokuvaohjaaja Kouvo luki Johanna Vuoksenmaasta jutun naistenlehdestä 20 vuotta sitten ja se sai aikaan hänessä sisäisen herätyksen elokuva-alaa kohtaan.
– Silloin tajusin, että nainenkin voi olla elokuvaohjaaja. Samaan aikaan yksi tuttu pääsi Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan elokuvaohjausta.

Kouvo opiskeli elokuvaohjaajaksi Göteborgissa Ruotsissa ja valmistui sieltä vuonna 2018.
– Mummola on niin sanottu Art -house -elokuva ja sillä on ulkomailla isommat markkinat kuin Suomessa. Sen vuoksi olen kiertänyt elokuvan kanssa erilaisilla ulkomaisilla festivaaleilla.
Jokaisella elokuvatekijällä on omat henkilökohtaiset tavoitteensa ja itse olen asettanut riman korkealle.
– Siksi Berliinin elokuvafestivaaleille pääsy oli hieno juttu.

Kouvon mukaan Mummola on erityisesti näyttelijöiden elokuva ja siksi hän toivoo Jussi-palkintoja heille.
– Minulla ei ole mitään erityisiä odotuksia Jussi-gaalan suhteen. Siellä on mahdollisuus tavata elokuva-alan ihmisiä ja kokea gaalaillan fiilis. Se on minulle tärkeintä.

Petri Görman

Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?

Kuva: Satu Jaatinen veikkaa yhdeksi Lahti Energian mahdolliseksi ostajaksi Aberdeenia.
– Sen omistamalla Loimulla on kaukolämpöverkko 13 Suomen kaupungissa ja se voisi ostaa Lahti Energian kaukolämpöverkon. Elenia voisi ostaa sähköverkon, hän arvioi.


Elämme nyt maailmassa, jossa yhä suuremmat toimijat määräävät maailman markkinoilla tuotteiden hinnat ja saavat määräävän aseman markkinoilla. Olemme suistumassa vahvaan yksipuoliseen kapitalistiseen suuntaan, josta alkaa poistua aito kilpailu suurten yritysten ja pienten sekä keskisuurten yritysten välinen kilpailu. Monelle kapitalismi ja markkinatalous ovat synonyymejä. Näinhän asia ei suinkaan ole. Markkinatalous tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat vapaasti tuottaa asioita ja palveluita ja myydä ne toisille tuottajille. Kapitalisteille vapaa markkina ei ole suinkaan etu. Kapitalistille toinen kapitalisti on uhka ja kilpailija, joka uhkaa hänen reviiriään. Myös vapaa hintakilpailu on suuri riskitekijä. Kapitalismi pyrkii yksipuoliseen omaisuuden ja tuotantovälineiden omistamiseen yksin ilman aitoa kilpailua.

Tehokkain kapitalismin muoto onkin valtiojohtoinen (kiinalainen) kapitalismi. Se on tehokkain järjestelmä, joka valvoo kaikkea niin tuotantovälineitä kuin hintojakin. Kapitalistien ihannemaassa USA:ssa yritetään muodostaa suuria kartelleja ja pääomasijoittajaryhmiä, joiden ainoa tarkoitus on ns. shareholders value eli osakkeenomistajien etu ts. maksimoida osakkeenomistajan yhtiöön sijoittama pääoma. Kaikki ultrakapitalistiset eli crony capitalism -rahaparonit ovat aina tukeneet kommunisteja avokätisesti. Vai mitä arvioitte, kun todellisen pienen kapitalistieliitin ykkösnyrkki J. D. Rockefeller aikoinaan itselleen uskonnollissävytteisellä tyylillä ilmaisi, että ”kilpailu on syntiä”!

Monet maailman suurimmat yritysjätitkin, kuten Apple, Microsoft, Alpahbet ovat suurimmaksi osaksi institutionaalisten pääomasijoittajien omistuksessa. Ne ja vaikkapa öljy-yhtiö Saudi Aramco yrittävät käyttää johdonmukaisesti johtavaa markkina-asemaansa oman edun tavoitteluun. Nämä yritykset ovat monikerroin suurempia kuin useimmat maailman valtiot ja viis välittävät maksaa veroja niihin valtioille, joissa ne toimivat ns. ennakoivallaverosuunnittelulla, jossa otetaan suuria lainoja, jotka ovat vähennyskelpoisia.

Näitä edellä esittämiäni asioita saimme Omalähiöön kommentoimaan nykylahtelaisen, mutta Lontoossa 25 vuotta toimineen investointipankkiiri Satu Jaatisen.

Kerro vähän itsestäsi ja aikaisemmista tehtävistäsi?

– Synnyin ja kävin kouluni Lahdessa ja Helsingissä kauppakorkeakoulun, josta valmistuin kauppatieteiden maisteriksi. Ensimmäinen työpaikkani oli OKO:ssa joukkovelkakirjalainameklarina. Koin siinä roolissani elämäni ensimmäisen markkinakriisin. Suomen markka revalvoitiin ja korot nousivat 15%iin. Seuraava työnantajani, amerikkalainen Citibank, lähetti minut Lontooseen. Alkuvastuuni oli Euroopan Citibankkien valuuttavirrat Lontoon keskukseen. Olin Norjassa, kun sain soiton ottaa ensimmäinen lentokone takaisin Lontooseen. Englannin puntaa vastaan oli hyökätty. Mikään ei auttanut: pääomasijoittajat, Soros etunenässä, voittivat ensimmäisen erän 8-4 Euroopan valtioita vastaan. Toisessa erässä loputkin valtiot joutuivat antamaan periksi. Se oli ensimmäinen kokemukseni pääomasijoittajien ja markkinoiden vallasta yli valtioiden.

– Vuoden 2008 kriisi oli isoin ja laajin miesmuistiin. Sen perussyy oli puutteellinen sääntely valtaviksi muuttuneiden sijoitusvirtojen ja monimutkaisen teknologian keskellä. Yksi tehtävistäni kriisin jälkeen oli auttaa Englantia laatimaan uudet pelisäännöt markkinoille. Johtamieni tiimien rooli yritysten ja sijoittajien tuottojen ja riskien yhteensovittamisessa kasvoi seuraavan vuosikymmenen kuluessa, kuten myös yrityskauppojen koko, edelleen.

Mitä mieltä olet väitteistäni markkinataloudesta yllä?

– Kapitalismi tarvitsee erittäin vahvan ja tiukan lainsäädännön ja sen toteutuksen rinnalleen, suojelemaan pieniä yrityksiä ja markkinoita, kuluttajia, veronmaksajia ja palveluiden ostajia ja käyttäjiä. Isoilla
institutionaalisilla pääomasijoittajilla on valtavat omaisuudet ja paljon vipuvoimaa. Esimerkiksi maailman suurimmalla Blackrock -rahastolla on 10 000 miljardin dollarin edestä omistuksia yrityksissä ympäri maailmaa. Yhdysvaltain omaisuus on vain 4 000 miljardia dollaria. Yhdysvalloilla on myös valtavat velat. Blackrockilla ei käytännössä ollenkaan. Blackrockin kaltaisia rahastoja ja muita sijoitusyhtiöitä on maailmassa paljon. Valtava määrä rahaa etsii sijoituskohteita. Ja tuotot ovat ainoa, mikä merkitsee.

– Tällöin jos isolla rahastolla on esimerkiksi satoja vanhusten hoivakoteja omistuksessaan ympäri maailmaa, yksittäinen vanhus voi jäädä tuoton välineeksi. Esimerkiksi vaippoja vähentämällä. Kun tuottoja etsitään tai kun kilpailua halutaan vähentää, yhä pienempiä yrityksiä ostetaan pois markkinoilta. Markkinaosuutta voidaan ostaa myös alihinnoittelemalla, pääomien avulla. Kun julkinen sektori ulkoistaa toimintojaan pääasiassa vain isojen sijoittajien omistamille yrityksille, niin pienet jäävät nuolemaan näppejään. Isot yksiköt harvoin joutuvat maksamaan veroja, kun pienten on pakko. Tukiakin annetaan tyypillisesti vain isoille.

– Kun kilpailu kuolee, isoille jää liian paljon hinnoitteluvaltaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sanookin, että nykyään julkisissa kilpailutuksissa on usein vain yksi tai kaksi kilpailijaa. Se ei ole kilpailua. Silloin
tapahtuu asioita, joista olemme kuulleet: julkinen sektori maksaa kolme miljoonaa per silmälääkäri Mehiläiselle. Valtion kahdeksi erittäin tärkeäksi rooliksi nouseekin huolehtia siitä, että kriittistä määrää
kilpailijoita ei koskaan saa poistua markkinoilta ja ettei esimerkiksi vanhuksia, lapsia, sairaita tai luontoa käytetä hyväksi ilman rajoja ja säännöksiä. Blackrockin toimitusjohtaja sanoi itsekin viime vuonna, ettei
ole sijoittajien tehtävä olla ympäristöpoliisi (voisi olla myös vanhuspoliisi, lapsipoliisi), vaan se on valtioiden velvollisuus. Tämän toivon, että jokainen poliitikko ymmärtää ja sisäistää, todella.

Kerro jotain esimerkkejä, miten pääomasijoittajat toimivat voittojen maksimoimisessa ja niissä monopoliyhtiöissä, joissa ne ovat saaneet johtavan markkina-aseman?

– Pääomasijoittajille johtavan markkina-aseman tai monopoliaseman saavuttaminen on todellakin ideaalisin tilanne – ja se on kaikkein pahin tilanne kuluttajille ja veronmaksajille. Silloin maksetaan mitä pyydetään, ellei valvonta ole paikoillaan, eikä estä johtavan markkina-aseman tainmmonopoliaseman hyväksikäyttöä.

– Yksi tyypillinen esimerkki on Mehiläinen. Se osti alussa sopimuksia julkisen sektorin kanssa alhaisilla hinnoilla, ja sitä kautta pohjusti johtavaa markkina-asemaa. Mehiläinen on myös ostanut kymmeniä pieniä
mahdollisia kilpailijoita pois markkinoilta vuosittain jo yli 20 vuotta. Markkinoillehan olisi ideaalimpaa, että olisi paljon yrittäjiä tarjoamassa palveluitaan. Sensijaan, että ollaan riippuvaisia parista isosta. Sen
seuraukset nähtiin mm. toissakeväänä kun kolme isoa sotejättiä ilmoitti yksipuolisesti vanhusten omaisille, että hoivapalvelu loppuu, ellei lisää rahaa tule. Ja julkinen maksoi.

Monilla valtiolla ja kunnilla on ns. luonnollisia monopoleja, kuten rautatiet, vesi, sähkölaitokset, maantiet jne. Millaisia haittoja näiden omistuksen siirtyessä yksityisiin käsiin on aiheutunut veronmaksajille?

– Carunan ja Elenian myyminen johti hintojen välittömään nousuun. Carunan ja Elenian omistajiksi nousi valtavan isoja pääomasijoitusyhtiöitä, jotka ostivat yritykset lainoilla emolta ja markkinoilta. Lainat jäivät yhtiöiden maksettaviksi (ja siis kuluttajien) ja koroilla pystyttiin vähentämään verotusta. Lainoilla pystytään sijoitusta myös vivuttamaan, eli saadaan enemmän tuottoja ulos kun ilman. Esimerkkinä vivuttamisesta on, että sijoitat 100€ osakkeeseen ja saat 10€ tuottoa tai tappiota. Kun sijoitat 500€ lainattua rahaa, saat 50€ tuottoa tai tappiota, miinus korot. Koska myös tappiot ovat isompia vivutuksen kautta, pääomasijoittajat etsivät mielellään yrityksiä, kuten Caruna, Elenia tai Lahti Energia, joissa ei ole osakemarkkinoiden kaltaisia riskejä, eikä paljon velkoja, vaan monopoliaseman tai sen kaltaisen tuottama jatkuva kassavirta, josta korkoja voidaan maksaa pois. Sitten yritys tyypillisesti myydään pois 5-7 vuoden kuluttua, kun ollaan saatu tarpeeksi mehuja yrityksestä ulos. Caruna myytiin seitsemän vuotta Fortumilta oston jälkeen uusille sijoittajille.

– Britit yksityistivät vetensä 2000-luvulla. Nyt esimerkiksi Lontoossa toimiva Thames Water vesiyhtiö on pulassa. Sen lähes 20 miljardin euron kokoiset lainat painavat nykyisiä omistajia, eläkeyhtiöitä, joille
Eleniaakin ostanut Australialainen pääomasijoittaja Macquarie myi yrityksen seitsemän vuoden omistuksen jälkeen. Yritys on menossa konkurssiin ja laskee jätevetensä puhdistamattomina mm. Thames jokeen. Valtion on valmistautunut pelastamaan yrityksen.

Miten uskot käyvän, jos Lahti Energia myydään yksityisille?

– Pääomasijoittajat tyypillisesti ostavat yrityksiä lähinnä velkarahalla, kuten yllä mainitsin. Kun Brittiläinen Aberdeen osti Mikkelin kaupungin aiemmin omistamasta Etelä-Savon Energiasta 49%, yritykseen pumpattiin ostohinnan verran lainoja, ja heti maksettiin isot osingot omistajille. Iso myyntihinta houkuttaa myyjiä kuin hunaja, mutta täytyy olla varovainen, että tilanne ei tule kestämättömäksi kaupunkilaisille hintojen myötä tai kaupungille velkojen myötä. Ranskalaisen pääomasijoittaja Ardenin omistama Nevel osti viime vuonna Viitasaaren Energian. Kaukolämmön hinta on noussut rajusti Viitasaarella vuodessa.

Lahtelaisia veronmaksajia kiinnostaa varmasti, ketkä olisivat todennäköiset ostajat Lahti Energian tapauksessa?

– Yksi Lahti Energian mahdollinen ostaja olisi yllämainittu Aberdeen, jolla on varoja 400 miljardin edestä. Loimua, joka on Aberdeenin omistuksessa, on erikoistunut kaukolämpöverkkoihin ja omistaa niitä 13 Suomen kaupungissa. Se voisi ostaa Lahti Energian kaukolämpöverkon. Elenia, jonka omistajia ovat mm. edellämainittu Macquarie, jolla varoja 600 miljardia, voisi ostaa sähköverkon. Sillä on sähköverkkoja jo omistuksessaan naapurikunnissa. Suomeen on tullut myös uusi mahdollinen ostaja-ehdokas Nevel, joka on suhteellisen pienen, 30 miljardin kokoisen pääomasijoittaja Ardenin omistuksessa. Nevel on ostellut energiayhtiöitä Pohjoismaissa ja Viitasaaren Lämmön.

Mitä ratkaisuja ehdotat tilanteeseen?

– Lähtökohtaisesti ei kannata myydä tai ulkoistaa julkisia toimintoja kuten sähköverkkoja tai vettä, jos yhdelle tai muutamalle toimijalle jää sen seurauksena johtava markkina-asema tai monopolin kaltainen hinnoitteluetu. On ehdottoman tärkeää, että säädetään sellaisia lakeja ja pannaan ne täytäntöön tarkan ohjeistuksen kautta, joilla varmistetaan, että emme jää hyväksikäytetyiksi palveluiden käyttäjinä, ostajina, veronmaksajina emmekä kuluttajina.

Juhani Melanen

Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti

kuva: Kärsimystie-näytelmä esitetään kolme kertaa Lahdessa pääsiäisen aikana.


– Kärsimystie-näytelmää on harjoiteltu jo tammikuusta lähtien sisätiloissa ja ensimmäiset harjoitukset tapahtumapaikalla järjestetään maanantaina. Kiirastorstaina on vuorossa yleisökenraaliharjoitus ja siinä on myös tekniikka mukana, ohjaaja Petri Liski kertoo.

Työryhmässä on yhteensä 57 näyttelijää.
– Kaikilla ei kuitenkaan ole puherooleja.

Näytelmä antaa ohjaajan mielestä jokaiselle ihmisille maailmankatsomuksesta riippumatta ajateltavaa.
– Maailma on hyvin erilainen kuin vuonna 2016. Silloin Kärsimystie-näytelmä esitettiin viimeksi Lahdessa. Tuskin kukaan muistaa tarkasti, millainen näytelmä silloin oli. Niille, jotka olivat silloin mukana, on aika kerrata nämä tapahtumat.

Ohjaaja Liskin mukaan teatterintekijän kannalta maailmanhistorian tunnetuin tarina sisältää sellaisia elementtejä, jotka puhuttelevat yhä edelleen ihmisiä.
– Kaikki tunteiden äärielementit ovat läsnä tässä spektaakkelissa. Näytelmässä mennään ilosta suruun, lupauksesta petokseen, toivosta kärsimykseen ja lopuksi valoon.


Ohjaaja Petri Liski


Kaupungintalolta Ristinkirkolle

– Näytelmän tarina on sama, mutta maailma sen ympärillä on muuttunut. Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava länsimaisen historian oppitunti.

Ohjaaja Liski kehuu, että näyttelijät ovat sitoutuneet harjoittelemaan esimerkillisesti.
– Ei ole ihan helppoa löytää näin paljon vapaaehtoisia massiiviseen tuotantoon.

Esiintyjistä yli puolet ovat uusia ja se on asettanut haasteita myös ohjaajalle.
– Siinä on ollut tekemistä, että olemme saaneet näytelmän esityskuntoon. Nyt hiotaan kaikki nyanssit kuntoon viimeisen viikon aikana.

Kärsimystie-näytelmä puhuttelee aina ihmisiä.
– Jokainen aikakausi tulkitsee näytelmän sanoman oman kokemuksensa kautta. Tämä on koskettava, näyttävä ja väkevä draama, joka puhuttelee.

Ikiaikainen näytelmän visuaalinen kuvasto viehättää myös teatterintekijää.
– Suurin osa maailman ihmisistä tuntee tämän tarinan. Näytelmä herättää varmasti ajatuksia ihmisissä maailmankatsomuksesta riippumatta.

Kärsimystie-näytelmän tapahtumat alkavat kaupungintalon puistosta ja päättyvät Ristinkirkolle, jossa esitetään Golgatan dramaattiset hetket.
– Toivottavasti Eliel Saarisen -puisto ehtii sulaa ennen pääsiäistä. Tällä hetkellä se on erittäin liukas ja haasteellinen paikka näyttelijöille.

Petri Görman

Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria

kuva: Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt lasten ja nuorten keskuudessa Lahdessa merkittävästi.


Sähkötupakointi eli vapettaminen sekä nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt huomattavasti myös Lahdessa. Lahtelaisille 4-9 -luokkalaisille järjestetään päihteistä oppitunti kuluvan viikon aikana. Perinteinen Päihdeputki-tapahtuma on kohdistettu nyt viidesluokkalaisille. Nuorisopalvelujen ehkäisevä päihdetyön työntekijät organisoivat tapahtuman.
– Lapset ja nuoret lähtevät helpommin kokeilemaan uusia päihteitä, koska niistä saa paljon tietoa muun muassa sosiaalisen median kautta. Myös mainontaa kohdennetaan tähän ikäryhmään, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Marja Mikola kertoo.

Sähkötupakointiin soveltuvat laitteet on suunnattu uusille, nuorille käyttäjäryhmille.
– Niistä on tehty houkuttelevia värikkäillä ja leikkisillä ulkoasuilla sekä makeilla tuoksuilla. Laite voi muistuttaa esimerkiksi sarjakuvahahmoja, huulipuikkoja tai korostustusseja.

Nikotiinipussit ovat olleet markkinoilla tämän vuoden alusta lähtien Suomessa.
– Kouluterveyskyselyn (2023) tuloksista on jo näkynyt viitteitä siitä, yläkoululaiset ovat löytäneet uuden päihteen.

Kouluissa puututaan päihteiden käyttöön

– Päihteidenkäyttö ei ole kouluissa missään nimessä hyväksyttävää tai sallittua. Sähkötupakkaa ja nikotiinipusseja käsittelevillä oppitunneilla kuin myös Päihdeputki-tapahtumalla on tarkoitus vaikuttaa nuorten asenteisiin. Haluamme kertoa heille, että ryhmäpaine ei tulisi olla syy päihdekokeiluun.

Wilman kautta on lähtenyt viesti perusopetuksesta huoltajille, koulun henkilökunnalle sekä oppilaille sähkötupakasta ja nikotiinipusseista.
-Viestissä kerrottiin käytön yleisyydestä ja haitoista.

Myös sähkötupakan nikotiinittomista nesteistä ja niiden höyryistä on löydetty terveydelle haitallisia aineita, mutta vielä ei ole tutkittua tietoa siitä, millaisia ainesosia laitteesta irtoaa käytön yhteydessä.
– Nikotiinipusseissa on paljon riippuvuutta aiheuttavaa ainetta. Riippuvuus kehittyy nuorille herkemmin kuin aikuisille.

Usealle vanhemmalle tulee yllättäen tieto, että oma lapsi tai nuori on kokeillut uusia päihteitä.
– Nuuskan ja tupakanpolton tilalle on tullut sähkötupakointi ja nikotiinipussit.

Lahdessa on tehty jo pitkään ehkäisevää päihdetyötä.
– Päihdeputki-tapahtuma on järjestetty jo parikymmentä vuotta. Tämän kevään teemoina ovat alkoholi, digipelaaminen, huumeet, nikotiinipussit ja sähkötupakka. Luokat kiertävät rasteja, ja tarkoituksena on kannustaa osallistujia keskustelemaan aiheesta keskenään. Tapahtumaan osallistuu noin 750 Lahden peruskoulujen vitosluokkalaista.

Petri Görman

Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan

kuva: Ukrainalainen Hanna Nikolska on mukana Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen hyväntekeväisyystapahtumassa Lähteen monitoimitalolla lauantaina 23.3. klo 13-15.


Ukrainalainen Hanna Nikolska saapui Suomeen maaliskuun lopussa vuonna 2022. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan oli alkanut kuukautta aiemmin. Hän tuli Suomeen lastensa ja oman äidin kanssa.
– Silloin Ukrainan Melitopolissa tilanne oli kriittinen ja meidän oli lähdettä pois kaupungista.

Tällä hetkellä Nikolska auttaa ukrainalaisia monella eri tavalla.
– Minulla on yhteydet Ukrainaan ja kysyn heiltä, mitä apua sinne tarvitaan.

Talveksi Ukrainaan on lähetetty muun muassa lakanoita, juoksuhautakynttilöitä, vaatteita ja villasukkia.
– Olemme myös lähettäneet lääkkeitä.

Melitopol oli Nikolskan perheen kotikaupunki Etelä-Ukrainassa, mutta nyt se on Venäjän hallinnassa.
– On surullista, että emme voi enää palata sinne, koska venäläiset ovat miehittäneet kotikaupunkimme. Sinne pääsisi vain Venäjän passilla, mutta sitä en aio ottaa.

Suomessa on turvallista

– Lahden seudulla asuu paljon ukrainalaisia. Meidät on otettu todella hyvin vastaan.

Nikolskan mukaan ukrainalaiset ihmiset ovat kiitollisia siitä, että Suomi on rauhallinen ja turvallinen paikka.
– Täällä ei tarvitse pelätä sotaa ja lasten ei tarvitse nähdä mitään sotaan liittyviä asioita.

Suomalaiset ovat hyväntahtoisia ihmisiä ja he tahtovat auttaa ukrainalaisia, jota kärsivät nyt sodan seurauksista joka päivä.
– Monelle ukrainalaiselle arki on haastavaa. Varsinkin heille, jotka elävät Itä-Ukrainassa lähellä rintamaa.

Lahden Kansanopisto on mahdollistanut suomen kielen opiskelun Nikolskalle.
– Minulla on ollut motivaatio oppia suomen kieltä. Sen vuoksi olen oppinut puhumaan sitä aika nopeasti.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys järjestää hyväntekeväisyystapahtuman Lähteen monitoimitalolla 23.3.
– Siellä on mahdollistaa nauttia musiikki- ja tanssiesityksistä. Sen lisäksi tapahtuman yhteydessä myydään ukrainalaisia makeita ja suolaisia leivonnaisia.

Petri Görman

Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa

kuva: Biojätteen kierrätys tehostuu heinäkuun alussa Päijät-Hämeen alueella.


Yli 10000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys on pakollista 1.7.2024 lähtien. Kompostointi on vaihtoehto biojätteen erilliskeräykselle. Kaikkien kompostoivien kiinteistöjen on tehtävä kompostointi-ilmoitus, kun ruokajätteen kompostointi aloitetaan. Sama toimenpide on tehtävä alueen jätehuoltoviranomaiselle ja kun se lopetetaan. Laki koskee myös kaikkia vapaa-ajankiinteistöjä.

– Maaliskuun alusta lähtien biojätettä on kerätty yli 5 huoneiston kiinteistöillä. Heinäkuussa biojätteen keräysvelvoite laajenee 1-4 huoneiston kiinteistöille. Kerrostalot ovat olleet biojätteen keräyksen piirissä jo aiemmin, palvelupäällikkö Toni Kranttila Salpakierto Oy:stä kertoo.

Omakoti- ja rivitaloihin ei välttämättä ole tehtävä investointeja tämän asian vuoksi.
– Biojäteastia tulee Salpakierron kautta. Siitä ei peritä erillistä vuokraa. Tyhjennysmaksu sisältää biojäteastian toimituksen, tyhjennyksen sekä pesun kaksi kertaa vuodessa.

Biojätettä on ollut tähän mennessä paljon sekajätteen mukana, mutta nyt tähän asiaan on tulossa muutos.
– Biojätteen keräys on halvempaa kuin sekajätteen ja jos lajittelee jätteensä huolellisesti, niin asiakas pääsee halvemmalla jätemaksuissaan.

– Mikäli asukas erilliskerää tai kompostoi biojätteensä, hänellä on mahdollisuus tämän myötä pidentää sekajätteensä tyhjennysväliä ja säästää näin sekajätteen tyhjennyskuluissa.

Kierrätysjärjestelmä hiotaan kuntoon

– Keräysjärjestelmä on jo kunnossa, mutta rekisteriin tulee vielä pieniä muutoksia kevään aikana. Siellä saattaa olla yhteisiä keräyspisteitä, jotka eivät ole olleet meidän tiedossamme aiemmin.

Salpakierto Oy:n kautta kulkeva biojäte menee Labiolle, jossa bioraaka-aineesta tehdään lannoitteita ja polttoainetta
– Biojäte ei vaadi erityiskalustoa. Normaali pakkaava jäteauto sopii myös biojätteen keräykseen.

Salpakierto Oy on syksyn ja kevään aikana lähestyneet asukkaita kirjeitse ja tiedottaneet, miten biojätekeräys muuttuu vuonna 2024.
– Olemme kysyneet, että haluavatko asiakkaamme tuulettuvan biojäteastian vai kiinnostaako heitä kompostointi. Myös naapureiden kanssa on mahdollisuus muodostaa keräyskimppa biojätteelle.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011