Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan


Lahdessa on jo pitkään ollut havaittavissa sellainen kehitys, että kaikkeen, mikä liittyy rakentamiseen ja suunnitteluun, virkamiehet vievät ja päättäjät vikisevät. Eniten keskustelua on aiheuttanut Liisu-hanke ja sen ympärillä tapahtunut liikehdintä. Liisu-hanke etenee valtuustossa kuin pikajuna ja valmistelevat virkamiehet painavat päälle kuin yleiset syyttäjät, koska katsovat, että edellisen valtuuston päätös Liisun
toteuttamisesta sitoo myös nykyistä uutta valtuustoa. Viime kunnallisvaaleissa Erkki ”Ekku” Niemisellä oli vain yksi agenda eli vastustan Liisua. Tavoitimme ikinuoren Lahden kaupunginhallituksen jäsenen ja kysyimme häneltä, mitä Liisulle kuuluu ja miten hän aikoo toimia saadakseen hankkeen torpattua?

1. Miksi Liisu-hanke olisi saatava peruttua?
– Koska veronmaksajia on pitkään suututtanut retuperällä oleva liikennesuunnittelu. Se on kallista ja kehitys menee väärään suuntaan. Yrittäjien ja muiden kansalaisten mielipidettä ei ole kysytty, vaikka niin on väitetty. Suurin kritiikki kohdistuu kaupunkikehän katujen kaventamiseen. Myöskään bussiterminaalin sijoitus Trion risteykseen ei miellytä lahtelaisia veronmaksajia. Poliisin juuri tekemän tutkimuksen mukaan Suomen turvattomin ja vaarallisin katupätkä on Lahden Vesijärvenkadulla Harju- ja Vuorikadun välillä. Tähän ei Liisu kiinnitä mitään huomiota.

2. Onko nyt jo liian myöhäistä toimia ja sitooko edellisen valtuuston päätös Liisusta nykyisiä päättäjiä?
– Ei ole myöhäistä. Huonoja päätöksiä on ennenkin kumottu, esim. pormestarimalli. Valtuusto on ylin päättävä elin ja tekee haluamallaan tavalla. Tämä on tärkeää nyt, kun uusi valtuusto on aloittanut. Uusi asiantuntijalautakunta, ympäristö ltk, on yksimielisesti päättänyt keskeyttää Liisun suunnittelun. Tähän on kaupungin kehitysjohtaja käyttänyt veto-oikeuttaan perustelunaan edellisen valtuuston päätös. Voi hyvä Sylvi! Kyllä virkamiesten täytyy toteuttaa asioita, joita esimiehet (veronmaksajat, ltk, nyk. valtuusto) edellyttävät.

3. Mitä mieltä olet kehitysjohtajan ja virkamiesten asenteesta Liisun valmistelussa ja sen toteuttamisen jyräämisessä kaikin keinoin vastoin mahdollista valtuuston enemmistön mielipidettä?
– Lahdesta puuttuu aiemmin käytössä ollut hyviä tuloksia tuottanut keskitetty kaupunkisuunnitteluvirasto ja -lautakunta. Liikenne suunniteltiin suoraviivaiseksi ja turvalliseksi ilman vaikeita mutkia ja töyssyjä. Nykyisten virkamiesten jääräpäisyys vaikuttaa surkeisiin päätöksiin, mikä päätetään se toteutetaan. Suunnittelijoiden suuri vaihtuvuus ja riittämätön kaupunkituntemus heijastuvat tuloksiin, varsinkin kun monet
virkamiehet ylintä porrasta myöten eivät ole lahtelaisia veronmaksajia. Vielä voi rasitteena mainita valitettavan suuren perässähiihtäjien joukon.

4. Miten aiot toimia Lahden kaupunginhallituksessa henkilökohtaisesti Liisu-asiassa?
– Lunastan joka käänteessä lupauksia, joita olen Liisu-asiasta antanut. Selvyyden vuoksi otan esille vielä Liisuun varsinaisesti kuulumattoman sairaalaparkin, joka on saatava heti liikkeelle. Siinä on levitelty käsiä jo liian kauan.


Kysyimme myös Lahden kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarronilta hänen näkemystään virkamiesten ja luottamushenkilöiden välisestä kemiasta kaupungissamme.

1. Mistä arvelet tämänlaatuisen virkamiesten käytöksen johtuvan? Tässähän valtuutetut asetetaan ikään kuin tapahtuneiden tosiasioiden eteen, ilman mahdollisuutta muuttaa tai edes yrittää vaikuttaa ennalta virkamiesten sanelemiin päätöksiin?
– Itse valtiotieteilijänä katson asiaa yksinkertaisesti lakien pohjalta. Viranhaltija valmistelee itsenäisesti ja riippumattomasti, mutta hänen työtään ohjaa valtuuston päätökset ja strategiset linjaukset. Vastaavasti me luottamushenkilöt päätämme itsenäisesti ja suvereenisti kuten parhaaksi katsomme. Asian pitäisi olla päivänselvää kaikille. Viranhaltijat valmistelee, luottamushenkilöt päättää.

2. Miten tähän pitäsi puuttua ja muuttaa käytäntöjä?
– Ehkä parasta on muistuttaa kaikkia heidän rooleistaan, niin viranhaltijoita kuin meitä luottamushenkilöitäkin. Avoin keskustelu siitä mitä valmistelusta halutaan, on tärkeää. Luottamushenkilöiden pitää käyttää mahdollisuuksiaan poliittiseen ohjaukseen heti prosessien alkaessa, ei vasta viimeisessä päätöskokouksessa. Vastaavasti viranhaltijoiden tulee muistaa heidän roolinsa nimenomaan valmistelijoina, ei päättäjinä.

3. Miten Lahden virkamiesten ja päättäjien pitäisi rakentaa välinsä, että menetetty luottamus kyettäisiin palauttamaan?
– En vielä heittäytyisi junan alle, toivoa asioiden saamiseksi raiteilleen on. Tarvitaan lisää avointa keskustelua poliittisten päättäjien ja virkavalmistelun välille. Kuntavaalit toivat hyvin erilaiset poliittiset voimasuhteet kaupunginvaltuustoon. Pidetään tästä tai ei, on tämä tosiasia huomioitava myös valmistelussa. Poliittisessa vastatuulessa olevia ideologisia hankkeita ei pidä yrittää jyrätä valmistelussa läpi, vaikka kuinka asiaansa uskoisi. Kansa on puhunut, pulinat pois.

4. Kuinka yleistä virkamiesvalta ja omavaltaisuus on muissa Lahden kaupungin hallintoelimissä?
– Meillä on pääasiassa hyvät viranhaltijat, mutta aina voi tulla ylilyöntejä kun tosissaan, sydämellä ja valitettavasti välillä ideologisesti asioita tehdään. Usein on harmillisesti myös niin, että osaamattomat ja/tai mukavuudenhaluiset luottamushenkilöt eivät hoida tehtäviään ja näin antavat heille kuuluvan päätösvallan liikaa valmistelijoiden käsiin. Sitten huudetaan sosiaalisessa mediassa, että meitä on huijattu, kun itse ei ole osattu hommia hoitaa. Itse pidän minulle luottamustehtävieni myötä myönnetystä vallasta tiukasti kiinni, enkä anna ulkopuolisten tulla lähellekään reviiriäni. Keskustelua käydään paljon ja aina, mutta roolit ovat selvät. Luottamushenkilön mandaatti on saatu kaupunkilaisilta, se on mandaateista tärkein.

Juhani Melanen

Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua

Keskustan Martti Talja aloitti toisen kauden kaupunginvaltuutettuna Lahdessa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Toisella kaudella olen päässyt nopeammin työn sisältöön kiinni, koska jatketaan edellisen valtuuston jättämästä tilanteesta. Kaupunginhallitus, jossa istun on keskusteleva ja asiat käsitellään asioina. Olen tottunut työskentelemään virkamiehenä tällä päättämisen tasolla.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Olen kokenut, että minulla on annettavaa yhteisen kaupunkimme hyväksi. Minulla on eduskuntatyöstä ja virkamiehenä toimimisesta kokemusta työllisyyden hoidosta, työsuhdeasioista, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja Euroopan yhteistyöasioista.

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Kaupungin vuoden 2022 taloussuunnitelma ja talousarvio ovat tärkeimmät välineet strategian päivityksen ohella, joilla luodaan edellytykset yrittäjyyden edistämiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi kotikaupungissamme. Meillä Lahdessa ovat erinomaiset lähtökohdat ympäristöteknologian ja sähköistymisen kehittämiseen yritysten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Uudet työpaikat ovat keino kaupungin talouden tasapainottamiseen, eivät palveluiden supistukset.

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua. Lahtelaisilla tulee olla luottamus parempaan tulevaisuuteen. Koulutuksen tulee vastata työpaikkojen osaamisen tarpeeseen. Laadukkaiden sote-palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti nopeasti saatavissa ja saavutettavissa.

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Kaupunki on meidän lahtelaisten tärkeä työnantaja. Kaupunkiorganisaatiota tulee kehittää vastaamaan tulevaisuuden verkostotyöskentelyn ja digiosaamisen vaatimuksia. Meillä kaupunkilaisilla on näin mahdollisuus parempiin palveluihin kustannusten lisääntymättä.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Starkin, Hennalan ja Renkomäen alueet ovat Lahden tärkeitä kasvukeskuksia, julkisten palveluiden tulee seurata väkimäärän lisääntymistä. Hennalan kehittämiseen valtakunnalliset asuntomessut toisivat vauhtia. Launeen, Liipolan ja Renkomäen monitoimitalot luovat hyvän pohjan lasten ja nuorten harrastustakuulle yhdessä Perhepuiston jatkokehittämisen kanssa.

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Kyllä, kirjastoista tulee kehittää kaikenikäisten tapaamis- ja harrastuspaikkoja. Tämäntyyppinen toiminta sopii hyvin kaupungin hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen strategiaan.

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– Erinomaiset liikenneyhteydet mahdollistavat etätyössäkäynnin pääkaupunkiseudulle. Oikoradan liikennöinti turvataan parhaiten Savonradan toteutuksella Lahdesta Heinolaan ja edelleen Mäntyharjulle. Hyvillä logistisilla yhteyksillä lisätään Kujalan kiinnostavuutta yritysten sijoittumiselle.

9. Millainen päättäjä sinä olet?
– Teen päätökseni asiaan paneutumalla ja tosiasioiden perusteella. Lahden edun on oltava koko Päijät-Hämeen etu.

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Kaupunginhallituksessa osallistun valtuuston asioiden valmisteluun. Tärkeiden päätösten yhteydessä teen yhteistyötä valtuustoryhmäni ja muiden ryhmien kanssa mahdollisimman hyvän ja useimpia valtuutettuja tyydyttävän ratkaisun löytymiseksi.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Olen toisen kauden valtuutettu, joten useimmat valtuutetut ovat ennestään tuttuja.

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Lahti on muuttumassa korkean työttömyyden ja alhaisen koulutustason kaupungista yrittäjiä houkuttavaksi ja työpaikkoja luovaksi kaupungiksi. Lahti on maailman johtavia ympäristöteknologian koulutus- ja tuotantokeskittymiä. Tämän saavuttamiseksi on valtuutettuna uskallettava satsata kasvun edellytyksiin myös velkarahalla.

Petri Görman

Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille


Vasemmistoliiton Anna Kupiainen on valittiin kesäkuun kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuustoon.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Epämukavissa tunnelmissa päättyneiden neuvottelujen jälkeen työ on osoittautunut kuitenkin erittäin mukavaksi. Valtuustosalissa ja rakennus- ja ympäristölupalautakunnassa on hyvä yhteishenki, olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja ja kokeneemmat konkarit auttavat meitä keltanokkia. Tykkään tästä hommasta todella paljon ja olen iloinen, että olen valtuutettuna!

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Perusarvojani ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Ajattelen, että yhteiskunnan on pidettävä heikoimmistaan huolta. Tämä ei mielestäni toteudu tällä hetkellä Lahdessa ja työtä riittää kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Olen mukana valtuuston strategiatoimikunnassa ja koen, että strategia on tärkeä pohja tulevalle valtuustokaudelle ja kaupungin kehittämiselle. Tuleva talousarvio sekä sivistyksen palveluverkko ovat niin ikään tärkeitä päätettäviä asioita.

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointi, mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen sekä soteuudistus.

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Haluaisin, että Lahti on kaupunki, jonne halutaan muuttaa opiskelemaan, asumaan ja tekemään töitä. Kaupungissa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille. Meidän täytyy kuitenkin parantaa erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluita ja pitää huolta liikunta- ja kulttuuripalveluista.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Kevyen liikenteen väylien kunnossapito sekä hyvät liikenneyhteydet keskustaan koskettavat myös etelälahtelaisia, kun palvelut on keskitetty keskustaan. Tapahtumia ja tilaisuuksia ei tarvitse järjestää vain keskustassa, vaan niitä tulisi olla ympäri Lahtea. Toivon, että etelälahtelaiset aktiiviset asukasyhdistykset nostavat myös itse asioita keskusteluun ja ainakin minuun voi olla yhteyksissä asiasta kuin asiasta.

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Todellakin! Kirjasto, etenkin oma tunnelmallinen lähikirjastomme on minulle, kuten monelle muullekin tärkeä paikka. Kirjasto ei ole vain kirjoja, vaan myös kulttuuria ja kohtaamisia!

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– Kaupunkipyörien asemia saisi tulla kattavammin myös eteläiseen Lahteen. Bussiyhteyksiä voisi parantaa etenkin matkakeskukseen ja keskustaan, nyt kun kaikki palvelut, mm. neuvolapalvelut on keskitetty keskustaan. Viheralueita ja leikkipuistoja tulee olla riittävästi ja niistä täytyy pitää huolta.

9. Millainen päättäjä sinä olet?
– Haluan perehtyä asioihin huolella, kuuntelen muita ja pyrin asialliseen kanssakäymiseen ja tarvittaessa ilmaisen mielipiteeni napakasti. Kunnioitan kanssavaltuutettujen ja viranhaltijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Olen aidosti kiinnostunut ihan tavallisen kaupunkilaisen arjesta ja minuun voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Luen esityslistat huolella pariinkin otteeseen. Lisäksi keskustelemme asioista valtuustoryhmässä. Näin alussa perehtymiseen enemmän aikaa, koska materiaalia on paljon ja asiat ovat uusia.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Pyrin käymään lyhyitä keskusteluja kaikkien kanssa. Verkostoitumiseni on vielä hyvin alussa, mutta odotan innolla seminaareja ja vapaamuotoisempia tilaisuuksia, joissa pääsen tutustumaan kanssavaltuutettuihin paremmin ja tekemään laajempaa yhteistyötä.

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Lahti on vihreä ja vehreä kulttuuri- ja yliopistokaupunki, jossa kaupunkilaisilla on hyvä tehdä työtä, opiskella, asua ja harrastaa. Lahti on kehittänyt päihde- ja mielenterveyspalveluita paremmiksi ja olemme saaneet parannettua asukkaidemme hyvinvointia.

Petri Görman

Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä

Keskustan Jari Rissasella alkoi jo kolmas kausi Lahden kaupunginvaltuustossa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Tässä vaiheessa uuden valtuuston työ on vielä alkuvaiheessa, mutta muutaman tapaamisen perusteella mukana on asialleen omistautuneita ihmisiä. Keskustelu on ollut monipuolista ja ottaen huomioon kesän vaikeat puolueiden väliset paikkaneuvottelut yhteistyö on siihen nähden lähtenyt hyvin liikkeelle asiakysymyksissä.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Aikoinaan lähdin päätöksentekoon mukaan tekemään Lahdesta parempaa paikkaa asua ja elää, koska näin silloisessa työssäni, että kaikilla lahtelaisilla ei mennyt hyvin. Tuo alkuperäinen motivaatio ei ole kadonnut. Lisäksi erityislapsiperheen isänä haluan tuoda sitä näkökulmaa päätöksentekoon.

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palveluverkko, strategian valmistelu ja toki valtuuston vuoden tärkein kokous, eli talousarviokokous marraskuussa.

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Sivistyksen ja hyvinvoinnin asiat, työllisyyden kuntakokeilu, soteuudistus sekä taustalla olevat taloushaasteet. Lisäksi yksittäisenä asiana haluamme tuoda kotihoidon kuntalisän keskusteluun varhaiskasvatuspalveluiden osana.

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Päihdeongelma on pahentunut viime vuosina ja sen ongelman vähentämiseksi on tehtävä töitä. Työttömyyden vähentäminen ja tähän liittyen elinvoiman ja työllisyyden kehittäminen sekä perusopetuspalveluiden oppimisentuen nostaminen riittävälle tasolle. Sos. ja terveyspalveluihin on Harjun terveyden myötä tullut entistä enemmän digitaalisia palveluita. Tässä palvelutuotannossa pitää edelleen myös muistaa ja huomioida, että meillä on ikäluokkia, jotka eivät ole niin tottuneita digipalveluiden käyttäjiä.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Edellä olleeseen kysymykseen viitaten perusopetus ja sen oppimisen tuki. Meillä on etelälahdessa kohta kaikkinensa uudet hienot koulut. Seuraavaksi tulee keskittyä seinien sijaan enemmän ns. seinien sisällä tapahtuvaan toimintaan. Ja toki haluan tehdä työtä sen eteen, että eteläinen Lahti olisi edelleen hyvä paikka asua. Siihen liittyvät erilaiset palvelut, infra yms.

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Olen sitä puolustanut aiemminkin ja aion puolustaa jatkossakin. Launeen kirjaston lakkauttamisella ei saataisi merkittäviä säästöjä ja säästöt olisivat kirjaston tuomaan hyötyyn nähden olemattomat.

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– Meillä on hyvät liikenneyhteydet, palveluita lähellä, erilaisia asuinalueita. Haluaisin että etelälahti pysyisi jatkossakin tällaisena asuinpaikkana. Joukkoliikennettä toki voi aina kehittää, viheralueita parantaa, kehätien kanssa rinnakkaiselo on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta kaavoituksella tulee huolehtia, että sen haitat jäävät minimiin ja kadunhoitoon voi lisäksi aina kiinnittää enemmän huomioita (talvikunnossapito yms.).

9. Millainen päättäjä sinä olet?
– Olen sosiaalinen ja koen tulevani toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Yritän myös hakea sovintoa ja kompromissia vaikeissa tilanteissa, vaikkakin olen myös ratkaisukeskeinen ihminen. Ja tärkeimpänä yritän aina muistaa, että asiat riitelevät eivät ihmiset. Päätöksenteko on myös oma sosiaalinen ympäristönsä, jonka kautta olen vuosien varrella saanut monia hyviä kaverisuhteita eri puolueiden edustajista.

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Käyn listat läpi ja kun olen ryhmämme puheenjohtaja, niin tehtävänäni on huolehtia myös siitä, että käymme ryhmänä lista-asiat etukäteen läpi ja niiden herättämät kysymykset ja päätösratkaisut.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Tämä on minulla viides kausi lahtelaisessa päätöksenteossa. Kolmas kausi valtuutettuna ja välissä olin kaksi kautta 1. varavaltuutettuna. Valmiita verkostoja on sen vuoksi olemassa niin päättäjiin kuin virkamiehiinkin, mutta toki on ollut tosi mukava tutustua nyt myös uusin valtuutettuihin. Heidän joukossaan tuntuu olevan paljon erilaista osaamista.

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja ja terveydenhuolto toimii entistä jouhevammin. Kouluissa on entistä paremmin voivia oppilaita ja henkilökuntaa. Lahti on kiinnostava ja innostava paikka uusille investoinneille ja yrityksille.

Petri Görman

Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa

Kuva: Työministeri Tuula Haatainen kävi viime maanantaina työvierailulla Lahdessa. Päättäjien lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuus keskustella ministerin kanssa Lahden Demarien kahviteltalla Kauppatorilla.


Työminisreri Tuula Haatainen, Sdp, teki viime maanantaina työvierailun Lahteen. Hän oli käynyt aamupäivällä myös Riihimäellä sekä Kärkölässä Koskisen Oy:n puuteollisuudessa. Lahden kauppatorilla tarjosivat paikalliset demarit telttakahvit ministeriä tapaamaan tulleille lahtelaisille.

Ministerin kanssaan keskusteltiin työeläkkeiden mahdollisesta maksukorotuksista, niiden hoitoon liittyvistä eläkelaitoksista sekä kuntien vastuulle siirtyvästä työvoimahallinnosta. Uutena asiana keskustelijoita kiinnosti tuleva ruotsalaisen mallin mukainen Työkanava Oy.

Lahti sekä ympäristökunnat kipristelevät jälleen työpaikkojen vähäisyydellä, työttömien kuntalaisten määrä ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Mitään ihmeparannusta työministeri Haataisella ei lahtelaisten työllistämiseksi ollut, mutta alueella on kehittymässä toiveita antava teknologiateollisuus. Valtion omistama Ilmastorahasto antanee rahoituksella mahdollisuuksia uusille investoinneille.

Kaupunginjohtaja Pekka Timosen kanssa käyty keskustelu tapahtui ennen ministerin torille saapumista. Ministeri totesi, että nykyinen hallitus on lisännyt päätöksissään ehdotukset tuleviin maan talousarvioihin Työ- ja elinkeinotoimistoille vuodelle 2024 määrärahoja neljäkymmentä prosenttia. Tällä lisäyksellä pyritään saamaan TE-toimistojen neuvontapalveluihin asiantuntijoita opastamaan työnhakijoita henkilökohtaisesti. Ruotsissa ollaan tehty yhteistyötä työnhakijoiden kanssa jo kauan. Samalla on esitetty suunnitelmia sosiaali- ja terveyssektorin olevan mukana TE-toimistojen asiakkaiden työalojen löytämisessä. Samaan aikaan, nykyinen maan hallitus on tehnyt päätökset Työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnoinnin siirtyvän kuntien vastuulle. Omalla kuntatuntemuksella toivotaan saatavan työtä hakevien ja työnantajien paremmin toisensa.

Kahviteltalta Tuula Haatainen sai kuulla henkilöitä, jotka eivät työllisty tänä päivänä ammattitutkinnoista ja kielitaidosta huolimatta. Syynä tähän on useasti työkokeilun jälkeen tilanne, missä työnantajalla ei ole mahdollisesti resursseja tai halua ottaa työhön henkilöä, joka tarvitsee työhönsä taustatukea. Työministerille esitettiinkin toivomus, että oppisopimus- ja osa-aikatyöhön ottaville työnantajille mahdollistettaisi ohjaaville henkilöille myös palkkatuki.

Osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen ministeri toi terveiset ministeriönsä Työkanava Oy- suunnitelmasta vuodelle 2024. Työkanavan tehtävänä eri paikkakunnille olisi kehittää yhteistyötä ja koulutusta vaikeasti työllistettävien työhön haluavien henkilöiden kanssa.

Jo alkutervehdyksessään ministeri Tuula Haatainen kertoi ilonsa siitä, että voi koronatartuntojen vähennyttyä kohdata ihmisiä kasvokkain, tosin kasvomaskin kanssa. Vielä ei virusta ole voitettu, mutta vaiheittain ollaan menossa parempaan suuntaan.

Marja-Liisa Niuranen

Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille


Perussuomalaisten Tuomas Sorsa on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Lahdessa.

Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Työ valtuustossa on mielenkiintoista ja myös erittäin konkreettista. Vaikka perehtyminen ja uteliaisuus sitoo myös vapaa-aikaa, on tämä kuitenkin edellytys laadukkaalle päätöksenteolle. Kokonaisuudessaan tykkään tästä hommasta ihan pirusti.

Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Mielestäni yhteiskunta kehittyy nyt paikoin huolestuttavaan suuntaan ja koen itselläni olevani annettavaa yhteiselle päätöksenteolle.

Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Ensi vuoden budjetti on tietenkin suurin kokonaisuus, jonka sisältö on erittäin tärkeä. En ihmettelisi, vaikka tässä taloustilanteessa meillä esitettäisiin jälleen veronkorotuksia vaihtoehtona talouden tasapainottamiselle ja tätä vastustan viimeiseen asti. Tämän lisäksi meillä päätetään esimerkiksi Liisusta tai sivistykseen liittyvistä yksityiskohdista, jotka ovat itselleni tärkeitä.

Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Lahtelaisten turvallisuus ja hyvinvointi menevät kaiken muun edelle ja esimerkiksi huumeongelmat ovat meidän kaupungin häpeätahra. Näiden lisäksi keskiössä pitää olla työllisyys, yksityiset investoinnit ja talouskasvu. Ainoastaan näiden asioiden vahvistaminen antaa meille taloudellista liikkumavaraa toteuttaa muita kaupungin elinvoiman kannalta keskeisiä asioita erityisesti nyt kun Sote siirtyy aluetasolle.

Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille, koska vain näiden kautta me pääsemme käsiksi moneen juurisyyhyn kuten syrjäytymiseen ja työttömyyteen. Meidän tulee käyttää enemmän aikaa perusasioiden hoitamiseen ja nämä eivät valitettavasti näy ”sometykkäyksinä” tai muuna gloriana. Yhtenä yksityiskohtana haluaisin, että saisimme poliittisella yhteistyöllä parannettua Lahden mielikuvaa Suomen sisällä houkuttelevampaan suuntaan.

Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Kaikkia niitä asioita, jotka etelälahtelaiset näkevät tärkeänä; laadukas infra, koulut ja kirjastot, elinkeinoelämän edistäminen – yksityiskohtia on paljon. Toivon, että pystyn muodostamaan etelälahtelaisiin helposti lähestyttävän vaikutelman, koska ainoastaan yhteisillä keskusteluilla epäkohdat tulevat myös poliitikkojen tietoon.

Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Launeen kirjaston osuus budjetin kokonaisuudesta on suhteellisen pieni. Nykyinen kirjastoverkko ei myöskään ole erityisen raskas ja näin ollen en näe siinä karsimisen tarvetta. Toivoisinkin, että ihmiset ja erityisesti nuoret löytäisivät tien yhä useammin kirjastoon ja itsensä sivistämisen pariin.

Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– On paljon eri yksityiskohtia, joita valtuustokauden aikana tulee päätettäväksi. Yksi hyvä esimerkki on Renkomäen soramontun virkistysalue, josta tulee kuntalaisten oma ajanviettopaikka. Isomassa kuvassa esimerkiksi asuinrakentamiseen ja yritystontteihin liittyvät kaavoitusasiat, infran peruskorjaukset sekä liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä.

Millainen päättäjä sinä olet?
– Olen päätöksentekijänä rakentava ja yhteistyökykyinen, mutta samalla määrätietoinen. Politiikassa et yksin saa mitään aikaiseksi ja yli puoluerajojen ylettyvä yhteistyö on kaiken avain. Toivoisin, että antaisimme myös enemmän arvoa asioihin perehtymiselle ja syvälliselle osaamiselle, vaikka nämä eivät näykkään poliittisina irtopisteinä sosiaalisen median eri alustoilla.

Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Tämä riippuu käsiteltävistä asioista. Asiat käydään läpi oman ryhmän sisällä ja eri mielipiteet otetaan huomioon. Tämän lisäksi pyrin keskustelemaan asioista myös muiden poliittisten viiteryhmien kanssa. Tärkeintä on kuitenkin ottaa omaa perehtymisaikaa ja muodostaa kokonaiskuva ja sitä kautta mielipide päätöksenteon tueksi.

Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Politiikkaa tehdään eri päätöksentekofoorumeilla ja verkostoituminen on avain laadukkaalle yhteistyölle. Siinä mielessä voidaan sanoa, että olen aloittanut. Tätä asiaa tehdään kuitenkin kuntalaisten ehdoilla ja huomattavasti tärkeämpää luoda keskustelukulttuuria eri poliittisten toimijoiden ulkopuolelle, jotta kansalaisten mielipiteet tulevat myös aidosti kuulluksi.

Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Lahti on vuonna 2025 elinvoimainen. Kaupungin työllisyys on parantunut ja yksityisiä investointeja virtaa sekä huumeongelmat ovat vähentyneet. Sote on saatu jalkautettua ja ihmisten hoitoon pääsy on nopeutunut ja palvelun laatu parantunut. Lahti on hyvä ja turvallinen paikka kasvattaa lapsia sekä kaupunkikuvaa värittävät energiset vanhukset, jotka nauttivat eläkepäivistään Lahden tarjoamia virkistyspalveluita hyödyntäen.

Petri Görman

Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla

kuva: Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolla aloitettiin raivaus- ja maanrakennustyöt aurinkovoimalaa varten jo viime keväänä.


Lahti Aqua Oy rakentaa parhaillaan aurinkovoimalaa Lahden eteläisen kehätien varteen Ali-Juhakkalaan jätevedenpuhdistamon välittömään läheisyyteen. Etelään päin suunnatut aurinkopaneelit asennetaan lähiviikkojen aikana ja aurinkovoimala otetaan käyttöön marraskuun lopussa. Toimitusjohtaja Jouni Lillmanin mukaan tämä paikka Etelä-Lahdessa on optimaalisin aurinkoenergian tuotantoa ajatellen.

– Jätevedenpuhdistamolla on paljon sähköä kuluttavia laitteita, jotka toimivat jatkuvasti. Investoinnin myötä voimme hyödyntää tehokkaasti auringosta saatavaa energiaa. Ympäristö-ystävällinen aurinkoenergia sopii meille hyvin myös imagollisesti.

Investointikustannukset ovat noin 400 000 euroa ja Business Finland on myöntänyt siihen myös tukea.
– Aurinkopaneeleita asennetaan aurinkovoimalaan noin 1000 kappaletta ja niiden pinta-ala on lähes 2000 neliömetriä. Aurinkovoimalan koko on 520 kWp.

Tulevaisuudessa aurinkovoimala kattaa Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon vuotouisesta sähköntarpeesta 15 prosenttia.

Marraskuun lopussa kaikki on valmista

– Tämänhetkisen tiedon mukaan aurinkopaneelit asennetaan loppusyksystä ja valmista pitäisi olla kuluvan vuoden marraskuun lopussa.

Lahti Aqua Oy on rakentanut jo aiemmin samanlaisen aurinkovoimayksikön Nastolan jätevedenpudistamolle.
– Se on toiminut moitteettomasti ja juuri odotusten mukaisesti.

Kariniemen jätevedenpudistamolla toimii hieman pienempi yksikkö.
– Tämä on meidän yrityksen ekoteko ja erittäin hyödyllinen projekti joka suhteessa. Tämän jälkeen kuudennes sähköntarpeestamme katetaan aurinkoenergialla.

Petri Görman

Kaupunginvaltuutettu Sari Niinistö: Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki

Kokoomuksen Sari Niinistöllä alkaa neljäs kausi Lahden kaupunginvaltuustossa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?

– Uusi kaupunginvaltuusto on erilainen aiempiin nähden poliittisen voimasuhteiden muututtua. Erilaiset näkemykset saattavat vaikuttaa
äänestysten määrän lisääntymisenä. Kausi on vasta alussa, joten vaikea vielä arvioida mitä uusi kausi tuo tullessaan.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?

– Olen sitä mieltä, että kokemustani ja vastuullisen talouspolitiikan tekemistä tarvitaan velkaantuneessa kaupungissamme. Sote- ja sivistysasiat ovat erittäin tärkeitä kaupunkilaisille ja minulla on annettavaa juuri niille sektoreille

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?

– Toimin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan varapuheenjohtajana ja hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Kunnassa on nyt soteuudistuksen toteutumisen vuoksi vihdoin ymmärrettävä kunnan oman tekemisen vaikutus hyvinvointiasioihin. Myös sivistyksen palveluverkko ja tietenkin talousarvioasiat ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?

– Tasapainoinen talous, elinvoimainen Lahti ja toimivat palvelut

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki. Syrjäytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja talousvaikeudet ovat kaupungissamme haasteellisia asioita. Näiden petraamiseen on poliitikkojen laitettava paukkuja ja myös verotulojen kasvattamiseen alueella.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?

– Etelä-Lahdessa asuu ihan samanlaisia kuntalaisia kuin muuallakin ja uskon, että mainitsemani kaupunkitasoiset asiat koskettavat vahvasti myös meitä eteläisiä lahtelaisia: hyvinvointi, talous, sivistys ja päihde/syrjäytymishaasteiden ratkominen

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?

– Kirjastoverkko on kokonaisuus, jota on tarkasteltava käyttöasteiden ja kaupunkikehityksen näkökulmista. Käsittääkseni Launeen kirjasto on eniten käytetty sivukirjasto ja sen kohtalo tuskin on vaakalaudalla. Kirjasto on mielestäni tärkein matalan kynnyksen kulttuurivaikuttava Lahdessa

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?

– Perheiden ja ikäihmisten näkökulma on hyvä ottaa suunnittelussa huomioon. Etelä-Lahdessa onkin näin tehty ja mm.
pyöräilymahdollisuuksien parantaminen on ollut hyväksi. Senioriasumistakin suunnitellaan Launeelle, hyvä juttu!

9. Millainen päättäjä sinä olet?

– Kokonaisuuksia tarkasteleva, oikeudenmukainen, lahjomaton. En aja minkään erityisen viiteryhmän asiaa, vaan pyrin objektiiviseen
tarkasteluun. Tietenkin oma arvomaailmani vaikuttaa siihen, mihin asioihin vaikuttamisen koen tärkeäksi. kts. edellä

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?

– Valtuustoinfoissa, valtuustoryhmissä käydään keskustelua ja tietenkin esityslistat on luettava huolella. Tarpeen tullen poliittista
keskustelua. Valtuustossa päätettäviin asioihin on tärkeää vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?

– Olen ollut valtuutettuna pitkään, neljäs kausi on menossa. Verkostoituminen uusiin valtuutettuihin on käynnistynyt mm. lautakunnassa. Parhaiten se tapahtuu työn kautta eli päätettävistä asioista keskustellen. Olen huono verkottuja, jos sillä tarkoitetaan
tuopillisella istumista vapaa-aikana. Mielummin painelen yksin metsään

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?

– Soteuudistuksen toteuduttua soterahoituskin on eriytynyt kunnasta ja Lahdessa on toteutettu radikaali hallinnon ja toimintojen uudistus muutosohjelman kanssa, jossa on synkronisoitu toiminnot uutta todellisuutta vastaaviksi. Palvelut pelaavat ja talous on tasapainossa.

Petri Görman

Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa

Kuva: Nuorimmat lapset ottivat vieraat pihalla vastaan Suomen, suomenruotsalaisten ja Ruotsin pienoislipuin. Kuvassa myös Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.


Lahden ruotsinkielinen koulu ja suomenruotsalainen monitoimitalo Svenska Gården Anttilanmäellä saivat keskiviikkona peräti kaksi ministerivierasta kerralla, kun ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi ruotsalaiskollegansa Anna Hallbergin tutustumaan kouluun.

Päiväkoti- ja eskarilapset ottivat vieraat vastaan pihalla sinivalkoisin Suomen, punakeltaisin suomenruotsalaisten ja sinikeltaisin Ruotsin pienoislipuin. Vierailun emännöi virkavapaalla oleva Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.
Tunnin kestäneen vierailun aikana Hallberg ja Skinnari kävivät tervehtimässä oppilaita. 1–2-luokkalaiset lauloivat vieraille, 3–4-luokkalaiset kertoivat koulustaan, ja 5–6-luokkalaiset olivat innolla mukana paneelikeskustelussa Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä. Vierailun päätteeksi Luckan Lahtis tarjosi vieraille seurueineen kahvit.

Svenska Gården tarjoaa Koulu tarjoaa opetusta Lahden ja lähikuntien ruotsinkieliselle lapsille. Alakoululaisia ja esikoululaisia on noin 100, päiväkoti-ikäisiä noin 60. Svenska Gården i Lahtis -hanke ja sen taustayhteisö palkittiin arkkitehtuuripalkinnolla vuonna 2019 yli satavuotiaan koulun kunnostamisesta ja sen ympäristön kehittämisestä.
– Aloite vierailuun tuli ministeri Skinnarilta. Hän otti kevätpuolella yhteyden. Hän oli silloin käymässä Ruotsissa ja istui palaverissa Ruotsin ulkomaankauppaministerin kanssa. Hän laittoi minulle tekstarin, että heillä on ajatus, että haluaisivat vierailla Lahdessa ja tulla käymään Svenska Gårdenissa. Vastasin, että tervetuloa, Karin Ihalainen kertoi Omalähiölle.

Hän arvioi korkean tason vierailun osoittavan, että on tärkeää että Lahdessa on ruotsinkielinen koulu. Hän arvioi, että Suomen kouluilla on oppimista Ruotsista, vaikkakin tällä hetkellä ruotsalaiset hakevat nykyään oppia Suomesta.
– Meillä on aina opittavaa toisiltamme. Olen kokenut, kun olen ollut mukana pohjoismaisissa kuvioissa, että jotain aina voi oppia muualta ja tuoda sitten mukanaan.

Karin Ihalainen arvioi ruotsinkielisen koulun olevan aika arvostetun Lahdessa.
– Jotain tapahtui, kun me saimme tämän paikan. Paikka on hyvä, hieno alue, vanha ja terve rakennus, päiväkotiosahan on ihan uusi. Oppilasmäärä lähti kasvuun, vaikka onhan tämä kasvanut koko ajan. Kun aloitimme 2006, meillä oli seitsemän oppilasta ja yksi opettaja. Tällä hetkellä koulussa on 145 oppilasta ja päiväkodissa 70. Se on pieni yksikkö, mutta ruotsinkielissä piireissä aika merkittävä.

Lahdessa ei vielä saa ruotsinkielistä lukio-opetusta. Suurin osa oppilaista on siirtynyt suomenkieliseen lukioon yhdeksännen luokan jälkeen.

Arto Kantola

Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys täyttää 70 vuotta ensi keväänä. Sen vuoksi yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat päättäneet, että alueen menneisyydestä kirjoitetaan historiateos. Sitä varten kerätään kuvia ja tarinoita Nikkilän historiasta lokakuun loppuun mennessä. Myös yhdistyksen toimintakertomuksista on tarkoitus tehdä nostoja kirjaan.

– Nyt on tarkoitus kirjoittaa historiikki, johon sisältyy nikkiläläisten ihmisten ja perheiden tarinoita sekä katkelmia toimintakertomuksista. Toivomme, että saamme myös erilaista kuvamateriaalia käyttöömme Nikkilän alueelta, puheenjohtaja Peltokukka toteaa.

Puheenjohtaja toivoo, että nikkiläläiset innostuvat muistelemaan menneitä ja he innostuvat myös kirjoittamaan elämänmakuisia tarinoita kotiseudultaan.

– Keräämme kuvia ja ihmisten omakohtaisia muistoja talteen. Yksittäinen mukava tapahtuma voi olla myös sellainen. Toivomme, että tekstit ovat noin 5000 merkkiä pitkiä, jotta mahdollisimman moni pääsee muistelemaan Nikkilän menneisyyttä kirjassa.

Puheenjohtaja Peltokukka on jo kolmannen polven nikkiläläinen ja hänelle on sydämenasia saada asuinalueen historia kirjaksi.
– Isoisäni muutti Nikkilään jo vuonna 1920.

Kirja julkaistaan Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen vuosijuhlassa ja se on suunnitelmissa järjestää uudessa Lähteen monitoimitalossa.
– Haluamme, että vuosijuhla on niin sanottu perhejuhla, jossa kaikki alueen pienimmätkin lapset ovat mukana.

Vuosikymmenet ovat muuttaneet asuinaluetta paljon

Nikkilän asuinalue on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. Vielä 1950-luvulla alueen eteläosa oli pääosin peltomaisemaa. Asuinalueelle rakennettiin sodan jälkeen paljon rintamamiestaloja isoille tonteille.
– Useiden talojen pihassa oli isot perunapellot ja aika moni kasvatti pihallaan myös possuja, jotka sitten syötiin jouluna.

Toinen muuttoaalto Nikkilään ajoittui 1970-luvulle.
– Silloin tontit puolitettiin useiden vanhojen talojen kohdalla. Sen vuoksi Nikkilässä ovat useassa paikassa vierekkäin rintamamiestalo ja uusi omakotitalo.

Yhdessä lahtelaisessa historiakirjassa mainitaan, että Nikkilä oli rakennettu valmiiksi jo 1970-luvulla.
– Tällä hetkellä Nikkilään kaavoitetaan kuitenkin useita uusia tontteja. Ihmiset haluavat asua rauhallisessa Etelä-Lahdessa.

Opastettuja kierroksia Pussinperän raitilla

Puheenjohtaja Peltokukka on vetänyt jo tämän kesän aikana Pussinperän kierroksia Nikkilässä. Näillä kierroksilla Peltokukka kertoo tarinoita Nikkilän historiasta, joita hän on kuullut isältään. Näitä paikalliskierroksia on tarkoitus järjestää myös kesällä 2022.
– Lohkokallion- ja Metsä-Pekkalantieltä ei päässyt enää eteenpäin selittää Peltokukka Pussinperä-nimeä

Tälle reitille valmistui ensimmäinen tie Nikkilään.
– Tämä reitti lähtee liikkeelle entisen Nikkilän kartanon kohdalta.

Nikkilän jo purettu kartano oli nykyisen Kespro tukun toisella puolella. Tulipalo tuhosi vain Nikkilän kartanon ylemmän osan.
– Rakennus oli yksikerroksisena asuinkäytössä vielä 1950-luvulla. Kartanon vieressä oli yksi navetta ja latoja. Muistan lapsuudesta, että Nikkilän kartano oli pitkä rakennus.

Petri Görman


Onko sinulla tarina Nikkilästä?

Kirjoita elämänmakuinen ja omakohtainen tarina Nikkilästä ja anna sille julkaisulupa.
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää kirjoituksia ja kuvia Nikkilästä lokakuun loppuun saakka.
Ne julkaistaan ensi vuonna ilmestyvässä historiikissa. Jutun pituus saa olla 5000-6000 merkkiä.
Historiikkia organisoivat hallituksen jäsenet toivovat, että materiaalia lähetettäisiin eri vuosikymmeniltä.
Lähetä kuvat ja jutut osoitteeseen anneli.peltokukka@gmail.com


 

AJANKOHTAISTA -arkisto

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011