Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan

Päijät-Hämeen liiton maakuntavaltuusto valitsi 21.6. maakuntajohtajan virkaan finanssineuvos, kauppatieteiden tohtori Niina Pautola-Molin. Uusi maakuntajohtaja kertoo Omalähiön lukijoille, millaisia kesälomasuunnitelmia hänellä on. Syksyllä hän palaa Brysselistä Lahteen hoitamaan maakuntajohtajan virkaa.

Miksi halusit maakuntajohtajaksi Päijät-Hämeeseen? 
– Haluaisin olla vaikuttamassa ja osallistua oman kotiseudun kehitystyöhön, hyödyntäen samalla aikaisempaa työkokemustani.

Halusitko palata takaisin kotikaupunkiin? 
– Kyllä. Hankimme kodin Lahdesta vuonna 2005 ja vaikka olemme viettäneet ajanjaksoja ulkomailla, niin Lahti on ollut koti, se meidän niin sanottu tukikohta.

Kerro, mitä maakuntajohtaja tekee? 
– Maakuntajohtaja toimii maakunnan liiton johtajana. Maakuntaliitto vastaa edunvalvonnasta ja alueen kehittämistyön koordinaatiosta.

Millainen johtaja olet? 
– Pragmaattinen. Olen työskennellyt pitkään asiantuntijaorganisaatiossa ja koordinoinut eri asiantuntijoiden työtä. Tässä on varmasti yhtäläisyyksiä verrattuna tulevaan työhön Päijät-Hämeen liitossa.

Millä tavalla aiot viedä maakunnan asioita eteenpäin?
– Sinnikkäästi ja tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Mitä olet kertonut Brysselissä oleville työkavereillesi Lahdesta? 
– Lahti on vuoden ympäristökaupunki, ilmastotoimien edelläkävijä ja alueelta löytyy myös maailman puhtainta vettä. Monet yhdistävät Lahden myös Sibeliustaloon ja talviurheiluun. Lahti ympäristöineen tarjoaa jokaiselle jotain. Se on yhdistelmä kaupunki- ja maalaiselämää. Se on paikka, jossa voi opiskella, toimia yrittäjänä, harrastaa urheilua, nauttia taiteesta ja puhtaasta luonnosta.

Mitä kuuluu uuden maakuntajohtajan kesäohjelmaan? 
– Aion levätä, viettää aikaa perheen kanssa, tavata ystäviä, viettää aikaa mökillä, saunoa, uida, lukea kirjoja, sitä perinteistä kesämeininkiä odotan.

Ehditkö lomailla kunnolla ennen uuden työn alkua? 
– Kyllä ehdin lomailla ja loma tulee tarpeeseen. Työskentely EUE:ssa ja EU-asioiden parissa merkitsee käytännössä sitä, että aikataulut tulevat usein annettuina. Eli työt hoidetaan kellonajasta tai päivästä riippumatta. Lisäksi olen hoitanut pitkään talous- ja rahoituskysymyksiä ja usein jonkinlaisissa kriisioloissa, mistä johtuen työtahti on ollut tiivis. Loma on siis paikallaan.

Missä kesätapahtumissa aiot vierailla maakunnan alueella? 
– Eiköhän Päijät-Hämeen menoinfosta löydy lukuisia vaihtoehtoja. Musiikki, teatteri, taide ja urheilutapahtumat, varmasti kaikkia on tarjolla. sitä ennen on päästävä kotimaahan viettämään lomaa.

Kuinka tärkeä asia sinulle on puhdas vesi? 
– Ilman puhdasta vettä ei ole elämää. Brysselissä kotitalousvesi pitää suodattaa ja juomavesi pitää ostaa muovipulloissa. On luksusta, että koti-Suomessa voi juoda vettä suoraan hanasta, tai että laiturilta voi pulahtaa suoraan järveen uimaan, ilman, että tarvitsisi pelätä sairastuvansa.

Mitä kirjoja aiot lukea kesälomasi aikana? 
– En tiedä vielä, mutta tapana on ollut, että menen aina kesäloman alussa kirjakauppaan.

Millaista musiikkia kuuntelet, kun rentoudut? 
– Riippuu mielialasta. Klassista, jazzia, poppia. Sunnuntaiaamuisin tulee usein kuunneltua klassista. Viikolla on tullut kuunneltua esimerkiksi paikallisen NRJ:n tarjoamaa musiikkia. Nuoriso kyllä pitää huolen siitä, että kuuntelemme tasapuolisesti kaiken sortin musiikkia.

Kuvaile millainen on hyvä kesälomapäivä? 
– Kiireetön. Aamut ovat parhaita, kun on vielä ihan hiljaista ja koko päivä on edessäpäin.

Petri Görman

Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.

Iso kesälehtemme Kesälähiö on nyt luettavissa. Jos lehti ei kopsahda luukkuusi, voit hakea lehden noutojakeluteleistämme (Citymarket Laune, Prisma Laune, K-Market Hyppyri, S-Market Hennala ja Kauppahalli, tori) tai lukea lehden näköislehtenä netissä.

Omalähiön toimitus lähtee nyt hyvin ansaitulle 4 viikon kesälomalleen. Palaamme taas sorvin ääreen 2.8. ja seuraava Omalähiö ilmestyy perjantaina 6. elokuuta!

Hyvää Kesää!

Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä

kuva: Patomäen jalkapallokentät otetaan käyttöön kesäkaudeksi 2022. – Isompi jalkapallokenttä valmistuu hieman myöhemmin, projektipäällikkö Jari Volanen kertoo.


Lahtelaiset jalkapallojuniorit pääsevät Patomäen kentälle harjoittelemaan jo ensi kesänä. Parhaillaan alueella tehdään viimeisiä maastomuotoiluja ja nurmen kylvöt aloitetaan heinäkuun aikana. Alueen eteläosan neljä pienempää kenttää otetaan käyttöön jo seuraavana keväänä, mutta isomman jalkapallokentän käyttöönotto tapahtuu hieman myöhemmin.
– Patomäen kenttä on viimeinen iso aluekokonaisuus kehätieprojektissa. Sinne on siirretty suurin osa maanrakennuskalustoa loppukesän ajaksi, Waltari-allianssin projektipäällikkö Jari Volanen kertoo.

Projektipäällikkö Volasen mukaan Patomäentien varteen on rakennettu isompi parkkipaikka, joka mahdollistaa turvallisemman saattoliikenteen alueelle.
– Sen lisäksi alueen vanha parkkipaikka kunnostetaan ja sitä levennetään hieman.

Ison jalkapallokentän viereisiin maavalleihin tehdään maamuotoilua molemmin puolin, jotta rakennettavilla tasanteilla olisi mahdollisuus seurata jalkapalloa hieman kenttätasoa korkeammalta.
– Patomäen kenttä soveltuu myös erilaisille harrastetoiminnoille, eikä se on ole vain jalkapalloväen käytössä.

Ruohokentillä halutaan pelata

Waltari-allianssissa toivotaan, että heinäkuu ei ole sateinen, koska silloin projektin aikataulu saattaisi ottaa takapakkia.
– Jalkapallokenttien nurmien kylvötyöt on tarkoitus aloittaa heinäkuussa. Puut ja pensaat istutetaan alueelle myöhemmin syksyllä.

Projektipäällikkö kertoo, että mitään isompia rakennelmia ei ole tulossa kenttäalueelle.
– Maanmuokkauksen avulla kentät on rakennettu niin, että aitauksiakaan ei ole alueelle tulossa.

Uudistetun kentän myötä junioreiden harjoitusmahdollisuudet paranevat Lahdessa huomattavasti.
– Isoja junioriturnauksia voi toteuttaa Patomäen kentällä nyt jouhevasti, kun alue on rakennettu uusien ohjeistusten mukaisesti. Paikoitustilaa on nyt myös enemmän ja alue on paremmin hallittavissa kokonaisuutena.

Volanen on tyytyväinen siitä, että hän on saanut tuoda jalkapalloharrastajan vanhempana omaan työhönsä myös paikallisten jalkapallojoukkueiden ajatuksia, kehitysideoita ja mielipiteitä mukaan.
– Kaikkia ideoita ei voi aina toteuttaa, mutta olemme kuunnelleet suunnittelutyössä paikallisten ihmisten mielipiteitä paljon.

Petri Görman

Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja


Sosialidemokraattisella puolueella on myös kuntavaalien jälkeen kaupunginvaltuutettuja eniten Lahdessa. Heillä on uudessa kaupunginvaltuustossa 16 edustajaa. Toiseksi suurimmalla ryhmällä Kokoomuksella on 13 edustajaa. Kolmanneksi suurimmalla puolueella perussuomalaisilla on 10 kaupunginvaltuutettua. Pro Lahti kasvatti kaupunginvaltuutettujensa määrää kolmella ja heillä on nyt viisi edustajaa. Aikaisemmin sosialidemokraateilla ja kokoomuslaisilla on ollut määräenemmistö kaupunginvaltuustossa, mutta nyt heillä on yhteensä 29 kaupunginvaltuutettua 59:stä.

– Menetimme valtuuspaikkoja ja siihen ei voi olla tyytyväinen, mutta demareiden vaalitulos oli hyvä, jos sitä vertaa muihin isoihin kaupunkeihin Suomessa, valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo.

Komu on tyytyväinen, että demarit ovat edelleen valtuuston suurin puolue.
– Matala äänestysprosentti näkyi kyllä meidän kannatuksessamme.

Sosialidemokraatit toivovat Komun mukaan, että kaikki puolueet kertovat etukäteen, millä tavalla kaupunkia voidaan lähitulevaisuudessa kehittää.
– Pitää olla ratkaisuja, ei vain vastustamista. Valtuustosopimukseen pääseminen mahdollisimman laajalla porukalla on tärkeää.

Kokoomuksen Toni Putula on tyytyväinen vaalitulokseen, koska puolue on Päijät-Hämeessä suurin puolue.
– Siitä olen myös iloinen, että meillä on paljon uusia luottamushenkilöitä nyt valtuustossa.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Putulan mukaan Lahden osalta vasemmistopuolueiden romahdus ja blokin murtuminen kertoo siitä, että äänestäjät eivät ole olleet tyytyväisiä.
– Kokoomus tarjoaa järkeviä ja vastuullisia ratkaisuja kuntalaisten helppoon arkeen, samalla kun taloudesta pidetään huolta.

Kokoomuslaiset haluavat, että tulevalla vaalikaudella yhteistyön laatu tulee olla parempaa.
– Lahdessa on katsottava eteenpäin. Yhteistyökykyinen ote pitää olla kaikkien ryhmien välillä, jotta asioita voidaan viedä päätöksenteosta toteutukseen sujuvammin.

Perussuomalaisille ja Pro Lahti -ryhmälle tuplasti enemmän valtuutettuja

– Tuplasimme valtuutettujen määrän Lahdessa viidestä kymmeneen ja valtakunnallisesti lisäsimme valtuutettujemme määrää lähes kuudellasadalla. Tietysti tavoitteet olivat hieman korkeammalla, mutta tulokseen olemme tyytyväisiä, kansanedustaja ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Rami Lehto kertoo.

Valtuustopaikkojen kaksinkertaistaminen on osoitus Lehdon mukaan siitä, että perussuomalaiset ovat olleet lahtelaisten asialla.

Pro -Lahti -ryhmän Kalle Aaltosen mukaan kuntavaalitulos oli heidän ryhmänsä osalta erinomainen.
– Ylitimme odotukset selvästi. Yli kahdeksan vuotta kestänyt pitkäjänteinen ja tinkimätön työ tuotti nyt hyvän tuloksen. Lisäksi meillä oli loistava porukka hyviä ehdokkaita.

Aaltonen toivoo, että ensimmäiseksi uusi kaupunginvaltuusto loisi reilun toimintakulttuurin luottamuspaikkajaon suhteen.
– Olisi hyvä, että Lahdessa noudatettaisiin ensimmäistä kertaa koskaan vaalitulosta luottamuspaikkajaossa sekä kunnioitetaan äänestäjien tahtoa.

Kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto menettivät valtuutettuja

– Tavoittelimme enemmän, mutta sukupolvenvaihdos maksoi meille paikan tai kaksi. Olemme nyt kaupunginvaltuuston aktiivisin ja osaavin sekä nuorin ryhmä, kaupunginvaltuutettu (vas.) Elisa Lientola toteaa.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan mukaan vasemmistoliitto nousee entistä vahvempana puolustamaan jokaisen lahtelaisen oikeutta hyvää elämään.
– Pahoin pelkään, että Lahdessa eriarvoisuus kasvaa ja ympäristöpolitiikkaa jumittaa lähitulevaisuudessa. Ehkä myös keskustelukulttuuri kovenee?

Vasemmistoliitto aikoo rakentaa tulevalla valtuustokaudella yhteistyötä ja olla luomassa hyvää keskustelukulttuuria valtuustosalissa eri ryhmien välillä.
– Puolustamme aina pienempää ihmistä ja kuntalaisten palveluja, kuten olemme myös aikaisemmin tehneet.

Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Sonja Falk sanoo suoraan, että heidän ryhmänsä ei onnistunut tavoitteissa, jotka olivat näihin kuntavaaleihin asetettu.
– Tavoittelimme lisäpaikkaa, mutta sen sijaan erittäin niukasti menetimme yhden paikan, mikä tietysti vaikeuttaa vaikuttamista lahtelaisten paremman arjen puolesta.

Falkin mukaan ehdokaslista oli vahva, mutta lahtelaiset arvostivat nyt vaaleissa muita teemoja enemmän kuin esille nostamiamme arjen hyvinvoinnin ja vastuullisen taloudenhoidon teemoja.
– Vaalitulos on sinänsä historiallinen, että sosiaalidemokraatit ja kokoomus eivät enää yhdessä muodosta valtuuston enemmistöä, eli niin sanotut keskiryhmät ovat kasvaneet valtuustossa niitä suuremmaksi poliittiseksi voimaksi. Se tarkoittaa aiempaa suurempaa tarvetta yhteistyön rakentamiselle, avoimelle keskustelulle sekä oikeudenmukaisemmalle neuvottelulle.
– Valtuuston ja sen alaisten toimielinten toimintakyky vaatii hyvää ja tasapuolista johtamista, jossa kukaan ei joudu tai ketään ei ajeta paitsioon.

Nyt on peiliin katsomisen aika

– Kannatuksemme laski näissä vaaleissa niin Lahdessa kuin valtakunnallisesti. Viisi valtuustopaikkaa oli meille torjuntavoitto ja edellisiin vaalituloksiin verrattuna olemme vakiinnuttaneet asemamme lahtelaisessa päätöksenteossa. Valtuustoryhmämme myös uudistui hieman, kun saimme kaksi uutta valtuutettua, kaupunginvaltuutettu Riina Puusaari (vihr.) toteaa.

Erityisen surullisena Puusaari pitää kuitenkin historiallisen alhaista äänestysprosenttia, joka oli Lahdessa vain 51 prosenttia.
– On selvää, että kaikkien puoluerajoista riippumatta tulee katsoa peiliin ja pohtia miksi näin kävi ja mitä voimme asialle jatkossa tehdä.

Vihreät lähtevät syksyllä rakentamaan sekä uutta strategiaa että talousarviota yhteistyössä kaikkien ryhmien kesken.
– Vaalituloksen myötä SDP:llä ja Kokoomuksella ei ole enää enemmistöä valtuustossa, joten toivon, että nyt vihdoin saamme murrettua kauan vallalla olleen epädemokraattisen luottamuspaikkajaon. Vihreät on jo useamman kauden ajanut niin sanottua korimallia paikkajaossa, mutta se ei ole kahdelle suurimmalle puolueelle kelvannut. Toivon, että nyt pääsisimme neuvotteluissa sellaiseen ratkaisuun, jossa paikat jaetaan vaalituloksen mukaisesti.

Petri Görman

*Keskustan edustajaa ei juttua varten tavoitettu.*


Aaltonen, Lehto ja Kari myös Etelä-Lahden ääniharavat

Pro Lahti-ryhmän Kalle Aaltonen, perussuomalaisten Rami Lehto ja Sdp:n Mika Kari olivat viime sunnuntaina käytyjen kuntavaalien ääniharavat Etelä-Lahdessa. Samat nimet löytyivät myös koko Lahden ääniharavien TOP 3:stä. Yli tuhat ääntä keräsivät näiden kolmen edellämainitun lisäksi myös kokoomuksen Milla Bruneau ja Sdp:n Ville Skinnari.

Näiden kuntavaalien äänikuninkaasta käytiin tiukka kilpailu Rami Lehdon ja Kalle Aaltosen välillä, Lehdon voittaessa niukasti 29 äänellä. Aaltosen hurja äänimäärä tarkoitti samalla sitä, että Pro Lahti kasvatti valtuustopaikkojensa määrää kolmella ollen vaalien toinen voittaja. Vaalien isoin voittaja Lahdessa oli perussuomalaiset, joka kasvatti valtuustoryhmäänsä viidellä paikalla. Tosin muutama valtuutettu oli jo aikaisemmin loikannut kokoomuksesta perussuomalaisiin, joten käytännössä valtuustoryhmä kasvoi kolmella paikalla.

Vihervasemmisto menetti näissä vaaleissa peräti yhdeksän paikkaa, joten vaikuttaa siltä, että äänestäjät todellakin halusivat muutosta kuntapolitiikan suuntaan. Mitään massiivista suunnanmuutosta tuskin on odotettavissa, sillä Lahden kaksi suurinta puoluetta ovat edelleen perinteisesti demarit ja kokoomus, perussuomalaisten noustua nyt selkeästi kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi.

Vaalien ehdottomasti suurin pettymys oli alhainen äänestysprosentti. Oliko syy sitten koronassa, vaalien siirtämisessä kesään vai missä, mutta koko kaupungin äänestysprosentti kipusi vain niukasti yli 50 prosentin eli käytännössä vaalien suurin voittaja oli tälläkin kertaa nukkuvien puolue. Vilkkainta äänestys oli Renkomäessä ja Launeella, joissa yllettiin noin 55-56% äänestysintoon. Alhaisin äänestysprosentti löytyi tälläkin kertaa Liipolasta, jossa äänestäneitä oli vaivaiset 38,6%

Listasimme eteläisen Lahden kolme suurinta ääniharavaa äänestyspaikoittain. Yllämainitun kolmikon lisäksi on syytä huomioida Renkomäessä peräti toiseksi yltänyt Susanna Norja (kok.)

Etelä-Lahdessa puolueista ykkönen oli SDP, sillä se oli suurin puolue kuudessa Etelä-Lahden äänestyspaikassa, kokoomuksen napatessa Renkomäen ykkössijan. Perussuomalaiset haastoivat kokoomuksen monessa äänestyspaikassa ja ottivatkin kakkosijat Kerinkalliolla, Launeella ja Hennalassa.

Asemantausta
Äänestysprosentti 51,7%
Aaltonen Kalle Pro Lahti 61
Kari Mika, SDP 45
Mäkynen Maria, SDP 37

Hennala
Äänestysprosentti 51,2%
Lehto Rami, PS 93
Kari Mika, SDP 71
Skinnari Ville, SDP 65

Kerinkallio
Äänestysprosentti 51,1%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 47
Kari Mika, SDP 40
Lehto Rami, PS 38

Laune
Äänestysprosentti 55,4%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 61
Lehto Rami, PS 54
Kari Mika, SDP 43
Skinnari Ville SDP 43

Liipola
Äänestysprosentti 38,6%
Lehto Rami, PS 72
Kari Mika, SDP 60
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 58

Nikkilä
Äänestysprosentti 52,5%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 49
Lehto Rami, PS 49
Skinnari Ville SDP 36

Renkomäki
Äänestysprosentti 56,7%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 62
Norja Susanna, Kok 49
Lehto Rami, PS 41

 

Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti yhden äänen enemmistöllä maaliskuun lopussa, että se ei toteuta alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä Päijät-Hämeen alueella. Nuorten maksuton ehkäisy on tuottanut hyviä tuloksia eri puolilla Suomea ja tästä asiasta on jo olemassa tutkimustuloksia. Omalähiö kysyi, mitä mieltä paikalliset kuntavaalieh-dokkaat ovat nuorten maksuttomasta ehkäisystä.

– Rehellisesti sanoen perheen naiset muuttivat mielipiteeni tässä asiassa. Ehkäisypillerit vaikuttavat nuorilla tytöillä ehkäisyn lisäksi myös hormonitasa-painoon.

Kuntavaaliehdokas Hannu Mänty (kok.) ymmärsi perheen naisten kanssa käydyn kehityskeskustelun perusteella, että kaikilla nuorilla ei ole kuitenkaan varaa ehkäisyyn.
– Se ei saa olla missään nimessä rahasta kiinni. Nuorille naisille on mahdollistettava ehkäisy yhteiskunnan varoista.

Yhteisen näkemyksen löytäminen tämänkin asian yhteydessä on Männyn mukaan ollut paikallisesti vaikeaa.
-Päätöskulttuuria on pakko parantaa Lahden alueella. Nuorten asioiden kohdalla on pakko löytää yhteinen näkemys.

Kaupunginvaltuutettu Minna Lampinen (sd.) toivoo, että alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy toteutuu Lahden alueella mahdollisimman nopeasti.
– Tästä asiasta on jo olemassa tutkimustuloksia. Vantaalla entisessä kotikaupungissa maksuton ehkäisy on ollut onnistunut uudistus.

Maksuton ehkäisy on Lampisen mielestä tasa-arvokysymys.
– Tärkeintä on ehkäistä ennakolta ongelmia, eikä laastaroida asioita myöhemmin. Abortit ja siitä johtuvat mielenterveyteen liittyvät ongelmat voidaan ehkäistä pienillä yhteiskunnan sijoituksilla. maksuton ehkäisy on myös inhimillinen kysymys.

Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus ehkäisyyn.
– Ihmisen omalla vastuulla perustellaan sitä, että jokaisen pitäisi hoitaa ehkäisy itse. Nuoret harrastavat seksiä kaikesta huolimatta ja siksi heille olisi hyvä suunnata näitä palveluita.

Kaikilla ei ole varaa ehkäisyyn

Pro Lahti -ryhmän kuntavaaliehdokas Risto Isohanni kertoo, että hänen nuoruudessaan ehkäisyasiat hoidettiin itse.
-Ymmärrän kuitenkin, että maailma ja yhteiskunta on muuttunut. Nuorten maksuton ehkäisy ei ole liian suuri kuluerä yhteiskunnalle. Ei-toivotut raskaudet vähenevät ja muut asiaan liittyvät ongelmat eivät aiheuta yhteiskunnalle kustannuksia.

Kaikilla ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitä opiskelujen tai työttömyyden vuoksi.
– Sen vuoksi kannatan nuorille suunnattua maksutonta ehkäisyä.

Halvemmaksi se yhteiskunnalle tulee, kun ennalta ehkäistään ei-toivottuja raskauksia.
– Nuorten asioita tulee hoitaa tulevaisuudessa Lahdessa paljon paremmin.

Asukkaiden Lahti Ryhmän Seppo Korhosen mukaan nuorten ehkäisy ei saa olla rahasta kiinni.
– Monella vähävaraisella nuorella ei ole rahaa ja siksi yhteiskunnan tulee tulla tässä asiassa vastaan. Sen suuremmasta kustannuksesta ei ole kysymys kuin 150 000 eurosta Päijät-Hämeen alueella.

Korhonen muistuttaa, että päätöksen kumoutumisesta lahtelaispoliitikkojen syyttävä sormi osoittaa muiden kuntien suuntaan.
– Lahtelaiset kuitenkin itse runttasivat uuden yhtymän perussopimuksen, joka on järkevän päätöksenteos esteenä.

Kokenut kuntapoliitikko kannattaa alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä.
– Näen kuitenkin asialle haitaksi sen, että siitä on tehty vaaliase, vaikka heistä monet ovat kaupunginvaltuutettuina itse siirtäneet järjestämisvastuun yhtymälle ja jumittaneet sen päätöksenteon epädemokraattisella perussopimuksella.

Vantaan kokemusten perusteella ei toivotut raskaudet ovat vähentyneet merkittävästi
– Tämä ratkaisu edistäisi kiistatta seksuaalista terveyttä sekä tasa-arvoa ehkäisyn saatavuudessa ja ehkäisee myös sukupuolitauteja.

Rahasta se ei ole kiinni

– Muiden kaupunkien kokemukset osoittavat, että maksuttoman ehkäisyn malli säästää. Rahasta se ei ole kiinni, kaupunginvaltuutettu Elisa Lientola (vas.) toteaa.

Perheen perustamisen ei tule Lientolan mukaan tapahtua vahingossa väärässä elämän tilanteessa, vaan vapaaehtoisesti kun vastuun todella pystyy kantamaan.
– Maksuton ehkäisy vähentää seksitauteja ja ei-toivottuja raskauksia merkittävästi. Molemmilla on seurauksia niin terveydelle, mielenterveydelle kuin taloudellekin.

Investoini nuorten hyvinvointiin ja terveyteen kannattaa.
– Kun nuorena oppii ehkäisyn ja saa asiallista neuvontaa seksuaaliterveyteen, niin se osataan myöhemminkin. Päijät-Hämeen raskaudenkeskeytys- sekä suojaamattoman seksin tilastoissa on todella parantamisen varaa.
– Moralisointi ei tilannetta kohenna. Siksi myös THL, Väestöliitto sekä STM ovat mallia vuosia suositelleet.

Kaupunginvaltuutettu Markku Karjula (kesk.) sanoo, että elämässä on paljon asioita joita haluaisi tehdä, mutta siihen ei välttämättä ole varaa.
– Hyvinvointiyhtymä tarjoaa jo nyt maksutonta ehkäisyä vähävaraisille.

Karjula ei kannata maksutonta ehkäisyä.
– Katson asiaa uskonnollisen viitekehyksen läpi. Maksuttomuus ei poista elämänhallinnan ongelmia. Nuoret tarvitsevat tukea ja valistusta. Haluan kannustaa nuoria vastuullisuuteen ja vastuun ottamiseen niin itsestään kuin lähimmäisistään.

Kuntavaaliehdokas Iida Tikka (kd.) sanoo, että Lahdessa on ollut pitkään hyvä tilanne ehkäisyasioissa.
– Varattomien nuorten on ollut mahdollista saada maksuton ehkäisy jo pitkään Lahdessa. Samalla linjalla tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa.

Vähävaraisille ja muulla tavalla haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tulee saada maksuttomat ehkäisypalvelut, mutta työikäisten tulee hoitaa nämä asiat omalla kustannuksellaan.
– Rahasta ei saa olla ehkäisy kiinni.

Nuorille tulisi tiedottaa ehkäisyasioista paremmin.
– Myös koululaisille sekä nuorille suunnattuun seksuaalikasvatukseen kiinnittäisin huomiota.

Joku omavastuu tulisi olla

– Ehkäisyn ei pitäisi olla täysin rahasta kiinni ja suomalainen yhteiskunta on valistuksessa varmasti tässäkin jo yksi edelläkävijä. Joku omavastuu tulisi ehkä tässäkin olla, tai ikärajaa maksuttomuudelle voitaisiin laskea ainakin 20 ikävuoteen, kaupunginvaltuutettu Martti Mäkelä (ps.) sanoo.

– Maksuttomuuden sijaan etsisin kohtuullista omavastuuosuutta palvelulle. Oma luotto nykynuorisoon on vahva ja ajat ovat toiset kuin ennen. Luotan nuorisoon nyt ja tulevaisuudessa tässäkin asiassa. Kuuluuko ehkäisyasiat yhteiskunnan maksettavaksi, jos valistustyötä tehdään muutenkin hyvin.

Kaupunginvaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.) toteaa, että maksuton ehkäisy ei tutkitusti ainakaan lisää yhteiskunnan kustannuksia. Lisäksi on paljon välillisiä kustannuksia, joita ei-toivotuista raskauksista mahdollisesti syntyy, mitä ei ole laskettu mukaan.
– Joissakin elämäntilanteissa, kun jaksaminen tai kantokyky ei vanhemmilla riitä, niin ei-toivotut raskaudet voivat jäädä keskeyttämättä. Inhimilliselle kärsimykselle ei lasketa koskaan hintalappua.

Kaupunginvaltuutettu on ollut alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn puolesta puhuja jo vuosien ajan.
– Seksuaaliterveys paranee, kun saadaan nuoret ehkäisyneuvonnan piiriin. Aborttien määrä laskee ja psyykkinen kuormitus vähenee tämän kautta. Opetetaan nuoria kantamaan vastuuta omasta ja toisen seksuaaliterveydestä ja tarjotaan siihen välineet. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy, kun nyt usein naisen maksama ehkäisy tarjotaan.

– Kaikille alle 25-vuotiaille maksuttomasta ehkäisystä ei tule tarveharkintaisen ehkäisyn luomaa köyhyyden leimaa. Sukupuolitautien määrä vähenee ja se myös turvaa nuorten hedelmällisyyttä.

Petri Görman

Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä


Suomen Kansallisarkisto julkaisi Hennalan kasarmialueen arkistoselvityksen, jonka tulokset avaavat alueen tapahtumia Suomen sisällissodan historiasta.

Selvityksen mukaan Hennalan vankileirillä menehtyi heinäkuun 1918 ja marraskuun 1919 välillä 1167 vankia. Tämän lisäksi Lahden joukkoteloituksissa surmattiin 745 vankia, joista 202 oli nuoria naisia.
– Arkistotutkimus tarkensi vanhempia tutkimuksia ja sen vuoksi uhrimäärä kasvoi hieman. Myös suurempia uhrimääriä on esitetty, Kansallisarkiston tutkija Ilkka Jokipii kertoo.

Jokipiin mukaan Hennalan vankileillä ei ole välttämättä tuhottu kuulustelupöytäkirjoja tai vankikortteja, koska aineistoa on olemassa kuitenkin paljon.
– Aineisto on osittain epätarkkaa ja huonoa. Saattaa olla, että kiireessä ei ole ehditty kirjoittamaan kaikkia asiapapereita vaaditulla tavalla.

Kuulustelut suoritettiin vankileirillä pääsääntöisesti suullisesti.
– Päätökset tehtiin välittömästi ja teloitukset toteutettiin samalla. Hennalan vankileirin ensimmäisinä päivinä naisia ammuttiin paljon. Heistä on jäänyt jäljelle vain epämääräisiä kuulustelupöytäkirjoja ja vankikortteja.

Naisia teloitettiin enemmän

Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokantaan on nyt täsmennetty Hennalan vankileirillä surmattujen naisten määrä.
– Tähän asiaan arkistotutkimus toi uutta tietoa sisällissotamme päättymisen jälkeisistä tapahtumista.

Tutkijan mukaan selvittämättömiä asioita ei enää ole Hennalan vankileirin osalta.
– Vainajien määrä voi muuttua ja uusia vainajien nimiä saattaa tulla yleiseen tietoon, mutta kaikki päälinjat tapahtumista on jo kerrottu.


INFO:
Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta
Suomen sotasurmat 1914–1922 on valtion avulla toteutettu suuri tietokanta, johon on pyritty kokoamaan eri lähteistä ensimmäiseen maailmansotaan, Suomen sisällissotaan ja heimosotiin liittyvät kuolemantapaukset. Tietokanta on Kansallisarkiston palvelimella

 

Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki

kuva: Saunalautta on Harri Kosken ja Leena Malkavaaran yhteinen Iltatähti.


Ex-merimies , nykyisin LVI-huoltopäällikkö Harri Koski aloitti saunalautan suunnittelun kolme vuotta sitten. Ensimmäiset ponttonit hankittiin vuonna 2019. Vuosi sitten toukokuussa alkoi rakennusprojekti, johon upposi rahaa yli budjetin sekä satoja työtunteja.

Koskella ei loppunut usko missään saunalautan rakennusvaiheessa. Muutamia suunnittelumuutoksia tehtiin matkan varrella Leenan kanssa saunalautan sisätiloihin, mutta pelkistettyihin sisustusratkaisuihin rakentaja on tyytyväinen.
– Maanantaina 7.6.2021 saunalautta kuljetettiin Teivaan satamaan ja se koeajettiin samana päivänä.

Koski on tyytyväinen siitä, että saunalautta istui juuri sillä tavalla veteen kuin hän oli suunnitellut.
– Koeajon jälkeen ymmärsin, että saunalautan takaosaan on vielä rakennettava kaksi lisäperäsintä. Sen jälkeen saunalautan ohjaus on hyvällä tasolla.

M/S Iltatähti on tarkoitus ajaa viikonloppuna Vääksyyn, joka on saunalautan kotisatama.
– Suunnitelmissa on, että aluksella seilataan sekä Päijänteellä että Vesijärvellä.

Saunalautan rakentanut Koski on purjehtinut Vesijärvellä ja Päijänteellä yli 20 vuotta purjeveneellä.
– Karisalmen pohjoispuolelle emme aio matkustaa tällä saunalautalla ainakaan tänävuonna.

Vain puolen metrin syväys

– Minulle on tärkeintä se, että saunalautalle voi tulla milloin tahansa ja katsella kaunista järvimaisemaa ikkunasta ulos.
Koski aikoo nauttia avopuolisonsa kanssa ”kesämökillään” saunomisesta sekä ruoanlaitosta, auringosta ja yhteisestä vapaa-ajasta

– Vesi kielellä odotan jo sitä hetkeä, että kattilassa porisevat uudet perunat ja leikkuulaudalta löytyvät sillit.

Sitä ennen saunalauttaa on vielä hieman sisustettava ja tehdä muutamia viimeistelytöitä.
– Saunalautan pinnankorkeus on loistava. Siihen rakentaja on erittäin tyytyväinen.

Merimies Koski kertoo, että perämoottori punaisena saunalauttaa ei koskaan ajeta.
– Matka ei ole pääasia vaan kesäinen hyvä fiilis. Koko rakennusprojekti oli itselleni myös sellainen hyvän mielen projekti.

Petri Görman

Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden

Tapahtumateollisuus ry järjesti kuntavaalitentin lahtelaisille ehdokkaille, jossa keskusteltiin muun muassa paikallisesta matkailusta ja tapahtumatuotannosta. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimi Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt. Lahtelaisista kuntavaaliehdokkaista mukana olivat Elisa Lientola (vas.), Pekka Komu (sd.), Sonja Falk (kd.), Riina Puusaari (vihr.), Markku Karjula (kesk.), Toni Putula (kok.) ja Martti Mäkelä (ps.).

Ehdokkailta kysyttiin, kuinka Lahti erottautuu muista Suomen kaupungeista tapahtumatuotannon kautta.
– Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden. Olemme olleet pitkään talvikisakaupunki, mutta ajat ovat muuttuneet, kaupunginvaltuutettu Markku Karjula totesi.

Kaupunginvaltuutettu Putula muistutti, että Lahti on muuttunut urheilukaupungista kulttuurikaupungiksi.
– Se voi olla, että tuore yliopisto ja sen opiskelijat ovat vaikuttaneet asiaan. Kaupungin äänet ja muut musiikkitapahtumat, kuten Sibelius-festivaali, vaikuttavat siihen, että kaupunki sykkii tapahtumia koko vuoden ympäri.

Kaupunginhallituksen jäsen Falkin mukaan Lahden vahvuus tapahtumatuotannoissa on se, että täällä on pitkä perinne vapaaehtoistyössä.
– Tavalliset lahtelaiset ovat tottuneet olemaan mukana järjestämässä tapahtumia.

Lahtelaisissa tapahtumissa on vasemmistoliiton Elisa Lientolan mukaan hienoa se, että ne ovat ainutlaatuisia.
– Joskus ne ovat todella omintakeisia. Ne voivat olla isoja tai pieniä tapahtumia. Toivoisin, että kaikkea lahtelaista tapahtumatuotantoa leimaisi vastuullisuus ja ympäristökestävyys.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Martti Mäkelä totesi, että Lahti sijaitsee maantieteellisesti sellaisessa kohdassa Suomea, että täällä on mahdollisuus järjestää erilaisia ja monipuolisia tapahtumia.
– Voimme olla vielä parempia tapahtumatuottajia, jos kehitämme niitä alueita, joissa tapahtumia halutaan järjestää.

Sosialidemokraattien Pekka Komun mielestä Lahdessa tehdään avoimesti ja rehellisesti tapahtumia.
– Asiat sujuvat ja hommat toimivat. Tällaisesta tapahtumasta on hyvä esimerkki Finlandiahiihto.

Vihreiden Riina Puusaari muistutti, että Lahdessa järjestetään paljon hyviä ruohonjuuritason tapahtumia.
– Anttilanmäen kyläjuhlat ja Kesannon erilaiset tapahtumat ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joihin jokainen lahtelainen voi tulla vierailemaan.

Kaikki ehdokkaat olivat sitä mieltä, että tapahtumajärjestäjien tulisi saada kaikki lupapalvelut yhden palvelupisteen kautta ja joustavasti. Sillä tavalla Lahti voisi askeleen edellä muita kaupunkeja.

Petri Görman

Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen (sd.) kertoo, että kuluneella vaalikaudella liikuntapaikkastrategiasta on puhuttu.
– Yksi iso ongelma on ollut se, että liikunnasta ja liikuntapaikoista päättävät eri lautakunnat. Jatkossa tarvitaan strategiaa eteenpäin vievää yhteistyötä eri lautakuntien välillä.

Markkasen mielestä Lahteen on tehtävä oma liikuntastrategia, jossa on mukana esimerkiksi terveysliikunta, kilpaurheilu, harrastaminen.
– Sen suunnittelussa on oltava mukana poikkihallinnollinen edustus.

Lautakunnan puheenjohtajan mukaan on perusteltua tietyssä asioissa konsultoida myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
– Tärkeintä on, että tämä työ tehdään paikallisten seurojen ja toimijoiden kanssa sekä myös kaupunkilaisia kuullen.

Liikunnan ja liikuntapaikkastrategian laatiminen selkeyttäisi Markkasen mukaan kaupungin tavoitteita ja tahtotilaa.
– Se voi jopa säästää rahaa ja lisätä kuntalaisten liikkumista sekä hyvinvointia.

Kaupunkilaisten liikuttamiseen on panostettava

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen Markku Karjula (kesk.) muistuttaa myös, että lautakunta ei päätä liikuntapaikkarakentamisesta, vaan päätökset tehdään muualla.
– Lahdessa pitää panostaa nimenomaan terveysliikuntaan ja kaupunkilaisten liikuttamiseen. Huippu-urheilun tukeminen on tärkeää, mutta se ei saa olla ainut prioriteetti.

Karjula mukaan liikuntapaikkoihin panostaminen maksaa varmasti itsensä takaisin.
– Uskon, että Kisapuisto -projekti saadaan alkuun jo ensi syksyn aikana.

Kansanedustaja ja kaupunginhallituksen jäsen Rami Lehto muistuttaa, että Päijät-Hämeessä on ollut yhteinen terveysliikuntastrategia.
– Myös Lahden omassa strategiassa sivutaan tätä asiaa.

Monipuolinen tarjonta kannustaa kaupunkilaisia ja lisää heidän liikkumistaan. Siten voidaan myös ennalta ehkäistä monia terveysongelmia.
– Konsultteja tarvitaan myös liikuntapaikkastrategian suunnitteluun, jos kaupungin oma erityisosaaminen ei siihen riitä. Liikuntapaikkastrategialla voisimme selkeyttää, mitä rakennetaan ja milloin.

Liikuntapaikkojen monipuolisuus on tärkeä asia, kuten myös liikuntapaikkojen kunnossapito.
– Samalla pitäisi huomioida myös harrastajien määrä suhteessa liikuntapaikkojen kustannuksiin.

Liikuntapaikkastrategia ohjaisi rakentamista sekä ylläpitoa

– On mahdotonta sanoa, miksi juuri liikuntapaikkastrategiaa ei ole tehty, vaikka sen olemassaolo olisi hyvä asia. Mielestäni liikuntapaikkastrategian tekeminen ohjaisi rakentamista ja ylläpitoa, helpottaen myös suunnittelua, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok) sanoo.

Rostedtin mukaan riittävä määrä toimivia ja tarkoituksenmukaisia liikuntapaikkoja toimii kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja monien ongelmien ennaltaehkäisyn mahdollistajana.
– Liikuntapaikkastrategia olisi perusteltua rakentaa jo heti alkavan vaalikauden alussa osana kaupungin strategiapäivitystä.

Liikuntapaikkarakentaminen ja hyvät liikuntapaikat ovat Rostedtin mielestä kaupungin imagon ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia.
– Varsinkin matalan kynnyksen liikuntapaikkoja tulee olla riittävästi ja monipuolisina eri kaupunginosissa. Kisapuisto saadaan uudistettuna käyttöön tulevan vaalikauden aikana.

Kristillisdemokraatit ovat Sonja Falkin mukaan ajaneet koko valtuustokauden ajan johtamisjärjestelmäuudistuksen yhteydessä mallia, että liikuntapalveluista vastaava lautakunta voisi linjata liikuntapaikkarakentamista esimerkiksi tekemällä liikuntapaikkastrategian.
– Olemme saaneet tämän tavoitteemme läpi ja muutos on jo tehty hallintosääntöön. Se tulee voimaan 1.8. ja käytäntöön uuden hyvinvoinnin ja vapaa-ajanlautakunnan aloittaessa toimintansa. Hyvinvoinnin ja vapaa-ajanlautakunta laatii jatkossa liikuntapaikkarakentamista ja ‐ylläpitämistä ohjaavan liikuntapaikkasuunnitelman ja se tuodaan kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi.

Kaupunginhallituksen jäsen Falk toivoo, että liikuntapaikkasuunnitelma valmistellaan ja käsitellään asian tärkeyden kannalta riittävällä huolellisuudella.
– On myös otettava huomioon, että liikuntamahdollisuudet ovat hyvät eri puolilla Lahtea.

Falkin mukaan kristillisdemokraatit kannattaa liikuntapaikkastrategiaa.
– Ryhmämme jo vuonna 2017 jättämän aloitteen seurauksena Lahteen tehtiin säilölumesta ensilumenlatu, joka on saanut suuren suosion. Kisapuistoa olemme puskeneet sinnikkäästi eteenpäin ja ajaneet myös tekojäärataa sinne.

Petri Görman

Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään

kuva: Onerva Vartiainen ja Heikki Laine vannovat yhteistyön nimeen kuntapolitiikassa.
– Toisen jäsenkirjan omaavaa henkilöä tulee myös kunnioittaa ja kuunnella hänen mielipiteitään


–  Aloitin valtuustotyön vuonna 1989 ja minua hämmästytti se, kuinka kaupungin virkamiehiä ja jopa raastuvanoikeuden tuomareita valittiin puoluepoliittisin perustein Lahdessa, ex-kaupunginvaltuutettu Onerva Vartiainen (vihr.) kertoo.

Vartiainen muistuttaa, että päätöksentekotilanteessa ei saa myöskään ajatella valtuustoryhmän tai oman puolueen etua.
– Kaikissa päätöksissä pitää ajatella kaupunkilaisten etua ja ja päätökset pitää tehdä pitkän aikavälin perusteella.

Ensimmäisen valtuustokauden ajan Vartiainen vaikutti myös kulttuurilautakunnassa.
– Myös siellä avustuksia jaettiin puoluepoliittisin perustein. Minä pidin sellaisten nuorten ryhmien puolta, jotka olivat poliittisesti sitoutumattomia.

Ympäristöasiat nousivat valtuustoon

Vartiaisen valtuustotyön alkuvuosina kuntapolitiikka ja asioista päättäminen henkilöityi pitkälti kokoomuksen Heino Avikaiseen ja SDP:n Arpo Heinosen yhteistyöhön.
– Se oli hieman erikoista, mutta he olivat herrasmiehiä. Jos halusi, niin heidän luokse pääsi juttelemaan ja esittämään omia ehdotuksia keskustelujen ja päätösten pohjaksi.

Kaupunginvaltuustossa oli sellainen keskustelukulttuuri, että asioista sai keskustella vapaasti ja toisen mielipidettä kunnioitettiin.
– Lahden kaupungin talouden neljännesvuosiraportteja ei jaettu tuolloin kuin isoille valtuustoryhmille. Taistelin asian puolesta ja myöhemmin jokainen ryhmä on saanut ne samaan aikaan.

Heti ensimmäisen valtuustokauden aluksi Vartiainen päätti tehdä aloitteen, että valtuutetuille järjestetään koulutusta ympäristöasioista.
– Pienryhmät tulivat heti mukaan tähän hankkeeseen, mutta demariryhmä Heinosen johdolla lupasi, että ryhmä tulee mukaan vain, jos tekstissä pyydetään kaupunginhallitusta harkitsemaan, millaisessa laajuudessa valtuutetut tarvitsevat ympäristöpoliittista koulutusta.

Kokoomus ei allekirjoittanut Vartiaisen mukaan edes tätä paperia.
– Saimme tämän koulutuksen, koska pyysin sitä vielä tämän jälkeen valtuustosalin puhujapöntöstä kaksi kertaa.

Elämänkokemuksen kautta yhteistyöhön

– Äänenkäyttö valtuustosalissa on koventunut. Aikaisemmin keskusteltiin paljon ja valtuustoseminaareissa pohdittiin asioita yhdessä.

Vartiaisen mielestä, jokaisella kaupunginvaltuutetulla on oikeus esittää oma näkemys kaupunginvaltuustossa.
– Tein edellisen vuosikymmenen alussa sellaisen huomion, että kaikkien kaupunginvaltuutettujen puheenvuoroja ei arvostettu. Jokaisella päättäjällä on aina ideoita, joita voidaan lähteä yhdessä tutkimaan ja viemään eteenpäin

Kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen on ottanut Vartiaisen mukaan jo vuosia sitten esille lahtelaisten huume- ja päihdeongelmat.
– Kaikkien päättäjien olisi pitänyt kuunnella Aaltosen puheenvuoroja tarkemmin. Myöhemmin järjestettiin seminaari, jossa sosiaalipuolen ja poliisin puheenvuorot olivat herättäviä.

Osa kaupunginvaltuutetuista suhtautuu perussuomalaisiin myös vastentahtoisesti.
– Niin ei saa koskaan ajatella, että joku kuuluu johonkin ryhmään. Jokaisessa ryhmässä on hyviä tyyppejä.

Vartiainen sanoo suoraan, että hän inhoaa, että moni kaupunginvaltuutettu turvaa vain omaa selustaa koko kauden ajan, eikä tee rohkeita päätöksiä.
– Kaikki päätöksiä tehtäessä tulee ajatella vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Vartiainen ei ole ollut enää kaupunginvaltuustossa, mutta kuluneet nelivuotiskauden hän on istunut tarkastuslautakunnassa.

Liikuntalautakunnassa yli 30 vuotta

– Pohjoismainen demokratia on hienoa asia. Sen pohjalta olen tehnyt päätöksiä kaupunginvaltuustossa ja eri lautakunnissa. Minä olen saanut hienoja kokemuksia, kun olen osallistunut yhteisten asioiden hoitamiseen omassa kotikaupungissani, ex-kaupunginvaltuutettu Heikki Lainen (kok.) sanoo.

Opetusministeri Ulf Sundqvist halusi, että jokaiseen suomalaiseen peruskouluun pitäisi rakentaa tupakkahuone.
– Minä vastustin tätä ajatusta nuorena liikunnan- ja terveystiedonopettajana ja sen vuoksi lähdin mukaan kuntapolitiikkaan.

Laine asui Liipolassa 1970-luvun alussa ja kansanedustaja Matti Viljanen (kok.) kertoi hänelle, että asiaan voi vaikuttaa vain poliittisesti.
– Sen vuoksi liityin puolueeseen ja huomasin heti, että minut oli valittu Liipolan kansallisseuran puheenjohtajaksi.

Urheilumies Laine istui liikuntalautakunnassa 32 vuotta jäsenenä tai varajäsenenä. Sen lisäksi hän oli yhden valtuustokauden ajan koululautakunnassa 1990-luvun alussa.
– Olin kaupunginvaltuutettu vuosina 1989-1993. Huomasin silloin, että moni kaupunginvaltuutettu pyrki koko ajan johonkin. Minulla oli Tiirismaan koulussa liikunnanopettajan virka ja se riitti minulle.

Laine halusi Lahteen urheilulukion ja sen eteen hän teki paljon työtä vuodesta 1971 vuoteen 1991.
– Istuin myös työryhmissä, jotka suunnittelivat Launeelle kylpylään sekä Perhepuistoa. Myös maauimalan kylpylän viereen oli silloin suunnitelmissamme mukana. Olen vieläkin iloinen siitä, että Launeen perhepuisto toteutettiin, kun Suomessa meni taloudellisesti lujaa.

Kokoomusta ei johda kukaan

– Politiikka on samanlaista kuin 30 vuotta sitten. Päätöksentekokulttuurissa on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan.

Laine muistuttaa, että joka vuosi keskusteltiin 1990-luvulla siitä, että ei oteta lisää lainaa kaupungille.
– Lahdessa on ollut rahaa aina liian vähän.

Kokoomuksen osalta Laine sanoo, että 1990-luvulla puolueella oli vahva johtaja.
– Nyt puoluetta ei johda kukaan Lahdessa.

Poliittinen yhteistyö on ollut Laineen mukaan Lahdessa aina silloin hyvää, kun kokoomuslaiset ja sosialidemokraattiset paikallispoliitikot ovat löytäneet yhteisen sävelen ja ratkaisukeskeiset tavoitteet yhteisten asioiden hoidossa.
– Ei-poliittisten ryhmien mahdollinen menestys kertoo siitä, että ihmiset ovat kyllästyneet vanhoihin puolueisiin. Äänestäjät eivät luota päättäjiin.

Päättyvä vaalikausi on ollut Laineen mielestä todella risainen ja yhteistyö on ollut mahdollisimman vaikeaa ryhmien välillä.
– Kisapuisto pitäisi saadaan vihdoinkin kuntoon, mutta siihenkin tuli taas poliittinen suhmurointi mukaan. Ei tällaista tapahdu missään muualla Suomessa.

Uusille kaupunginvaltuutetuille Laine lähettää sellaisia terveisiä, että kannattaa valmistautua huolellisesti eteen tuleviin asioihin.
– Henkilökemioista riippuu paljon, miten asiat onnistuvat.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011