Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia

Kuva: Projektijohtaja Jannne Wikström Liipolan tunnelin tervajaisissa tervaamassa


Louhintaurakoissa järjestetään silloin perinteisesti tervajaiset, kun urakka on saavuttanut syvimmän kohdan. Liipolan tunnelissa juhlittiin tervajaisia 18.5.

– Tämä projekti on edennyt aikataulun mukaan. Onnistuneen suunnittelun vuoksi olemme jopa hieman edellä aikataulua, Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman sanoi juhlapuheessaan.

Pääjohtajan mukaan tien siirtäminen eteläisemmälle reitille parantaa merkittävästi liiketurvallisuutta ja sen sujuvuuttaa Lahden seudulla.

– Kehätie ohjaa liikenteen pois Hollolan ja Lahden keskusta-alueilta.

Etelä-Lahdessa rakennetaan kaksi tunneliosuutta kehätien vuoksi. Ensimmäinen osuus on Patomäessä ja toinen osuus on Liipolassa.

– Liipolan kalliotunnelin louhiminen alkoi vuosi sitten. Silloin Liipolan graniittiseen maaperään lähdettiin porautumaan kahden tutkimustunnelin kautta.

Pääjohtaja muistutti, että räjäytystyöt ovat ohi kahden kuukauden päästä.

– Meillä on ollut aktiivinen ja avoin tiedotuslinja tässä projektissa. Olemme halunneet kuulla asukkaita jokaisessa rakennusvaiheessa.

Investointi maksaa itsensä takaisin

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi, että vaikka Hollola ja Lahti yhdessä valtion kanssa sijoittaa kehätien paljon, niin hän uskoo investoinnin maksavan itsensä takaisin.
– Kun liikenne siirtyy reilun vuoden päästä kehätielle, niin sen varteen on mahdollista kaavoittaa uusia teollisuusalueita.

Läpiajonliikenne päättyy Lahden kaupunkialueella vuoden 2020 lopussa ja se mahdollistaa kaupunginjohtajan mukaan uudet investoinnit asuntorakentamiseen radanvarteen.

– Uskon ehdottomasti, että hyvien yhteyksien vuoksi Lahteen on tulossa uusia asukkaita ja yrityksiä. Fazerin ksylitolitehdas on tästä hyvä esimerkki.

Haasteellinen kohde

– Olemme tehneet yli 1000 ihmisen kellarissa töitä vuoden. Meidän on ollut pakko elää sovussa liipolalaisten kanssa tämä vaihe, projektijohtaja Janne Wikström viestitti.

Projektijohtajan mukaan Liipolan tunneli ei ole perinteinen kalliotunneli, vaan se koostuu betoni- ja kalliotunneliosista.

– Tunneli alkaa Patomäessä betonitunnelliosuudella. Sen lisäksi Liipolan tunnelin keskiosa on betonia.

Panostajilla on enää muutama viikko tätä räjäytysprojektia jäljellä.

– Räjäytystyöt tunnellissa päättyvät suunnitelmien mukaan kesäkuun loppuun mennessä.


Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
Olavi Lanun veistokset eivät vanhene
Konsta Hietanen viettää kesän teatterissa ja luonnossa – pääroolissa Kivinokan musikaalissa
Päätoimittaja Petri Salomaa 60 vuotta: Tässä iässä ei tarvitse enää todistella mitään
Timo Sandbergin uutuusdekkari Surmasatama sukeltaa Lahden satamaan ja sodanjälkeiseen Suomeen
Launeen seurakunta ei ole vielä linjannut sateenkaariparien vihkimisestä – Uusi pastoraalinen ohje antaa luvan ilman seuraamuksia
Jalkapalloilijat palaavat pian Patomäen pelikentille
Patomäen kakkosalueen nuoret kokoontuivat taas – Haikeutta, muistoja ja naurua yhteisestä nuoruudesta

Eversti ja Tornan tyttäret kantaesitetään Hennalassa
Salinkallion viimeinen luku – Yhteisön sydän puretaan?
Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
ARKISTO