Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta

Lahden kaupunginhallituksen jäsen Marko Lindqvist kertoo, että yksi selkeä ajatus jäi hänelle mieleen Kööpenhaminaan suuntautuneelta työmatkalta.
– Jos ihmisille tarjotaan kaupungissa tapahtumia ja palveluja sekä toimiva joukkoliikenne, niin keskustasta tulee elävä. Se on se oppi, jonka haluamme tuoda Lahteen.


Lahden kaupunginhallitus teki elokuussa opintomatkan Kööpenhaminaan, jossa se tutustui kaupunkisuunnittelun uusiin ratkaisuihin ja kaupunkikeskustojen kehittämiseen. Mukana matkalla oli kaupunginhallituksen jäseniä ja virkamiehiä. Kokoomuksen kaupunginhallituksen jäsen Marko Lindqvist kertoo, että Kööpenhamina on kooltaan aivan eri mittakaavassa kuin Lahti, niin matka antoi kuitenkin uusia ajatuksia myös Lahden tulevaisuuteen.
– Tavoitteena oli nähdä, mitä muissa Pohjoismaissa tapahtuu. Emme saaneet suoraan kopioitavia malleja Lahteen, mutta ajatusmaailma varmasti avartui monella, Lindqvist sanoo.

Vierailun aikana lahtelaiset päättäjät tapasivat kansainvälisesti tunnetun Gehl Architects -toimiston edustajia.
– Sen projektina on ollut muun muassa Kuopion kaupungin torialueen suunnittelu.

Toimisto esitteli hankkeita, joissa painopiste oli ihmisten liikkeiden ja olemassa olevan toiminnan huomioimisessa ennen kuin kaupungeissa aloitettiin rakentamista.
– Heidän keskeinen viestinsä oli, että kaupunkia kannattaa kehittää sinne, missä ihmiset jo liikkuvat.

Pyöräily ja vanhan teollisuusalueen muutos kiinnostivat

Kööpenhaminassa pyöräily on keskeinen osa kaupunkia ja liikennejärjestelmää. Tämä herätti kiinnostusta myös Lahden päättäjissä.
– Joitain käytänteitä voisi hyvin soveltaa myös Lahteen, Lindqvist pohtii.

Kaupunginhallituksen edustajiin teki vaikutuksen myös vanha Carlsbergin tehdasalue, joka on muuntautunut eläväksi asuin- ja tapahtuma-alueeksi aivan keskustan läheisyydessä.
– Minä voisin verrata sitä Lahden Malskin alueeseen ja näen Sopenkorven alueessa samankaltaista potentiaalia. Kööpenhaminassa vanhan ja uuden rakennuskannan dialogi toimii vahvasti.

Lindqvistin mukaan Lahden keskustan kehittäminen on viime vuosina edennyt hitaasti.
– Toriparkin ja Aleksanterinkadun muutosten jälkeen uusia avauksia ei juuri ole nähty. Edellinen valtuustokausi oli sellainen, ettei kaupunkikehitykseen panostettu.

Keskustavisio kuitenkin antaa nyt hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelutyölle.
– Keskustavisiossa on jo kokeiltu laajoja osallistamisen muotoja, kuten asukastyöpajoja, opiskelijoiden projekteja ja asukasiltoja. Mukana on ollut yli tuhat lahtelaista. Myös peruskoululaisia on tarkoitus ottaa mukaan kehittämiseen Minecraft-pelin avulla.

Isoja päätöksiä edessä

Seuraavien kymmenen vuoden aikana Lahdessa on ratkaistavana useita kysymyksiä. Yksi keskeisimmistä on yliopistokampuksen sijainti, jolla voisi olla suuri merkitys keskustan elävöittämisessä.
– Myös Ranta-Kartanon alueelle suunniteltu liikunta- ja uintikeskus sekä keskustelua herättänyt hotellihanke tarvitsevat ratkaisuja. Hotellin mahdollisia sijoituspaikkoja ovat Luhdan kortteli, Ranta-Kartano tai alatorin alue.
Lisäksi Kisapuiston alueen kehittäminen on nousemassa keskusteluun sen läheisen sijainnin vuoksi.
– Kun ihmiset muuttavat työn perässä Lahteen, niin kaupungissa pitää olla erilaisia syitä viihtyä. Uusia asukkaita saadaan houkuteltua laadukkailla liikunta- ja kulttuuripalveluilla kaupunkiin.

Lindqvist painottaa, että keskustasta on tehtävä ympärivuotinen.
– Tällä hetkellä torialue ja keskustan palvelut houkuttelevat lähinnä kesäisin. Keskustan kehittäminen lähtee torista liikkeelle. Jos osaamme tehdä siitä aktiivisen paikan vuoden jokaiselle kuukaudelle, niin ihmiset viettävät keskustassa enemmän aikaa ja käyttävät palveluja muulloinkin kuin kesäaikana.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
Olavi Lanun veistokset eivät vanhene
Konsta Hietanen viettää kesän teatterissa ja luonnossa – pääroolissa Kivinokan musikaalissa
Päätoimittaja Petri Salomaa 60 vuotta: Tässä iässä ei tarvitse enää todistella mitään
Timo Sandbergin uutuusdekkari Surmasatama sukeltaa Lahden satamaan ja sodanjälkeiseen Suomeen
Launeen seurakunta ei ole vielä linjannut sateenkaariparien vihkimisestä – Uusi pastoraalinen ohje antaa luvan ilman seuraamuksia
Jalkapalloilijat palaavat pian Patomäen pelikentille
Patomäen kakkosalueen nuoret kokoontuivat taas – Haikeutta, muistoja ja naurua yhteisestä nuoruudesta

Eversti ja Tornan tyttäret kantaesitetään Hennalassa
Salinkallion viimeinen luku – Yhteisön sydän puretaan?
Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
ARKISTO