Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta

Lahden kaupunginhallituksen jäsen Marko Lindqvist kertoo, että yksi selkeä ajatus jäi hänelle mieleen Kööpenhaminaan suuntautuneelta työmatkalta.
– Jos ihmisille tarjotaan kaupungissa tapahtumia ja palveluja sekä toimiva joukkoliikenne, niin keskustasta tulee elävä. Se on se oppi, jonka haluamme tuoda Lahteen.


Lahden kaupunginhallitus teki elokuussa opintomatkan Kööpenhaminaan, jossa se tutustui kaupunkisuunnittelun uusiin ratkaisuihin ja kaupunkikeskustojen kehittämiseen. Mukana matkalla oli kaupunginhallituksen jäseniä ja virkamiehiä. Kokoomuksen kaupunginhallituksen jäsen Marko Lindqvist kertoo, että Kööpenhamina on kooltaan aivan eri mittakaavassa kuin Lahti, niin matka antoi kuitenkin uusia ajatuksia myös Lahden tulevaisuuteen.
– Tavoitteena oli nähdä, mitä muissa Pohjoismaissa tapahtuu. Emme saaneet suoraan kopioitavia malleja Lahteen, mutta ajatusmaailma varmasti avartui monella, Lindqvist sanoo.

Vierailun aikana lahtelaiset päättäjät tapasivat kansainvälisesti tunnetun Gehl Architects -toimiston edustajia.
– Sen projektina on ollut muun muassa Kuopion kaupungin torialueen suunnittelu.

Toimisto esitteli hankkeita, joissa painopiste oli ihmisten liikkeiden ja olemassa olevan toiminnan huomioimisessa ennen kuin kaupungeissa aloitettiin rakentamista.
– Heidän keskeinen viestinsä oli, että kaupunkia kannattaa kehittää sinne, missä ihmiset jo liikkuvat.

Pyöräily ja vanhan teollisuusalueen muutos kiinnostivat

Kööpenhaminassa pyöräily on keskeinen osa kaupunkia ja liikennejärjestelmää. Tämä herätti kiinnostusta myös Lahden päättäjissä.
– Joitain käytänteitä voisi hyvin soveltaa myös Lahteen, Lindqvist pohtii.

Kaupunginhallituksen edustajiin teki vaikutuksen myös vanha Carlsbergin tehdasalue, joka on muuntautunut eläväksi asuin- ja tapahtuma-alueeksi aivan keskustan läheisyydessä.
– Minä voisin verrata sitä Lahden Malskin alueeseen ja näen Sopenkorven alueessa samankaltaista potentiaalia. Kööpenhaminassa vanhan ja uuden rakennuskannan dialogi toimii vahvasti.

Lindqvistin mukaan Lahden keskustan kehittäminen on viime vuosina edennyt hitaasti.
– Toriparkin ja Aleksanterinkadun muutosten jälkeen uusia avauksia ei juuri ole nähty. Edellinen valtuustokausi oli sellainen, ettei kaupunkikehitykseen panostettu.

Keskustavisio kuitenkin antaa nyt hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelutyölle.
– Keskustavisiossa on jo kokeiltu laajoja osallistamisen muotoja, kuten asukastyöpajoja, opiskelijoiden projekteja ja asukasiltoja. Mukana on ollut yli tuhat lahtelaista. Myös peruskoululaisia on tarkoitus ottaa mukaan kehittämiseen Minecraft-pelin avulla.

Isoja päätöksiä edessä

Seuraavien kymmenen vuoden aikana Lahdessa on ratkaistavana useita kysymyksiä. Yksi keskeisimmistä on yliopistokampuksen sijainti, jolla voisi olla suuri merkitys keskustan elävöittämisessä.
– Myös Ranta-Kartanon alueelle suunniteltu liikunta- ja uintikeskus sekä keskustelua herättänyt hotellihanke tarvitsevat ratkaisuja. Hotellin mahdollisia sijoituspaikkoja ovat Luhdan kortteli, Ranta-Kartano tai alatorin alue.
Lisäksi Kisapuiston alueen kehittäminen on nousemassa keskusteluun sen läheisen sijainnin vuoksi.
– Kun ihmiset muuttavat työn perässä Lahteen, niin kaupungissa pitää olla erilaisia syitä viihtyä. Uusia asukkaita saadaan houkuteltua laadukkailla liikunta- ja kulttuuripalveluilla kaupunkiin.

Lindqvist painottaa, että keskustasta on tehtävä ympärivuotinen.
– Tällä hetkellä torialue ja keskustan palvelut houkuttelevat lähinnä kesäisin. Keskustan kehittäminen lähtee torista liikkeelle. Jos osaamme tehdä siitä aktiivisen paikan vuoden jokaiselle kuukaudelle, niin ihmiset viettävät keskustassa enemmän aikaa ja käyttävät palveluja muulloinkin kuin kesäaikana.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
Uudet lähijunat saapuvat Lahteen loppukesällä – esteettömyys ja matkustusmukavuus paranevat
Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
ARKISTO