Talvella ilvekset voivat liikkua lähellä asutusta, kun rusakot ja kauriit hakeutuvat pihojen tuntumaan lumen ja petopaineen vuoksi.

---

Ilvesten määrä on selvästi lisääntynyt Lahden seudulla viime vuosina. Eniten havaintoja on tehty Hollolan alueella, ja niitä kertyy jatkuvasti lisää riistakameroiden ,näkö- ja jälkihavaintoina. Havaintoja voivat seurata niin viranomaiset kuin riistanhoidon toimijatkin TASSU-järjestelmästä. Suurpetoyhdyshenkilöt tarkastaa ja sitten kirjaa ilmoitetut havainnoit  TASSU-järjestelmään

Lahden seudun ilvestilannetta seuraa tiiviisti Lahden seudun riistanhoitoyhdistys. Yhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Perttola kertoo, että ilveskannan kasvuun vaikuttaa moni tekijä, joista tärkeimpiä ovat ravinnon saatavuus ja metsästyksen puuttuminen.

Ravintoa ja rauhaa 

Ilves vaatii elinympäristöltään laajoja metsäalueita sekä kallioista ja mäkistä maastoa, jossa se voi pesiä ja levätä. Ravintoa ilves hakee usein pelloilta ja niiden reuna-alueilta. Sen ruokavalioon kuuluvat pienet nisäkkäät sekä sorkkaeläimet, kuten kauriit ja peurat.
– Talvisin ilveksiä liikkuu tavallista enemmän myös asutuksen lähellä. Varsinkin nuoret yksilöt ja pentueet tulee taajamiin helpon saalin perässä Kun lunta on paljon, rusakot ajautuvat pihojen tuntumaan, sillä ne eivät saa ruokaa lumen alta kaivamalla.

Samalla rusakot ja kauriit hakevat suojaa petoeläimiltä asutuksen läheisyydestä.
– Pedot seuraavat perässä sinne, missä ravintoa on tarjolla.

Perttola muistuttaa, että ilveksiä on nyt enemmän myös siksi, että niitä ei ole metsästetty kannanhoidollisesti kolmeen vuoteen.
– Suotuisat olosuhteet ja runsas ravinto näkyvät suoraan kannan kasvuna.

Kissoihin kohdistuneet tapaukset huolestuttavat

Riistanhoitoyhdistyksen tietoon on tullut tapauksia, joissa ilves on tappanut kotikissoja. Perttola korostaa, että lain mukaan kissoja ei saisi päästää vapaasti ulkoilemaan.  Ainoastaan aidatulla piha alueella.
– Ilves ei näe kissaa varsinaisena saaliseläimenä, vaan pikemminkin kilpailijana omalla reviirillään.

Tarvittaessa ilves voi tappaa kissan ja myös syödä sen.
– Erityisesti nuorille ilveksille kissa on helppoa ravintoa.

Terve ilves välttelee ihmistä. Ilves ei käy ihmisen kimppuun, vaan väistää yleensä jo kaukaa.
– Saalistustilanteessa ilves saattaa tulla ihmisen yllättämäksi. Yllätettynä pakenee tilanteesta nopeasti. Myöskään pienet koirat eivät ole vaarassa, kun ne ovat ihmisen talutuksessa ja valvonnassa.

Metsästys osaksi ratkaisua

Tällä hetkellä ilveskantaa ei käytännössä säädellä metsästyksellä. Perttolan mukaan luonto hoitaa osansa taudeilla ja liikenteellä, mutta kannanhoidollisia lupia ei ole myönnetty lainkaan.
– Hallittu kannanhoidollinen metsästys olisi kuitenkin tarpeen, sillä kanta kasvaa koko ajan.

Jos ilveksille löytyy ravintoa pihoilta ja taajamista, niiden luontainen ihmispelko voi heikentyä.
– Ilves kuuluu metsään, ei pihoihin. Toimiva kannanhoitosuunnitelma edellyttäisi kompromissia suojelun ja ihmisten tarpeiden välillä. Alueille pitäisi  määritellä sopiva määrä petoeläimiä, ja tarvittaessa kantaa harvennettaisiin.

Perttola kehottaa ihmisiä ilmoittamaan ilveshavainnot petoyhdyshenkilöille, jotta tiedot kirjautuvat järjestelmiin ja kanta-arviot tarkentuvat.
– Samalla on syytä muistaa koko ekosysteemi. Jos ilveskanta kasvaa liikaa ja vaikuttaa muiden riistaeläinten, kuten metsänjäniksen jo ennestään heikkoon tilanteeseen, niin asiaan on puututtava ajoissa.

Petri Görman